24. joulukuuta

Kiitämme lukijoitamme ja toivotamme seesteistä vuotta 2010!

Aaton luukusta aukeaa musiikkia Nagisa Oshiman ohjaamaan elokuvaan Merry Christmas Mr. Lawrence (1983). Japanilaiseen toisen maailmansodan aikaiseen vankileiriiin sijoittuva elokuva on käsikirjoitettu Laurens van der Postin omaeläkerrallisten kirjojen perusteella.

Rooleissa ovat muun muassa David Bowie brittiupseerina ja Ryuichi Sakamoto japanilaisena vankileirin päällikköupseerina. Jälkimmäinen sävelsi myös elokuvan musiikin, josta tässä rauhallinen esimerkki:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=YwkuS9FlB7M]

Gregory Desilet on kirjoittanut elokuvasta esseen (englanniksi).

Sittemmin Sakamoto on ollut aktiivinen ennen kaikkea erilaisissa ympärisökysymyksissä.Vuden 2009 konserttikiertueen mainostettiin olevan “carbon free”. Jo aikaisemmin Sakamoto on käyttänyt muun muassa pientä tuulimyllyä ja aurinkopaneelia konserttikiertueidensa energialähteenä. Lisästietoja ja löytyy kotisivuilta.

Musiikillisesti äärimmäisen monipuolinen Sakamoto on soittanut monenlaisissa kokoonpanoissa, muun muassa vuonna 1978 perustetussa Yellow Magic Orchestrassa (YMO), joka on hiljattain esiintynyt uudestaan Post YMO nimiellä. Tässä sen jäsenet Haruomi Hosono, Yukihiro Takahashi ja Ryuichi Sakamoto sympaattisessa haastattelussa, jossa ei ole jälkeäkään rockuhosta ja itsetehostuksesta:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=UzXwYjL4DZ4]

23. joulukuuta

Helsinkiläiset kirjastojen puolesta:

Mielenosoituskulkue kirjastojen puolesta Puistolassa ja Tapulikaupungissa. Kuva on linkitetty facebook -ryhmän Helsinkiläiset kirjastojen lakkauttamista vastaan seinältä.

Yllämainitussa facebook -ryhmässä on tätä kirjoitettaessa 20 204 jäsentä. Kamppailu jatkuu, vaikka ns. lakkaustustyöryhmä ehtikin jo “tyrmätä” kaupunginjohtaja Jussi Pajusen 80 kohteen listan, jossa on kirjastojen lisäksi myös kouluja, terveysasemia, urheilupaikkkoja ja virkistyskeskuskia. Seuraavan kerran asia on esillä Helsingin kaupungin hallituksessa tammikuussa. Pajunen on ilmoittanut esittelevänsä listan hallitukselle alkuperäisessä laajuudessaan.

Katso myös näitä:
Jari Lindholmin kirjoitukset Suomen Kuvalehdessä.

Peli seis! – Helsinkiläiset peruspalvelujen lakkauttamista vastaan.

22. joulukuuta

JÄYNÄ

Kulttuurihäirintä, culture jamming, tarkoittaa jäynää, jolla aktivistit yrittävät häiritä vakiintuneiden kulttuuri-instituutioiden tai liike-elämän toimintaa.
Tunnettu aktivistiryhmä, The Yes Men, esimerkiksi hankkiutuu erilaisiin tilaisuuksiin ja pyrkii paljastamaan satiirisilla esityksillään yritysmaailman tai poliittisen johdon kaapeissa olevia luurankoja. Pankkialan konferenssissa Lontoossa ryhmä lanseerasi käsitteen ”hyväksyttävä riski” ja sai yleisönsä innostumaan asiasta:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=3lxlLEb-_WM&feature=related]

Lisää tietoa hyväksyttävästä riskistä.

The Yes Men ryhmä on vieraillut myös Suomessa.

21. joulukuuta

Talonvaltaajat

Taloja ja tiloja vallataan meillä ja muulla yhä useammin. Tämänpäiväinen tuubi on satunnaisen kuvaajan(?) otos jossain Vallilassa (Helsinki) kesällä 2009: “Hipit olivat ilmeisesti vallanneet talon. Käytiin tutkailemassa paikanpäällä”:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=tJ9vXY8_J3U]

Rauhallista joukkoa.

YLEn Silminnäkijä -ohjelma Talo vallattu! käsitteli  6.11.2008   talonvaltausta ilmiönä ja tutustui talonvaltauksiin ja talonvaltaajiin Helsingissä, Vantaalla ja Turussa. Äänessä ovat toimittajien lisäksi ja ennenmuuta talonvaltaajat. Ohjelma löytyy juutuubista: Osa 1/3, 2/3 ja 3/3.

Lisätietoja:

Tresquat wikin  tarkoitus on kerätä tietoa ja historiaa valtaustoiminnasta Suomesta, Euroopasta ja myös Euroopan ulkopuolisesta maailmasta, sekä valtaustoimintaan liittyviä oppaita ja informaatioita.

Takku.net seuraa myös aktiivisesti Suomen ja muiden maiden tilannetta. Viime aikoina on uutisoitu erityisesti poliisin toimista talonvaltaajien häätämiseksi Berliinissä ja Pietarissa.

