Category: Elokuvat

Posted on

Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -kirja tv-elokuvana 12.2.2012

Helsingin Sanomat kertoi näyttävästi viime lauantaina  (14.1)  koko sivun kirjoituksessaan Hannu Salaman kirjan elokuvasovituksesta:

Pispalan sissi räjäyttää jälleen

Tänä vuonna on kulunut 40 vuotta Hannu Salaman huippuromaanista Siinä näkijä missä tekijä. Elokuva jatkosodan Pispalasta ja vastarinnasta saa ensi-iltansa helmikuussa. HS – 14.1.2012

Kirjoituksessa viitataan myös Sakari Selinin panokseen kirjan synnyssä: “Hän (Salama) pyrki tallentamaan tosielämän rujouksineen. Siihen oli kannustaniut muutama aikalainenkin, kuten sabotaasiryhmään kuulunut Sakari Selin, 1940-luvun naapuri Pispalasta. “Kunhan et kaunistele tapahtumia ja asioita”, Selin evästi 1960-luvulla.”

Elokuva esitetään TV1:ssä sunnuntaina 12.2.2012 klo 21.05 ja uusintama maanantaina 13.2 klo 22.30.

Sakari Selinin oma versio sodanaikasista tapahtumista on kirjattu hänen  kirjaansa “Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Nuoret sodassa Hitleriä vastaan”, jonka seuramme on julkaissut. Teos on saatavissa sekä painettuna kirjana että ilmaisversiona netissä.

Posted on

24. joulukuuta

Kiitämme lukijoitamme ja toivotamme seesteistä vuotta 2010!

Aaton luukusta aukeaa musiikkia Nagisa Oshiman ohjaamaan elokuvaan Merry Christmas Mr. Lawrence (1983). Japanilaiseen toisen maailmansodan aikaiseen vankileiriiin sijoittuva elokuva on käsikirjoitettu Laurens van der Postin omaeläkerrallisten kirjojen perusteella.

Rooleissa ovat muun muassa David Bowie brittiupseerina ja Ryuichi Sakamoto japanilaisena vankileirin päällikköupseerina. Jälkimmäinen sävelsi myös elokuvan musiikin, josta tässä rauhallinen esimerkki:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=YwkuS9FlB7M]

Gregory Desilet on kirjoittanut elokuvasta esseen (englanniksi).

Sittemmin Sakamoto on ollut aktiivinen ennen kaikkea erilaisissa ympärisökysymyksissä.Vuden 2009 konserttikiertueen mainostettiin olevan “carbon free”. Jo aikaisemmin Sakamoto on käyttänyt muun muassa pientä tuulimyllyä ja aurinkopaneelia konserttikiertueidensa energialähteenä. Lisästietoja ja löytyy kotisivuilta.

Musiikillisesti äärimmäisen monipuolinen Sakamoto on soittanut monenlaisissa kokoonpanoissa, muun muassa vuonna 1978 perustetussa Yellow Magic Orchestrassa (YMO), joka on hiljattain esiintynyt uudestaan Post YMO nimiellä. Tässä sen jäsenet Haruomi Hosono, Yukihiro Takahashi ja Ryuichi Sakamoto sympaattisessa haastattelussa, jossa ei ole jälkeäkään rockuhosta ja itsetehostuksesta:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=UzXwYjL4DZ4]

Posted on

17. joulukuuta

Trotz Alledem  Euroopan hulluna vuotena 1848:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=GwMrcTn0t8k&feature=related]

Hieman wikipedia lisätietoja laulusta ja sen  tekijästä Ferdinand Freiligrathista.  Freiligrath oli hetken aikaa innostunut kumouksellisista liikkeistä ja työskenteli mm Karl Marxin kipparoimassa Neue Rheinische Zeitung -lehdessä vuosina 1848-1849. Myöhemmin hänestä tuli pankinjohtaja Lontooseen ja armahduksen (1868) jälkeen saksalainen nationalisti.

Saksankielisestä Historich-Kritisches Liederlexikon sivuilta löytyy lisätietoja laulun taustoista ja Lieder des Vormärz und der Revolution 1848/1849 sivuilta lisätietoja tuon ajan lauluista muutenkin.

