Archiv für Sozialgeschichte – verkossa als Volltext

das_as4.jpg   Archiv für Sozialgeschichte on vuodesta 1961 lähtien ilmestynyt vuosikirja, jota kustantaa Friedrich-Ebert-Stiftung. Kuten kuvastakin näkyy, niin kyseessä on varsin tuhti opus, vuosittain 700-800 sivua tekstiä, josta suurin osa voitanee luokitella työväenhistorian tutkimukseksi. Vuosikirjan kaikki vanhat niteet vuosilta 1961-2005 ovat olleet tämän vuoden alusta lähtien saatavilla koko teksti pdf:nä verkosta.  Tänä vuonna verkkojulkaistanee vuoden 2006 vuosikirja (“mit einer moving wall von drei Jahren”).

PDF:ä oli hiukan hankala löytää lehden nettisivuilta joten tässä ohje. Klikkaa ensin lehden nettisivun vasemman reuna painiketta Ausgaben Online ja avautuvasta alavalikosta kohtaa Blättern. Sen jälkeen valitaan haluttu vuosikirja. Sen sisältä varsinaiset artikkeli-pdf:t löytyvät ko numeron teeman (Beitträge zum rahmenthema) tai kohdan Forschungsberichte und rezensionen kohdalta:

archiv_sozial.jpg

Friedrich-Ebert-Stiftungin sivuilta löytyy paljon muutakin kiinnostavaa. Nostan tässä esiin vain Bibliothekin etusivun, jolta löytyy mm linkki  Portal zur Geschichte der deutschen Arbeiterbewegun ja vasemman reunan välilehdeltä erinomaisen laaja kokoelma E-Journals. Historian verkkolehtien (open access) kokoelman laajuutta kuvannee hyvin että mukana on myös Ennen ja nyt  ja sangen monta muutakin ei-englanninkielistä lehteä.

Väitöstä pukkaa

Työväenhistorian tutkimuksessa on menossa hyvänlainen buumi.  Anu Suoranta puolustaa ensi perjantaina Helsingissä väitöskirjaansa Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä. Blogimme onnittelee lämpimästi Seuran entistä sihteeriä, kuten myös edellisessä merkinnässä mainittua väittelijää Ulla Aatsinkia, joka myös on Seuran entinen sihteeri.

Anu Suorannan väitöskirjan esittelyksi lainaan Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedottajan Mari Peltosen tekstiä:

“Valtiotieteen maisteri Anu Suorannan 20. helmikuuta Helsingin yliopistossa tarkastettava väitös Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä on koruton kertomus sukupuolta arvottavien työelämän käytäntöjen muodostumisesta. Säännöllisen epäsäännöllinen työ aiheuttaa työuraan toistuvia katkoksia. Pätkätyö tuottaa 2000-luvun Suomessa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekä työtätekeviä köyhiä. Kuitenkin ajatus siitä, että vakaasta työelämästä ollaan juuri globalisaation myötä siirtymässä uuteen ja ennennäkemättömään epävakauden aikaan, kyseenalaistuu, kun työelämää tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Historian valossa nykyisten pätkätyösuhteiden yleisyys ei näyttäydy uutena ilmiönä vaan työmarkkinakäytäntönä, joka edelleen asettaa sukupuolet arvojärjestykseen.

Continue reading “Väitöstä pukkaa”

Tukkiliikkeestä kommunismiin

Ulla Aatsinki väittelee Tampereen yliopistolla 14.2.2009 aiheesta  Tukkiliikkeestä kommunismiin.  Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918.

Tiivistelmän mukaan:

Väitöskirja käsittelee työväenliikkeen radikalisoitumista ennen vuotta 1918 ja sen jälkeen lappilaisen työväenliikkeen näkökulmasta. Työväenliike juurtui metsäteollisuuden myötä Lappiin 1800-1900 –lukujen vaihteessa. Se oli alusta alkaen kiinteä osa Suomen työväenliikettä – itse asiassa Kemin Työväenseura oli ensimmäisiä työväenyhdistyksiä Suomessa. Työväenliike laajeni yhtä aikaa metsäteollisuuden raaka-ainehankinnan myötä Kemistä Kuolajärvelle (Salla) ja Simosta Kittilään 1910-luvun loppuun mennessä. Liikkeen lappilainen jäsenistö koostui maattomista ja metsätyöntekijöistä perheineen, ja se osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen työhön nivoen yhteiskunnallisten murrosten tapahtumat, kuten suurlakon ja kansalaissodan, paikallistason toiminnaksi. Vaaleissa Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle muodostui ydinkannatusalueita Lappiin jo autonomian ajalla. Vuosien 1917-1918 tapahtumien jälkeen Lapin työväenliike siirtyi miltei kokonaisuudessaan kommunistisen suuntauksen, Suomen Sosialistisen Työväenpuoleen ja sen seuraajien, kannattajaksi. Väitöskirjassa pohditaan, miten ja miksi Lapin työväenliikkeestä tuli kommunistinen.

Continue reading “Tukkiliikkeestä kommunismiin”