20. joulukuuta

KIELI PROTESTIN MUOTONA

Francon Espanjassa protestoimiseksi riitti alueellisten kielten käyttö musiikissa. Esimerkiksi katalaania sai käyttää televisiossa vain puoli tuntia viikossa. Luis Llachin laulu kanojen munintalakosta yhdistää seksuaalisen vallankumouksen (”olen kyllästynyt impotentteihin kukkoihin”) eläinten vallankumoukseen (”pönäkkä riistäjä ei saa enää yhtäkään lämmintä munaa”).

Video La gallineta näyttää aitoa kuvaa 1970-luvun tehokanalasta:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=xfw4pl8ZjAo]

A canvi d’algun gra de blat
m’heu tret la força de volar
però, us ho juro, s’ha acabat!
Tinc per davant tota una vida
i no pateixo pel dest
í

Muutamaan vehnänjyvään vaihdon lentokykyni.

Mutta vannon, nyt saa riittää.

Kokonainen elämä on edessäni,

en pelkää tulevaisuutta.

Läpäistäkseen francolaisen sensuurin kana huudahtaa vuoden 1972 levytyksessä : “La gallina ha dit que no, visca la revulsió!” (Kana sanoi ei, eläköön kuvotus). Vuoden 1975 versiossa se tervehti jo vallankumousta: visca la revolució.

Katalaaneille – eikä vain katalaanikanoille – sanoa ei on merkityksellinen ilmaisu. Seuraava lyhyt laulu on yksi niin vasemmiston kuin katalaaninationalistien tunnussävelistä . Valenciassa syntynyt Raimon kehottaa sanomaan ei (Diguem No). Yleisö laulaa mukana:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=MivVE4EMSaU]

Tämäkin laulu on elänyt sensuurin mukana. Alkuperäisestä laulusta poistettiin:

Hem vist la fam
ser pa
dels treballadors.

Hem vist tancats
a la presó
homes plens de raó

Olen nähnyt, että nälkä on työläisen leipä.

Olen nähnyt järjen miehiä suljettuna tyrmään.

Lähdetietoja täällä.


19. joulukuuta

TAITEILIJAN PROTESTI

Guernica, baskiksi Gernika-Lumo, on pikkukaupunki Espanjan Baskimaalla. Kaupunki tuhoutui suureksi osaksi Espanjan sisällissodassa, kun natsi-Saksan ilmavoimat ja italialaiset fasistijoukot pommittivat sitä 26. huhtikuuta 1937. Tapahtuma herätti valtavia protesteja: tiedon joukkomurhasta levittyä Pariisiin yli miljoona ihmistä osallistui sodanvastaiseen vappumarssiin.

Guernicassa otetuista kuvista kauhistunut ja raivostunut Pablo Picasso ryhtyi samaan aikaan tekemään tunnetun sodanvastaisen maalauksensa, Guernican, ensimmäisiä luonnoksia. Teos valmistui kolme kuukautta myöhemmin ja oli esillä Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyssä.

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=_0KMtgWltfU]

18. joulukuuta

CP-MAGASINET – VAMMAISPOLITIIKKAA HUUMORILLA

Tänään, kansainvälisenä siirtolaisten päivänä teemana on suomalaisten suosima kohdemaa, RUOTSI, joka on hyvä tekosyy ottaa esille mainetta ja kunniaa saanut ruotsalainen televisiosarja CP-magasinet. Se on näytetty vuonna 2006 myös Suomen televisiossa.

Mitä tekemistä ohjelmalla on vastarinnan tai protestin kanssa? Aavistusta siitä voi ammentaa tästä loistavasta klipistä, jossa Tukholman hiippakunnan piispa Caroline Krook yrittää vastata muutamiin visaisiin kysymyksiin. Kannattaa katsoa loppuun asti, vaikka kouluruotsi olisikin hieman ruosteessa:

Finns Gud? – Varför är dom stenar?? – Skall vi räkna till tre och sen hoppa?
[youtube http://www.youtube.com/watch?v=qTTse8RzqTw]
Ohjelman juontaja Jonas Franssonin mukaan CP-magasinet sai palkintoja, mutta sen toiminta ei ole vaikuttanut valtavirtajournalismiin. Lue lisää esimerkiksi täältä (suomeksi) ja täältä (på svenska).

17. joulukuuta

Trotz Alledem  Euroopan hulluna vuotena 1848:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=GwMrcTn0t8k&feature=related]

Hieman wikipedia lisätietoja laulusta ja sen  tekijästä Ferdinand Freiligrathista.  Freiligrath oli hetken aikaa innostunut kumouksellisista liikkeistä ja työskenteli mm Karl Marxin kipparoimassa Neue Rheinische Zeitung -lehdessä vuosina 1848-1849. Myöhemmin hänestä tuli pankinjohtaja Lontooseen ja armahduksen (1868) jälkeen saksalainen nationalisti.

Saksankielisestä Historich-Kritisches Liederlexikon sivuilta löytyy lisätietoja laulun taustoista ja Lieder des Vormärz und der Revolution 1848/1849 sivuilta lisätietoja tuon ajan lauluista muutenkin.

Lähteissä viitataan Ferdinand Freiligrathin ohella monasti myös Robert Blumin osuuteen. Hän ei ollut yhtä onnekas kuin kollegansa. Blum teloitettiin 9.11.1848.  Youtubesta löytyy draaman ja dokumentin yhdistelmä  Die Deutschen – Robert Blum und die Revolution 1830-1848 8/10 ja sen lisäosat osa 1, osa 2, osa 3, osa 4 ja osa 5.