Abstrakti Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaariin 18.–19.8.2008
Keijo Rantanen
Historiatieteen laitos, Tampereen Yliopisto
Nokia lienee tällä hetkellä maailmalla tunnetuimpia suomalaisia paikannimiä vaikka harvemmin nimeä yhdistetään pirkanmaalaiseen tehdaspaikkakuntaan. Vuonna 1966 toteutetussa fuusiossa Suomen Kaapelitehdas ja Suomen Kumitehdas sulautuivat Nokia Osakeyhtiöön (Nokia Aktiebolag) muodostaen nykyisen Oy Nokia Ab:n. Suomen kumitehdas ja Nokia Osakeyhtiön puunjalostus- ja voimateollisuus olivat hallinneet Nokian tehdasyhdyskunnan elämän menoa vuosikymmenien ajan. Nokia-yhtiön tehtaat olivat paikkakunnan suurimmat työnantajat, mutta eivät suinkaan Nokian ainoat teollisuuslaitokset. Hämeen teollistuneimmalla paikkakunnalla toimi myös elintarvike-, metalli- sekä vaatetusteollisuutta.
Väitöstutkimukseni tavoitteena on tarkastella Nokian tehdasyhdyskunnan sodanjälkeistä kehitystä deindustrialisaatio-käsitteen näkökulmasta. Tutkimukseni on osa Suomen Akatemian rahoittamaan Deindustrialisaation historia- hanketta. Deindustrialisaatiota on ollut esillä varsin runsaasti 1970-luvulta lähtien varsinkin anglo-saksisessa tutkimuksessa. Perinteisen teollisuuden merkityksen väheneminen teollisessa yhteiskunnassa on johtanut yleensä työttömyyteen ja yhteisöjen hajoamiseen. Osittain näistä syistä tutkimuskirjallisuudessa on korostunut käsitys deindustrialisaatio yhteiskunnallisena ongelmana eikä suinkaan osana teollisen yhteiskunnan laajempaa kehityskaarta. Suomessa kehitys on ollut esimerkiksi Yhdysvaltoja tai Englantia huomattavasti pehmeämpää ja niinpä teollisen yhteiskunnan murrosta on kuvattu mm. rakennemuutoksen ja restrukturaation käsitteillä.
Viime vuosina kiihtynyt teollisten työpaikkojen katoaminen Suomesta on lisännyt tarvetta käsitellä deindustrialisaation käsitettä myös suomalaisessa historiantutkimuksessa. Nokian tehdasyhdyskunnan ja Nokia-yhtiön suhde tarjoaa tähän mielenkiintoiseen mahdollisuuden. Keskityn tällä hetkellä tutkimuksessani perinteisen puunjalostuksen päättymiseen Nokialla ja siihen, miten tämä prosessi koettiin radikaalista työväestöstään tunnetulla paikkakunnalla.
Esittelen seminaariesitelmässäni Nokian tehdasyhdyskunnan kehitystä ja käsittelen tarkemmin Nokia-yhtiön fuusion vaikutuksia paikallisella tasolla. Miten uudenlaista kilpailukyky ajattelua pyrittiin ajamaan osaksi perinteistä tehdasyhteisö ja miten työväestö reagoi yrityskultuurin muuttumiseen? Samalla pyrin pohtimaan deindustrialisaation käsitettä ja sitä, miten termi luontuu työväentutkimukseen.