Työväen Arkisto ja Työväenliikkeen kirjasto avattu uusissa tiloissa

ta-talo

Työväen Arkisto on muuttanut uusiin tiloihinsa osoitteeseen Sörnäisten rantatie 25 ,2. kerros. Uudet tilat avattiin viikko sitten 11.1.2010 ja arkisto palvelee taas tutkijoita entiseen tapaan, mutta uuden johtajan Petri Tanskasen komennossa. Hän aloitti toimessa 1.1.2010.

Arkiston aukioloajat ovat

  • ma, ke,pe 10.00-16.00
  • ti, to 10.00-19.00.

Työväen Arkisto juhli 100-vuotisjuhliaan muuton keskellä 10.12.2009. Blogimme onnittelee näin jälkikäteen pirteää ja elinvoimaista satavuotiasta.  Tilaisuudessa puhunut Kansallisarkiston johtaja Jussi Nuorteva käsitteli arkistonpidon uusia haasteita ja tarpeita.

Työväenliikkeen kirjaston uudet tilat ovat saman talon, Sörnäisten rantatie 25, ensimmäisessä kerroksessa. Sisäänkäynti katutasolta.  Myös sen avajaiset pidettiin 11.1.2010.

Kirjasto on avoinna ti-pe 10.00 – 17.00

For Sauna and Socialism

danwyman

Sähköpostiini kolahti tänään ilmoitus Dan Wyman Booksin uudesta luettelosta: Catalog 97 For Sauna and Socialism – Scarce and unusual finnish-american imprints of the 20th century.

Luettelossa on kaikkiaan 666 nimikettä, lähinnä ns. pienpainatteita, lentokirjasiksi niitä kaiketi voisi kutsua. Suurimmalta osin ne on julkaistu erilaisten työväenjärjestöjen tai -organisaatioiden toimesta. Voi olla että osa niistä löytyy myös suomalaisista arkistoista (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto) tai Kansalliskirjaston kokoelmista.  Monipuolista ja laajaa siirtolaisten julkaisutoiminta näyttää ainakin olleen. Laitan tähän myös osan luettelon esittelystä, jossa kuvailllaan julkaisutoiminnan joitakin osia:

In the 1890s, Finnish immigrants in Boston and New York formed the first workingmen’s benevolent associations, the Saima Aid Society and the Imatra Society, dedicated to educational and fraternal needs Explicitly socialist propaganda among the Finns dates back to 1899, when a number of independent local organizations emerged, primarily in the Eastern and Midwestern states. Only a fraction of these Finnish clubs were in any way connected with the organized socialist political movement. In 1899, an expelled socialist student from Helsinki, Antero F. Tanner, established a socialist club in Rockport, Massachusetts. From this, Tanner moved into publishing, launching a Finnish-language newspaper which declared its intention to speak for the poor and exploited at the beginning of 1900. A total of 24 weekly issues were published before Tanner’s newspaper was forced to cease publication due to lack of funds. Tanner thereafter went on a national organizing tour in 1901, as did his colleague, Martin Hendrickson. One of the places that Hendrickson pioneered was in the Finnish communities of Minnesota, where the first socialist club, “Jousi” (“Crossbow”), was established in Hancock, Michigan

In 1903, a satirical, pro-socialist journal called Uusi Meikäläinen (“New Fellow-Countryman”) was published in Fitchburg, Massachusetts, by a recent arrival, Urho A. Makinen. Makinen joined with another new Finnish emigré, Antti Tarmo, and others and purchased a small press in Worcester where the American Finnish Workers Publishing Co. was formed. On July 8, 1903, the board of this company began the publication of a workingclass newspaper in the Finnish language, Amerikan Suomalainen Työmies (“American Finnish Worker”). This would emerge as Työmies, the leading Finnish-language newspaper in America. The publication began to appear on July 20, 1903, as a four page weekly. The first editor of the publication was Victor Kosonen who editorialized in the first issue of the publication the fundamental role the paper would play in support of “human dignity and justice for the oppressed peoples.” In May 1904, the board decided to move the newspaper to the largest Finnish community in the Midwest — Hancock, Michigan.[5] Työmies’ first Michigan-produced issue appeared on August 16, 1904, and included the election platform of Socialist Party Presidential candidate Eugene V. Debs.

