Lama ja pula 1930-luvulla YLE radio 1:ssä

YLE RADIO 1
Viikot 14 – 16: keskiviikkoisin 7.4. – 21.4.2010 klo 11.00 – 11.40, toinen lähetys perjantaina klo 17.20. Pikauusinta ensimmäisen lähetyksen päivinä: Radio Puhe klo 21.03

LAMA JA PULA 1930-LUVULLA
Osa 1/3: Työ ja toimeentulo loppuu

1930-luvun kansainvälinen lama saavutti myös vuonna 1918 itsenäistyneen Suomen tasavallan. Maa- ja metsätalous kärsi, samoin teollisuus ja kauppa. Sosiaaliturvasta nykymitoissa ei voinut puhua; ihmiset joutuivat todellisiin vaikeuksiin työn loputtua.

Kolmiosaisen ohjelmasarjan ensimmäisessä ohjelmassa 1930-luvun laman vaikutuksiin paneudutaan teollisuuskaupunki Tampereen kautta. Mitä siellä laman alussa tapahtui, kun ihmisiltä loppui työ ja toimeentulo?

Asiantuntijoina ovat tutkija, valtiotieteen tohtori Matti Hannikainen, taloushistorian professori Riitta Hjerppe, tutkimusprofessori Olli Kangas ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola.

Ohjelmasarjan on toimittanut Marja-Leena Tuisku.

Sarjan seuraavat jaksot:

Osa 2/3: Taloudellisia vaikeuksia
Ke 14.4. klo 11.00, toinen lähetys pe 16.4. klo 17.20
Perheet sinnittelivät laman kurimuksessa. Työtä ei ollut. Ruoasta ja muusta elämisen tarpeesta oli tiukkaa. Osa ihmisistä palasi takaisin maalle, kotiseudulleen. Kaikkia ihmisiä lama ei kuitenkaan kohdellut kovakouraisesti. Jotkut säilyttivät työpaikkansa. Asiantuntijoina taloushistorian professori Riitta Hjerppe ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola. Lukijana Seppo Heikkinen.

Osa 3/3: Miten huonoista ajoista selvittiin?
Ke 21.4. klo 11.00, toinen lähetys pe 23.4. klo 17.20
Huono aika sentään loppui. Suomi nousi lamasta. Ohjelmassa kysytään, opittiinko 1930-luvun lamasta mitään. Entä mitä sanonta “laman pitkä varjo” merkitsi? Puheenaiheena on myös 1990-luvun alun lama. Mikä silloin oli sosiaaliturvan rooli ihmisten selviytymisessä? Miten 1990-luvun alun lama erosi 1930-luvun lamasta? Yhdistikö näitä kahta lamaa mikään? Myös meneillään oleva taantuma nousee esille. Asiantuntijoina ovat tutkija, valtiotieteen tohtori Matti Hannikainen, taloushistorian professori Riitta Hjerppe, tutkimusprofessori Olli Kangas ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola.

Työväenkirjallisuuden päivä haastaa keskusteluun

Työväenkirjallisuuden päivä

Tasa-arvon ja työväestön puolustajan Minna Canthin päivänä julkistetaan uusi, työväenkirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma. Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään 28.8.2010 Työväenmuseo Werstaalla, Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereella. Katsaus työväenkirjallisuuden nykytilaan luodaan monipuolisten keskustelujen, kirjailijahaastattelujen ja muun ohjelman kautta.

”Työväenkirjallisuus on ilmiönä miltei unohdettu. Tapahtuma etsii vastausta siihen, mitä työväenkirjallisuus nykyään voisi olla.”, kertoo tapahtuman järjestelytoimikunnan jäsen, kirjallisuudentutkija Kati Launis.

Tapahtuma on muotoutunut lukuisten asiantuntijoiden ja harrastajien aloitteesta. Mukana tapahtuman järjestelyissä ovat Työväen sivistysliitto, Kansan sivistystyön liitto, Työväenmuseo Werstas, sekä   joukko kirjailijaseuroja, kulttuuriyhdistyksiä ja vapaaehtoisia.

Tapahtuma tarkastelee työväenkirjallisuutta useista eri näkökulmista. Paikalla  kertomassa suhteestaan työväenkirjallisuuteen ovat esimerkiksi Kari Hotakainen ja Mikko Rimminen. Päivän aikana puhutaan myös dekkareista työväenkirjallisuutena ja kuullaan Hannu Salaman haastattelu. Tapahtuma on kävijöille maksuton.