Lähteissä viitataan Ferdinand Freiligrathin ohella monasti myös Robert Blumin osuuteen. Hän ei ollut yhtä onnekas kuin kollegansa. Blum teloitettiin 9.11.1848.  Youtubesta löytyy draaman ja dokumentin yhdistelmä  Die Deutschen – Robert Blum und die Revolution 1830-1848 8/10 ja sen lisäosat osa 1, osa 2, osa 3, osa 4 ja osa 5.

Posted on

3. joulukuuta

HAITIN ORJAKAPINA 1791-1803

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=N_gJGjgGVtk]

Ranskan vuonna  1697 kokonaan haltuunsa saama Saint-Dominiguesin saari (nykyisin Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) oli Karibian alueen rikkaimpia siirtomaita. Sen kahvin ja sokerin tuotantoon pohjannut menestys perustui laajamittaiseen afrikkalaisten orjien hyväksikäyttöön ja ympäristön ylikuormittamiseen. Pekka Masosen mukaan:

“Ranskalaisella Haitilla tilanne oli erityisen räjähdysaltis. Siirtomaassa eli noin puoli miljoonaa orjaa, joista useimmat olivat syntyneet Afrikassa. Heidän kohtelunsa oli poikkeuksellisen julmaa, jopa oman aikansa mittapuilla. Juuri Afrikassa syntyneet olivat hanakampia kapinoimaan, koska he muistivat entisen elämänsä vapaina. Kapinoiden johtajat sen sijaan olivat yleensä orjuudessa syntyneitä, koska he puolestaan tunsivat siirtomaan olot ja osasivat hyödyntää orjanomistajien kulttuuria omien päämääriensä saavuttamiseksi. Lisäksi saarella eli suuri joukko orjien jälkeläisiä, jotka olivat saaneet vapauden mutta joita silti kohdeltiin ala-arvoisesti.

Haitin ruutitynnyrin räjäytti Ranskan suuri vallankumous, joka alkoi kesäkuussa 1789. Uutiset kantautuivat Haitille nopeasti ja herättivät orjissa ymmärrettävästi suuria toiveita. Olihan vallankumouksen iskulause ”vapaus, veljeys, tasa-arvo”.

Ranskassa valtaan nousseella porvaristolla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan kumota orjuutta. Haiti oli emämaan kannalta liian tuottoisa siirtomaa. Sitä paitsi vallankumouksen kauneimmaksi kukaksi nimetty ”julistus ihmisen ja kansalaisen oikeuksista” (Déclaration des droits de l’homme et du citoyen, 26.8.1789) ei koskenut orjia, sen paremmin kuin naisia ja lapsiakaan. Vain veroa maksava valkoinen mies oli ihminen (homme) ja kansalainen (citoyen).” (Pekka Masonen, “Orjakapinan kauaskantoiset seuraukset”, Aamulehti 12.6.2008)

Orjien pitkään patoutunut viha purkautui lopulta kapinaksi, joka alkoi 21.8.1791. Vuosien taistelujen jälkeen orjavallankumous sai lopullisen voiton ranskalaisista joukoista 18. marraskuuta 1803 ja Haiti julistautui itsenäiseksi 1. tammikuuta 1804.  Kapinan mutkikkaista vaiheista, voitoista , tappioista ja ideologisista kytkennöistä sekä tukijoiden ja vastustajien vaihtumisista saa hyvä kuvan Pekka Masosen kirjoituksesta  “Orjakapinan kauskantoiset seuraukset”.  Myös Haitian Revolution (Wkipedia) on verrattain laaja ja perusteellinen.

Toussaint L’ouverture oli kapinan johtajia (Black Jacobins).  Hänen kohtalostaan tehty dokumentti löytyy kokonaisuudessaan YouTubesta: Toussaint L’ouverture and the Haitian Revolution(1/6), osa 2, osa 3, osa 4, osa 5 ja osa 6

Posted on

To My Son in Spain dokumentin Suomen ensi-ilta

Blogimme tuntemattomaksi jäänyt avustaja postitti hetki sitten seuraavan kommentin:

To My Son in Spain: Finnish-Canadians in the Spanish Civil War -dokumentti on tulossa ainakin Lens Politicaan 11.-15.11 Helsingissä. Ohjelmiston aikataulu julkistetaan 2.11 osoitteessa http://www.lenspolitica.net/

Erinomaista.