Luettelo kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta http://www.danwymanbooks.com/finnish1/finnish-books.htm

Archiv für Sozialgeschichte – verkossa als Volltext

das_as4.jpg   Archiv für Sozialgeschichte on vuodesta 1961 lähtien ilmestynyt vuosikirja, jota kustantaa Friedrich-Ebert-Stiftung. Kuten kuvastakin näkyy, niin kyseessä on varsin tuhti opus, vuosittain 700-800 sivua tekstiä, josta suurin osa voitanee luokitella työväenhistorian tutkimukseksi. Vuosikirjan kaikki vanhat niteet vuosilta 1961-2005 ovat olleet tämän vuoden alusta lähtien saatavilla koko teksti pdf:nä verkosta.  Tänä vuonna verkkojulkaistanee vuoden 2006 vuosikirja (“mit einer moving wall von drei Jahren”).

PDF:ä oli hiukan hankala löytää lehden nettisivuilta joten tässä ohje. Klikkaa ensin lehden nettisivun vasemman reuna painiketta Ausgaben Online ja avautuvasta alavalikosta kohtaa Blättern. Sen jälkeen valitaan haluttu vuosikirja. Sen sisältä varsinaiset artikkeli-pdf:t löytyvät ko numeron teeman (Beitträge zum rahmenthema) tai kohdan Forschungsberichte und rezensionen kohdalta:

archiv_sozial.jpg

Friedrich-Ebert-Stiftungin sivuilta löytyy paljon muutakin kiinnostavaa. Nostan tässä esiin vain Bibliothekin etusivun, jolta löytyy mm linkki  Portal zur Geschichte der deutschen Arbeiterbewegun ja vasemman reunan välilehdeltä erinomaisen laaja kokoelma E-Journals. Historian verkkolehtien (open access) kokoelman laajuutta kuvannee hyvin että mukana on myös Ennen ja nyt  ja sangen monta muutakin ei-englanninkielistä lehteä.

Paris, May 1968

iish68.jpg

Amsterdamissa majaansa pitävä IISH (International Institute of Social History) on julkaissut nettisivuillaan suppeaan mutta vaikuttavan valikoiman tuhansia valokuvia, julisteita, lentolehtisiä ja pamfletteja käsittelevästä Paris, May 1968 kokoelmastaan.

19. joulukuuta: Billy Bragg – There Is Power In A Union

Joulukuun 19. päivän joulukalenterimme on omistettu ay-liikkeen voimalle, voiman näytölle ja käytölle. Samalla onnittelemme Billy Braggia, joka huomenna viettää 50-vuotispäiviään ja samalla juhlii 20 vuotista punkin, rockin, kansanmusiikin ja protestilaulujen sävyttämää taiteilijauraansa.

There is Power in A Union

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=eziuTLKKS7U]
Jos haluat katsoa muitakin Billyn tuubeja niin varaa siihen aikaa. Hakusanalla Billy Bragg löytyy YouTubesta 536 tuubia.

Billy Bragg tunnetaan laulujensa ohella myös poliittisena aktivistina, joka ei kaihda esittää mielipiteitään yhdestä jos toisestakin asiasta:

Bragg has been involved with grassroots political movements, and this is often reflected in his lyrics. Bragg backed the 1984 miners’ strike, and the following year he joined the left-wing group Red Wedge, which promoted the Labour Party and discouraged young people from voting for the Conservative Party in the 1987 general election. Following the defeat of Labour candidate Neil Kinnock and the repeated victory of Margaret Thatcher and her Conservative government, Bragg joined Charter88 to push for a total reform of the British political system.

