Loikkausten historiaa

syrjanenkansi.jpg

Ei kaksi kolmannetta kuten on tapana sanoa. Oli ainakin. Antti Syrjäläinen on historian alaan kuuluvassa, Joensuun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, Miksi siksi loikkariksi? Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939, selvittänyt urheiluloikkauksien syitä vuosina 1919–1939.

Väitös on julkaistu Joensuun yliopiston sarjassa Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 89 ja se on saatavana myös avoimena verkkojulkaisuna (pdf) Joensunn yliopiston verkkojulkaisut JoyPub, 161 s.

Poliittiset ristiriidat, olympiakisoihin pääsy ja elannon tienaaminen

Tiivistelmän mukaan:

“Väitöstutkimus osoittaa, että merkittävimpiä syitä huippu-urheilijoiden loikkauksille olivat poliittiset ristiriidat, olympiakisoihin pääsy ja elannon tienaaminen.

Verinen kansalaissota raastoi suomalaista kansakuntaa sodan päätyttyäkin, useiden vuosikymmenten ajan. Kansa oli kaikkein jyrkimmin kahtiajakautunut 1920- ja 1930-luvuilla. Politiikka ja urheilu olivat limittyneet tiiviisti yhteen. Kansalaissodan jälkeen urheilu oli eräs tärkeimmistä tavoista rakentaa vastikään itsenäistyneen valtion kansallista itsetuntoa ja kuvitelmaa yhteenkuuluvuudesta. Todellisuudessa oikeistolaisen SVUL:n ja vasemmistolaisen TUL:n edustajat kilpailivat eri kentillä 1920- ja 1930-luvuilla. Olympialaisiin saivat osallistua vain SVUL:n urheilijat. Tästä huolimatta TUL:n kasvatit saavuttivat yli 20 mitalia aikakauden olympiakisoissa.

Syrjäläisen laskelmien ja määritelmien mukaan kaikkiaan 77 TUL:n seuroihin kuulunutta huippu-urheilijaa loikkasi SVUL:n tai sen erikoisliittojen alaisiin seuroihin vuosien 1919–1939 välisenä aikana. Suomessa tapahtui vastaavia loikkauksia huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Loikkaukset toiseen suuntaan, eli oikealta vasemmalle, olivat erittäin harvinaisia. Loikkaukset herättivät kiivasta keskustelua aikakauden urheilupoliittisissa elimissä ja lehdistössä.

Jokaisen yksittäisen loikkauksen taustalla oli lukuisia erilaisia syitä, eikä kukaan loikannut vain yhden syyn takia. Kilpailumahdollisuuksien paraneminen, erityisesti olympialaisiin pääsy, oli merkittävä urheilijoita oikeistopuolelle vetävä tekijä. Rahan tienaaminen urheilemalla, työpaikan saanti tai edes entisen työn säilyttäminen olivat erittäin tärkeitä loikkaussyitä erityisesti 1930-luvun alkupuolella, jolloin loikkauksia tapahtui eniten. TUL:n sisäiset ristiriidat työnsivät urheilijoita SVUL:n puolelle.

Toisaalta siteet työläispuolelle sekä vasemmistolainen aatemaailma sitoivat loikkareita TUL:oon. Suorittajalleen loikkaukset olivat aina henkilökohtaisesti iso askel, joka vaati vetävien, työntävien ja sitovien syiden pitkällistä punnitsemista. Pelko, uhkailu ja väkivalta varjostivat nimittäin useita loikkauksia.”

NALCH 2008

nalch2008.jpg

Pohjois-Amerikan työväenhistorian kolmipäiväinen konferenssi  pyörähtää käyntiin tänään Wayne State Universityn kampuksella Detroitissa USA:ssa. Kyseessä on järjestyksessä 30. alan konferenssi.

Pääpuhujina ovat:

  • Ron Gettelfinger, President of the UAW:  “The Auto Industry and the UAW”
  • Elizabeth McKillen, Professor of History, University of Maine: “U.S. Labor, The Anti-Imperialist Moment of 1919, and American Isolationism”
  • Kevin Boyle, Professor of History, The Ohio State University: “Josie’s Story: Looking for History in Some Very Small Places”
  • David Bonior, U.S. Congressman, retired: “Labor and Presidential Politics Today”

Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan NALCH:n sivuilta. Työväenhistoriaa käsitellään 23 erillisessä (4. rinnakkain) sessiossa ja päivät päättää yhteistilaisuus (Plenary Session) “Thirty years and Counting: Labour, Scholarship, Activism and the Future”.

