Fokus på arbetarhistoria

Centrum för Arbetarhistoria on Lundin yliopiston yhteydessä toimiva yksikkö. Sen asema on viime vuosina vahvistunut: Vuoden 2009 alusta lähtien professori Lars Berggren on voinut käyttää suurimman osan työajastaan keskuksen toimintaan.  Yksikölle on nimetty myös oma Tieteellinen neuvosto (vetenskapligt råd) toimintaa kehittämään.

CfA järjestää tämän vuotisen (järjestetään joka toinen vuosi) tieteellisen konferenssinsa 26-27.5.2001 teemalla  Fokus på arbetarhistori:

2011 års arbetarhistoriska konferens på CfA har rubriken Fokus på arbetarhistoria, och kommer att äga rum tors den 26:e och fre den 27:e maj. Det är vår ambition att mobilisera ett så brett startfält som möjligt av forskare med inriktning på arbetarhistoria. På konferensen vill vi dock lyfta fram tre teman som vi ser som särskilt angelägna, dels transnationell arbetarhistoria, som under det senaste decenniet kommit att inta en allt mer central position i det internationella forskningsläget, dels arbetarrörelsen och de andra, som med sin mångtydighet och sitt kritiska imperativ förhoppningsvis ska inspirera till nya intressanta infallsvinklar, och för det tredje ett tema som vid föregående konferens efterlystes av flera deltagare, nämligen arbetarhistoria med genusperspektiv.

Konferenssi lopullinen ohjelma näyttää olevan vielä viimeistelyssä. “Ett detaljerat program med uppgift om sessioner, tider m m, kommer att sändas ut samt läggas upp på hemsidan i god tid före konferensen.”

CfA:n toimintaan voi seurata myös Facebookissa olevan fanisivun kautta. Pitäisiköhän THPTS:kin ?

Call for papers: Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työväestö maahanmuuton toimijana ja kokijana. Maahanmuuttajat ovat historiallisesti olleet liikkeellä työn ja toimeentulon takia. Yli 50 miljoonaa eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse 1800-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuvat Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista työvoimaa. Aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta kohdemaaksi on ollut nopea. Suomesta on muutettu leivän perässä 1900-luvun taitteessa Pohjois-Amerikkaan ja 1960–1970 –luvuilla Ruotsiin, keisariaikana Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta. Viimeaikainen hoitoalan työvoiman liike Norjaan ja kauemmas on osoittanut, että myös maastamuutto voi asettaa haasteita hyvinvointivaltiolle.

Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset Amerikan-paketit. Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on kuitenkin paitsi tukenut vaurastumista, myös lisännyt tuloeroja ja uhannut joidenkin alojen palkkakehitystä. Työväestö on historiallisesti esiintynyt sekä maahanmuuttajana että maahanmuuton vastustajana – joskus omasta siirtolaistaustastaan huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat tuoneet merkittävän panoksensa eri maiden työväenliikkeeseen. Kulttuurin- ja perinteentutkimus on kiinnittänyt muuttoliikkeessä huomiota yksilön ja yhteisöjen suhteisiin, kodin ja kuulumisen tunteen merkityksiin ja arvojen ja normien välittymiseen siirtolaispolvien välillä. Kaikesta tästä on versonut monenlaista kohtaamisten, konfliktien, rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan historiaa.

Suomalaisten maahanmuuttajien ohella esitelmät voivat käsitellä työväestön maahanmuuttoa Suomeen tai lyhytaikaisempia työvoiman kansainvälisen liikkumisen muotoja, myös lähempänä nykypäivää. Kaikki tieteenalat ja lähestymistavat sekä kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat ovat tervetulleita. Seuraavassa esimerkkiaiheita:

*Maastamuuton ja siirtolaisuuden vaikutukset työväestöön lähtömaassa * Toimeentulo ja kansainväliset sosiaaliset verkostot * Siirtolaisuus, työmarkkinakilpailu ja ay-liike * Siirtolaisuus ja työväenliike kotona ja kaukomailla * Kausityöläisyys ennen ja nyt / ulkomainen ja kotimainen kausityöläisyys * Työväen paluumuutto * Työväen perinne ja kansainvälinen liikkuvuus * Muuttavan työväen kulttuuriset kuvat kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja lehdistössä *

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.–9.8.2011. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin keskustelu. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2012.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai pdf-tiedostona viimeistään 25.3.2011 Sakari Saaritsalle (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) tai Kirsi Hänniselle (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2011 aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi)

Kimmo Rentola YLE Puheessa vasemmiston puoluehistoriasta

Tiistaina 2.2.2011 Radio YLE Puheen ohjelmasarjassa Suomalaiset puolueet oli vuorossa Vasemmistoliitto ja sen edeltäjät:

“Länsieurooppalaisten monipuoluedemokratioiden joukossa Suomi kuului 1900-luvulla Italian ja Ranskan ohella niin sanottuihin vahvan kommunismin maihin. Sotienjälkeisessä Suomessa kommunistien ja laitavasemmiston vaalikannatus oli vuosikymmenestä toiseen korkea, SKDL:n ollessa hetkittäin jopa parlamentin suurin eduskuntaryhmä. Nykyeduskunnassa laitavasemmiston perinnettä edustaa Vasemmistoliitto, joka perustettiin vuonna 1990, ja jonka juuret ovat syvällä suomalaisen kommunismin historiassa. Suomalaiset puolueet -sarjan ensimmäisessä jaksossa professori Kimmo Rentola kertoo suomalaisen kommunismin syntyvaiheista ja analysoi, mistä laitavasemmiston laaja kannatus aikoinaan kumpusi. Kimmo Rentolaa haastattelee Tapio Pajunen.”

Ohjelman kesto 39:07 min.

Ohjelmaa voi kuunnella YLE Areenan kautta eikä sille ole määritetelty poistumispäivää (“Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu”). Ohjelmaa voi kuunnella myös ulkomailta käsin.