Bragg has been an outspoken opponent of fascism, racism, bigotry, sexism and homophobia, has been a supporter of a multi-racial Britain. In response, Bragg has come under attack by far right groups such as the British National Party. (Wikipedia)

Hänellä on laaja oma sivustonsa: http://www.billybragg.co.uk , josta löytyy tekisi mieli sanoa kaikki mahdollinen ja myös mahdoton miehen tekemisistä. sekä tietenkin musaa ja videoita (ostettavaksi ja myös ladattavaksi), T-paitoja, mukeja, nappeja … Vaikuttaa siltä että mies on hyvin tuotteistettu.

Ei kannata sivuuttaa myöskään Internet Archiven laajaa Billy Braggin live esiintymisten avointa kokoelmaa. Eikä tätä fanisivustoa: Braggtopia!

Vielä pikku vinkki “Mä kuulun Liittoon” -väelle: Union Songs -sivusto kaukaa Australiasta, yli 600 laulua, 240 esittäjää ja paljon muutakin. Tosin vain pientä osaa voi kuunnella, mutta sanat löytyy kaikista. Miten olisi Union Songs -karaoke?

18. joulukuuta: Hiski Salomaa – Talvella maa on valkoinen

Joulukalenterimme osallistuu tänään kansainvälisen siirtolaisten päivän viettoon. Itse oikeutettu laulaja on tietysti Hiski Salomaa eli Hiskias Möttö (17.5.1891, Kangasniemi – 7.7.1957, New York), joka itsekin lähti 18-vuotiaana siirtolaiseksi Amerikkaan vuonna 1909. Hiskillä on monta hyvinkin tunnettua siirtolaislaulua, mutta valitsimme tähän hieman vähemmän tunnetun:

Talvella maa on valkoinen

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=5RGpCedLY2I]
Valloissa Hiski Salomaa elätti itseään Michiganissa räätälin ammattia harjoittaen ja työväenjärjestöjen haaleilla esiintymällä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Hiski oli alle vuoden aseistakieltäytyjänä Calumetin (Michigan) vankilassa. Hän oli itse tuplajuulaisia (kannattaja tai jäsenkin vähän lähteestä riippuen), mutta kelpasi esiintymään kaikkien suuntien tilaisuuksiin.

Vähitellen tuli nimeäkin sen verran että hän vuosina 1927-31 levytti sikäläiselle Columbia -yhtiölle 18 lauluaan. Muita siirtolaisaiheisia lauluja ovat Taattoni maja, Savonpojan Amerikkaan tulo, Tiskarin polkka ja Lännen lokari. Näistä kolme viimeistä on kuunneltavissa YLE:n Elävän Arkiston kokoelmissa. Sieltä löytyy myös vuonna 1980 Olli-Pekka ja Niilo Ihamäen tekemä dokumentti (33 min) Lännen lokarin lauluja – Hiskias Mötön tarina. Ohjelmasta löytyy selitys sillekin miksi “hilu tilu hippattaa kyllä torstai meitä nyt lohduttaa”.

Kangasniemellä on Hiski Salomaan syntymäkodin muistomerkki. Kuvia muistomerkistä ja muutakin tarinaa löytyy myös Timo Kinnusen nettisivulta.