30-vuotisen taipaleen kunniaksi sivuilla on julkaistu pdf:t kaikkien aiempien konferenssien ohjelmista. “See how the conference has evolved.”

Uusia väitöskirjoja

ahvenisto_rehumaki.jpg

Syksy on alkanut työväenhistorian tutkimuksen kannalta myönteisissä merkeissä.

Inkeri Ahvenisto väitteli Turun yliopistossa 27. syyskuuta tutkimuksellaan “Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 118, 557 s.). Blogimme onnittelee lämpimästi seuran entistä hallituksen jäsentä hienosta suorituksesta.

Väitös on julkaistu myös Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa, osoite https://oa.doria.fi/handle/10024/42234. Tuolta löytyy sekä tiivistelmä että väitöskirja kokonaisuudessaan pdf:nä. Kirjana se on saatavissa SKS:sta. Unohtaa ei sovi Inkeri Ahveniston artikkelia “Omapäisyys, yhdistystoiminta, tuotantokomitea – Vaikuttamista Verlan tehdasyhdyskunnassa 1800-luvun lopulta 1960-luvulle“, seuran vuosikirjassa Väki Voimakas 19 Kansalaisvaikuttaminen ajassa.

Toinen väitös, Pekka Rehumäen “Tasa-arvoa tanssilattialla – Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun” esitettiin Oulun yliopistossa viime lauantaina (11.10). Väitöskirja on julkaistu painettuna sarjassa Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 84, 389 s., mutta se löytyy Oulun yliopiston sivuilta kokonaisuudessaan myös sähköisenä versiona. Onnittelut myös hänelle.

Pekka Rehumäki esitelmöi väitöskirjansa teemoista Seuran kesäseminaarissa elokuussa 2007. Teksti Pekka Rehumäki, “Työväen sivistysseurat 1860-luvulla” löytyy Seuran uusimmasta vuosikirjasta Väki Voimakas 21, Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus?“. (ks. edellinen blogimerkintä).

Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus?

Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran uusin vuosikirja Matti Hannikainen ja Pia Lohikoski (toim.), Työväväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus? (Väki Voimakas 21, 2008, 228 sivua) on ilmestynyt.

vv21kansi.jpg

Teoksessa tarkastellaan työväentutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Perinteisten työväentutkimuksen näkökulmien ohella käännetään katsetta työväenliikettä edeltäviin sivistysseuroihin, kansakoulunopettajiin ja eläkehistoriaan. Yhteistä useille kirjan artikkeleille on perusteellinen tutkimuslähtökohtien pohdinta, olipa tarkastelussa kansatieteellinen tutkimus, köyhyyden kulttuuri, kirjailijat tai hyvinvointivaltion historia. Kirjassa myös kysytään, miksi yhteiskuntaluokista arkaillaan puhua nykytutkimuksessa.

Puolueiden ohella työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltion rakentamista ei kuitenkaan luonnehdi kansallinen yksituumaisuus, vaan jopa puolueet ovat jakaantuneet kiisteltäessä politiikan suunnasta. Tutkimuksen yhdeksi haasteeksi nostetaan kehityksen pitkän kaaren tavoittamisen lisäksi globalisoituvassa Suomessa ja maailmassa varjoon jääneiden historian tutkiminen.

Kirjoittajat: Tapio Bergholm, Matti Hannikainen, Oona Ilmolahti, Mari Käyhkö, Kati Launis, Pia Lohikoski, Marjatta Rahikainen, Pekka Rehumäki, Hanna Snellman, Eija Stark, Irma Tapaninen, Päivi Uljas, Erkki Vasara, Jussi Vauhkonen, Mirja Österberg

Kirjan hinta on 20 euroa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran jäsenet saavat kirjan maksamalla 20 euron jäsenmaksun. Kirjaa voi ostaa Tiedekirjasta.

Lue verkosta kirjan johdantoluku: Matti Hannikainen ja Pia Lohikoski: Työväentutkimuksen suuri kertomus ja uudet haasteet.