”Odotettavissa on monipuolinen, vuorovaikutteinen  ja innostava tapahtuma. Ennen kaikkea kannustamme ihmisiä lukemaan yhteiskunnallista kirjallisuutta.”, toteaa museonjohtaja Kalle Kallio Werstaalta.

Lisätietoja:
koordinaattori Anna Ulvinen
anna.ulvinen@tyovaenmuseo.fi
050 440 1192
Nettisivut aukeavat 19.3. osoitteessa www.tkm.fi/tyovaenkirjallisuudenpaiva

Vuoden työväentutkimus ja työväentutkija palkinnot jaettu


Palkitut:  vasemmalla Anu Suoranta, keskellä palkintoraadin puheenjohtaja Anu-Hanna Anttila ja oikealla Tauno Saarela.

Palkintoraati toteaa:

Vuoden Työväentutkimus -palkinto on päätetty myöntää VTT Anu Suorannan tutkimukselle Halvennettu työ (2009, Vastapaino). Suorannan tutkimus on tieteellisesti korkeatasoinen ja myös laajemman yleisönsä kanssa keskusteleva tutkimus, joka pistää lukijansa ajattelemaan. Suorannan keskeisenä huomiona on se, että nykypäivän epävarmalla työelämällä, joustoilla ja epätyypillisillä työsuhteilla on historiansa. Tutkimuksessa tehdyt ”aikaloikat” paljastavat, että työsuhteen, työajan ja työviikon pituus ja loman epäsäännöllisyys sekä tuntipalkan heittelyt ovat olleet totta erityisesti naisille. Naiset ovat joustaneet ja luovineet kiireisen urakkatyön ja työttömyyden välillä sekä heille ei ole tarjottu täystyöllisyyttä. Naisia on koskenut myös työtätekevien köyhyyskierre.

Suorannan 1920−1930-luvun kutomoteollisuudessa työskennelleiden naisten työsuhteisiin pureutuva tutkimus osoittaa, ettei naisilla ollut juurikaan pelivaraa vaikuttaa omaan työntekoonsa, sen kestoon, sisältöön tai palkkaukseen. Työnteon yksipuolinen säätely työnantajan puolelta ei antanut tähän mahdollisuuksia, vaan vasta työehtosopimusjärjestelmä toi kuria ja parannusta, joskaan ei korjannut naisten palkkausta. Suoranta haastaa ja kysyy samoja kysymyksiä historialliselta aineistoltaan kuin tämän päivän ammattiyhdistysliikkeeltä: Miksi sukupuolten samapalkkaisuutta ei otettu 1920-luvulla ammattiliiton neuvottelujen lähtökohdaksi? Miksi tämän päivän vahvat liitot eivät tue naisvaltaisten matalapalkka-alojen työn arvostamista? Miksi nykypäivän työelämän epäkohtia yhä suvaitaan?

Vuoden työväentutkimus -palkinnon lisäksi myönnetään nyt ensimmäisen kerran Työväentutkija-erikoispalkinto pitkäjänteisestä työväentutkimukseen liittyvästä työstä VTT Tauno Saarelalle. Hänen uusin teoksensa Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 (2008, SKS) on jatkoa Saarelan vuonna 1996 ilmestyneelle väitöskirjalle. Teokset ilmentävät Saarelalle ominaista perusteellista, kriittistä ja oivaltavaa tutkimusotetta, jonka avulla mittavista lähdeaineistoista tuotetaan uusia tulkintoja. Saarela on työskennellyt pitkään kommunismin parissa ja on yksi sen johtavista suomalaistutkijoista, joka jo ennen tohtorintutkintoaan oli tehnyt pitkän rupeaman tutkimussarallaan. Niin väitöskirjassaan kuin uudessakin tutkimuksessaan Saarela välttää sortumisen sankarikertomuksiin, vaikka osoittaa ymmärtämystä liikkeelle, joka pyrki luomaan omista lähtökohdistaan kannattajilleen paremman Suomen.

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Tällä kertaa palkintoraati arvioi vuosina 2008−2009 ammattitutkijoiden julkaisuja, ja ne sijoittuivat ennen muuta työväestön, työväenluokan ja työväenliikkeen tutkimusalaan. Näillä kriteereillä arvioitavaksi valikoitui 37 tutkimusta kaikkiaan yli 80 aiheensa puolesta mahdollisesta teoksesta. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana dosentti Anu-Hanna Anttila (TY/sosiologia) sekä jäseninä dosentti Marjaliisa Hentilä (HY/taloushistoria), dosentti Erkki Vasara (HY/poliittinen historia), FT Kati Launis (TY/kotimainen kirjallisuus) ja VTT, historiantutkija Veli-Pekka Leppänen.