8. joulukuuta: Charlie & The Bhoys – Viva La Quince Brigada

Joulukalenterimme 8. tuubi vie meidät musiikillisesti Skotlantiin ja Irlantiin ja sisällöllisesti Espanjaan vuosina 1936-39. 'Viva La Quinta Brigada'  (Eläköön 5. prikaati) on Espanjan sisällissodan vuosien laulu. Irlantilainen Christy Moore teki siitä paljon myöhemmin version Viva La Quince Brigada (Eläköön 15. prikaati). Irlantilaiset vapaaehtoiset tasavallan puolustajat taistelivat 15. kansaivälinen prikaatin riveissä.YouTubesta kyllä löytyy  Christy Mooren (kitaratrio) oma mainio esitys (sisältäen on myös laulun sanat), mutta kalenteriimme olemme valinneet skotlantilaisen Charlie & The Bhoys yhtyeen ("The World's no 1 Celtic Band") esityksen. Olkaapa hyvät 

Viva La Quince Brigada
 

Erityisesti englantia puhuvissa maissa näytetään Espanjan ohella vaalittavan yhä Kansainvälisten prikaatien muistoa vuosittaisissa tapaamisissa, konserteissa ja myös tieteellisissä konferensseissa. Vuonna 2002 perustettiin uusi organisaatio The International Brigade Memorial Trust jatkamaan tätä perinnettä:

The International Brigade Memorial Trust was formed in 2002 from the veterans of the International Brigade Association, the Friends of the I.B.A., representatives of the Marx Memorial Library, and historians specialising in the Spanish Civil War. 

Irlantilaisilla vapaaehtoisilla on luonnollisesti oma sivustonsa. Kannattaa myös mainita Eugene W. Plawiukin alunperin kokoama laaja sivusto The Spanish Revolution and Civil War . Ja sokerina pohjalla Facebookiin on perustettu International Brigades Memorial Trust.-ryhmä. Sen 88 jäsenestä  vain yksi on Suomesta.

Syystä ta toisesta Suomessa ei ole oikeastaan koskaan laajemmin pidetty yllä tällaista perinnettä, vaikka meiltäkin lähti yli 200 vapaaehtoista kansainvälisiin prikaateihin. Yhtä paljon kuin Irlannistakin.  Muutama kirja sentään on aikojen saatossa tehty. Jyrki Juusela on muutama vuosi sitten julkaissut laajan  teoksen  Suomalaiset Espanjan  sisällissodassa 1936-39. Divareista näyttää vielä löytyvän myös Jenny Pajusen muistelmateos "Espanja, sinä nuoruutemme", jossa hän kuvailee vasemmiston toimintaa Espanjan tasavallan tukemiseksi 1930-luvun lopun Suomessa.

3. joulukuuta: Jacques Brelin esitys "Jaurès"

Jacques Brel: Jaurès

Joulukalenterimme kolmannen tuubin aiheena Jean Jaurès (1859–1914), ranskalainen sosialistijohtaja ja antimilitaristi, joka perusti vuonna 1904 L’Humanité sanomalehden.

Jaures joutui pasifisminsa takia Raoul Vilainin toteuttaman salamurhan uhriksi 31.7.1914, vain hetkeä ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Seuraavana päivänä Saksa julisti sodan Venäjälle. Sota Ranskan ja Saksan välillä alkoi 5.elokuuta. Jean Jaures vastusti erityisesti Ranskan ja Saksan välistä sotaa ja yritti organisoida kummankin maan työläisten yleislakkoa sodan estämiseksi ja hallitusten pakottamiseksi neuvotteluihin.

Marxist Internet Archiven kokoelmista löytyy Jauresin kirjoituksia englanniksi

Belgialaisen Jacques Brelin laulaman kappaleen ensimmäinen säkeistö:

Ils étaient usés à quinze ans
Ils finissaient en débutant
Les douze mois s’appelaient décembre
Quelle vie ont eu nos grand-parents
Entre l’absinthe et les grand-messes
Ils étaient vieux avant que d’être
Quinze heures par jour le corps en laisse
Laissent au visage un teint de cendres
Oui notre Monsieur, oui notre bon Maître

Pourquoi ont-ils tué Jaurès ?
Pourquoi ont-ils tué Jaurès ?

Jacques Brelin säestäjä Gérard Jouannest on aktiivikommunistina esiintynyt mm Helsingin nuorisofestivaaleilla (linkki ranskaksi):