Lens Politica on yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali, joka  järjestetään neljättä kertaa. Helsingissä 11.-15. marraskuuta pidettävillä festivaaleilla paneudutaan tälläkin kertaa maailmanpolitiikan kipupisteisiin. Ohjelmassa on dokumenttielokuvia, fiktiota, lyhytelokuvia, taidenäyttelyitä, seminaareja, paneelikeskusteluja sekä klubi-iltoja. Esityksiä on ainakin Kiasma-teatterissa ja Bio Rexissä.

Lisätietoja myös  festivaalin epävirallisesta blogista:  http://lenspolitica.blogspot.com

Posted on

Espanjan sisällissota 1936-1939 kiinnostaa edelleen

To My Son In Spain

spain

Dokumentin tiedotustilaisuudessa Thunder Bayssa
käsikirjoittaja Saku Pinta, Jules Paivio ja ohjaaja Dave Clemet.

Kanadan Thuder Bayssa oli viime toukokuussa (30.5)  ensi-illassa Thunderstone Picturesin dokumenttielokuva “Pojalleni Espanjassa: Kanadan suomalaiset Espanjan sisällissodassa”.

Dokumentti perustuu Jules Päiviön henkilökohtaisiin kokemuksiin. Hän on yksi harvoista elossa olevista kanadansuomalaisista vapaaehtoisista, jotka osallistuivat Espanjan sisällissodan kansainvälisten prikaatien Mackenzie-Papineaun pataljoonaan. Kanadassa ilmestyvä suomenkielinen lehti Vapaa Sana kirjoittaa:

“Jos muutaman kymmenen vuoden kuluttua arvioidaan kanadansuomalaisesta aihepiiristä kertyneitä dokumentteja ja aikalaiskuvauksia, Saku Pinnan ja Dave Clemetin filmi Jules Päiviöstä ja kanadansuomalaisista vapaaehtoisista Espanjan sisällissodassa kuuluu keskeisimpiin. Thunderstone -tuotantoyhtiön filmi on kriittisen tarkastelun kestävä historiallinen dokumentti Espanjan sisällisodasta kanadansuomalaisesta näkökulmasta tehtynä ja samalla taustoittaa 20- ja 30-luvun kanadansuomalaisuutta. Filmihanke lähti liikkeelle Saku Pinnan kiinnostuksesta. Tapaaminen Jules Päiviön kanssa 2004 käynnisti viisivuotisen hankkeen.”

Vapaa Sana referoi myös elokuvan herättämää keskustelua:

“Elokuvaa seuramaan saapunut Ulkosuomalaisparlamentin Kanadan kakkospuhemies Veli Niinimaa pohti filmin jälkeen historian kulun ihmeellisyyksiä. Suomalaisvapaaehtoiset Espanjan sisällissodassa olivat toteuttamassa juuri sitä samaa, mihin Kanada, osana Kansainyhteisöä, ryhtyi muutamaa vuotta myöhemmin, eli taistelua fasismia vastaan. Kuitenkaan he eivät edes jälkikäteen kelvanneet kanadalaisiksi veteraaneiksi. Jules Päiviö viittasi kommenteissaan Canadian Legionin taholta tulleeseen voimakkaaseen vastustukseen.
Espanja on päästyään Francon ajasta antanut tunnustuksen vapaaehtoisille, ja Ottawassa on heille myös muistomerkki.” (Merkittävä dokumentti, pääkirjoitus 9.6.2009)

Hanke sai taloudellista tukea sekä provinssin että Ottawan kulttuurimäärärahoista. Tekijöiden mukaan “dokumentti on jo kerännyt huomattavaa kiinnostusta Iso-Britanniassa, ja he odottavat kansainvälisesti lämmintä vastaanottoa elokuvafestivaaleilla ja kansalaistapahtumissa, myös Espanjassa ja Suomessa.”   YLE:n dokumenttitoimitukselle onkin jo tehty ehdotus dokumentin esittämisestä Suomessa.  Mahtaisikohan talven DocPoint festivaali olla kiinnostunut asiasta?

Muitakin videoita

Truveo-videopalvelun sivuilta löytyy useampia kymmeniä lyhyempiä ja pidempiä dokumenttifilmejä Espanjan sisällissodasta. Useimmat ovat valitettavasti varsin lyhyitä YouTube tai sen kaltaisia pätkiä.
Per Rasmusssen on koonnut 35 linkkiä parhaista YouTube videoista:  1. The origins of the Spanish Civil War 2. Revolution, Counter-Revolution & Terror 3. Battleground for Idealists 4. Franco and the Nationalists 5. Inside the Revolution 6. Victory and Defeat.

Kirjoja

Espanjan sisällissota kiinnostaa maailmalla edelleen kovasti. Tässä kaksi  saksankielistä opusta ja niihin (myös saksankieliset) arvostelut:

Walther L. Bernecker, Sören Brinkmann. Kampf der Erinnerungen: Der Spanische Bürgerkrieg in Politik und Gesellschaft 1936-2006. Nettersheim: Verlag Graswurzelrevolution, 2006. 377 s. Arvio:
http://www.h-net.msu.edu/reviews/showrev.php?id=24269

Huber, Peter; unter Mitarbeit von Ralph Hug: Die Schweizer Spanienfreiwilligen. Biografisches Handbuch. Zürich: Rotpunktverlag 2009. ISBN 978-3858693907; geb.; 478 s. Arvio:
http://hsozkult.geschichte.hu-berlin.de/rezensionen/2009-3-138

The International Brigade Memorial Trust

on kansainvälinen järjestö, joka vaalii tasavaltalaisten puolella taistelleiden kansainvälisten prikaatien muistoa ja muistoja.

“The International Brigade Memorial Trust was formed in 2002 from the veterans of the International Brigade Association, the Friends of the I.B.A., representatives of the Marx Memorial Library, and historians specialising in the Spanish Civil War.”

Järjestöllä on oma ryhmä myös Facebookissa.

Päivän piristeeksi Jarama Valley – Pete Seeger and the Almanac singers:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=QQawCE8trXo]

Lisättäköön tähän vielä että ylläoleva laulu on osa kokoelmaa (levytys)
Canciones De Las Brigadas Internacionales, joka löytyy YouTubesta kokonaisuudessaan: http://www.youtube.com/view_play_list?p=70E6D530202B8C0D

Posted on

Työväentutkimus 2008

 tt2008.jpg

Työväentutkimus -vuosikirja 2008  julkistettiin eilen (24.11) Työväenliikkeen kirjastossa.  Lehden toimitus on Erkki Vasaran johdolla ahkeroinut taas kerran tuhdin paketin: 16 artikkelia, graduesittelyjä ja kirja-arvosteluja sekä laaja Tiedonkierto osuus, yhteensä 146 sivua.

Artikkeleista 12 käsittelee vuosikirjan teemaa, kevään ja kesän 1918 tapahtumia.  Esillä ovat niin kirkko, terrori kuin kansanperinnekin, naiskaartit ja punaorvot, elokuva- ja valokuvakerronta, kansakunnan traumat ja sotatulkinnat.  Muissa artikkeissa tutkaillaan Varkauden lakkoa 1922,  Karl Marxia, Love Recordsia sekä etsitään työväen jälkiä Berliinistä.

Lehti kolahtanee jo tällä viikolla tilaajilleen ja verkkoversiokin ilmaantunee kohtapuoliin osoitteeseen
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/ttindx.html
Tuossa ei ole kirjoitusvirhettä vaikka niin saattaisi luulla.

Posted on

Punainen Elvis – kommunismin Johnny Cash

“From the Berlin Wall to Siberia – Dean Reed from Colorado is the biggest star in popmusic. Reed is called the most prominent American after President Ford and Henry Kissinger by Russians and other East-Europeans.” (People’s Magazine, 1976)

Leopold Grünin dokumentti Der Rote Elvis (2007) kertoo vuonna 1971 DDR:ään muuttaneesta Dean Cyrin Reedistä, joka oli laulaja, näyttelijä ja cowboy. Hän oli tähti Itä-Euroopassa, mutta lähes tuntematon lännessä. Denverin lähiössä varttuneen ja Itä-Saksassa kuolleen Reedin elämää voi kuvata vähintäänkin mielenkiintoiseksi, mutta myös traagiseksi. Elokuva on esitetty vuonna 2007 muun muassa Berliinin, Cannesin ja Moskovan filmifestivaaleilla.

Reedin fanisivut

Traileri elokuvasta Der Rote Elvis:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=CU9AEQDgtIc]

Innokaimmat voivat etsiä Reedin musiikkia omatoimisest You Tubesta. Sieltä sitä löytyy; tämä 1970-luvulla neuvostoelokuvaankin päätynyt Venceremos on kerännyt miltei 30 000 katsojaa.