Category: Esitelmät, luennot

Posted on

Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari Tampereella 8-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään 8.-9.8.2011 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella.

 

OHJELMA:

 

Maanantai 8.8.

10.30  Puheenjohtaja Matti Hannikainen:  Seminaarin avaus

10. 45 Keynote: Markku Kangaspuro (HY):  Amerikan suomalaisten tie Neuvosto-Karjalaan – leipää, poliittista aktivismia ja murskattuja unelmia

 

11.45 – 13.30 Lounas  ja museoesittely

 

13.30-15.45 Sessio 1: Ulkosuomalaiset työväenliikkeessä

–  Mikko Pollari (TaY): Ylirajaista suomalaista sosialismia rakentamassa: Suomalaisen ja amerikansuomalaisen varhaisen työväenliikkeen transnationaalinen yhteys teosofiasta käydyn keskustelun kautta tarkasteltuna. Abstrakti – Mikko Pollari

–  Ulla Aatsinki (TaY): Suomea ja sosialismia: Amerikansuomalaisen työväenliikkeen kasvatustyö amerikkalaistuvassa yhteiskunnassa. Abstrakti – Ulla Aatsinki

–  Mika Rantanen (TuY):  Räyhääjä vai raivaaja – Suomalaisten kuva amerikkalaisissa ja kanadalaisissa pilapiirroksissa vuosina 1906-62, Abstrakti – Mika Rantanen

 

15.45-16.00 Kahvi

 

16.00-17.30 Sessio 2: Maastamuuttajat

– Miika Tervonen (SKS): Satumaa vai umpikuja? Suomen romanien siirtolaisuus Ruotsiin, 1954-2010. Abstrakti – Miika Tervonen

–  Niko Hänninen (NorTech Oulu): Metsätöiden rationalisointi ja suuri muutto Ruotsiin – syy ja seuraus? Abstrakti – Niko Hänninen

 

18.00- Illanvietto

 

Tiistai 9.8.

 

09.30-11.45 Sessio 3: Liikkuva ja liittoutuva työväki

– Päivi Uljas (HY): Maaltamuuttajat muuttivat maailmaa. Abstrakti – Päivi Uljas

– Tiina Ristikari (TaY): Suomalaisen ay-liikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon 2000-luvulla. Abstrakti Tiina Ristikari

– Jaanika Kingumets (TaY):  Virolaiset siirtotyöläiset Suomessa: matkustelua työn ja kodin välillä. Abstrakti – Jaani Kingumets

 

11.45 Loppukeskustelu

 

12.30 Lounas ja seminaarin päätös

 

Seminaariesitelmien abstraktit julkaistaan Työväenhistorian uutisvirtaa –blogissa (https://blogs.helsinki.fi/thptseura/) kesäkuun aikana.

Työväenmuseo Werstas (http://www.tyovaenmuseo.fi) sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereen keskustassa, osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Seminaari on tänä vuonna maksuton. Lounas ja illanvietto ovat yhteisiä, mutta omakustanteisia. Majoittuminen on samoin omatoimista ja omakustanteista. Hotelli Cumulus Pinja (http://www.cumulus.fi/hotellit/pinja/fi_FI/pinja/) tarjoaa kuitenkin seminaariosallistujille 15 yhden hengen huoneen kiintiön 8.-9.8. erikoishintaan 87 euroa, sis. aamiainen ja asiakassauna, maksu paikan päällä. Huoneet varataan suoraan Pinjasta. Kiintiön tunnus: THPTS kesäseminaari. HUOM: Tarjous on voimassa vain 8.7. asti!

Järjestelyjen ja kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumisia seuran sihteerille Kirsi-Maria Hytöselle (kirsi-m.hytonen@jyu.fi, P. 050-3404070)  viimeistään 1.8. mennessä.

Lisätietoja seminaarista: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa@helsinki.fi, 191 24933) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen@jyu.fi )

Lisätietoja Werstaasta ja seminaariin saapumisesta: Kimmo Kestinen (kimmo.kestinen@tyovaenmuseo.fi, P. 050 4401166)

 

Posted on

Työväenperinnepäivä 8.3

Ensi viikolla vietetään Työväenliikkeen kirjastossa perinteikästä  Työväenperinnepäivää:

Tiistaina 8.3.2011 klo 14:00 – 16:00

Kansainvälisenä naistenpäivänä pidämme Työväenliikkeen kirjaston tiloissa vuosittaisen Työväenperinnepäivän, jossa julkistamme vuoden Työväentutkimus -palkinnon voittajat.

Ohjelma

– Katri Valan runoja lausuu ohjaaja Martti Mäkelä ja Valan pakinoista  kertoo VTT Merja Minkkinen
– Vuoden Työväentutkimus -palkinnon jakaminen
– Laulajatar Cui Wei esittää kiinalaisia kansanlauluja
– Palkittujen puheenvuorot
– Kahvi- ja kakkutarjoilu

– Tutkija Kari Määttänen avaa taiteilija Niilo Jokisen näyttelyn

Tervetuloa!

Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten Rantatie 25
00500 Helsinki

Posted on

Kimmo Rentola YLE Puheessa vasemmiston puoluehistoriasta

Tiistaina 2.2.2011 Radio YLE Puheen ohjelmasarjassa Suomalaiset puolueet oli vuorossa Vasemmistoliitto ja sen edeltäjät:

“Länsieurooppalaisten monipuoluedemokratioiden joukossa Suomi kuului 1900-luvulla Italian ja Ranskan ohella niin sanottuihin vahvan kommunismin maihin. Sotienjälkeisessä Suomessa kommunistien ja laitavasemmiston vaalikannatus oli vuosikymmenestä toiseen korkea, SKDL:n ollessa hetkittäin jopa parlamentin suurin eduskuntaryhmä. Nykyeduskunnassa laitavasemmiston perinnettä edustaa Vasemmistoliitto, joka perustettiin vuonna 1990, ja jonka juuret ovat syvällä suomalaisen kommunismin historiassa. Suomalaiset puolueet -sarjan ensimmäisessä jaksossa professori Kimmo Rentola kertoo suomalaisen kommunismin syntyvaiheista ja analysoi, mistä laitavasemmiston laaja kannatus aikoinaan kumpusi. Kimmo Rentolaa haastattelee Tapio Pajunen.”

Ohjelman kesto 39:07 min.

Ohjelmaa voi kuunnella YLE Areenan kautta eikä sille ole määritetelty poistumispäivää (“Poistuu: Esitysaikaa ei rajattu”). Ohjelmaa voi kuunnella myös ulkomailta käsin.

Posted on

Rautatienaisten ja ratajätkien jäljillä

Blogimme suosittelee:

Kouvolassa toimivan Rautatiekulttuurikeskuksen syksyn seminaari  on Rautatienaisten ja ratajätkien jäljillä – seminaari rautatieläishistoriasta.

Seminaari on yleisölle avoin ja pidetään  lauantaina 25.9.2010 klo 10-15, Kouvola-talon luentosalissa.

Seminaari liittyy Kouvolan taidemuseossa  järjestettävään “Yksipunttiset – naiset rautateillä” näyttelyyn (2.9.-28.11.2010). 

Seminaariin on kutsuttu vierailevana luennoitsijana kirjailija Helena Wojtczak Englannista. Hän puhuu rautatienaisista Englannin rautateillä. Esitys perustuu hänen palkittuun (Self  Published Book of the Year 2007) teokseensa “Railwaywomen – exploitation, betrayal and triumph”. Tilanne Englannissa on paljon samankaltainen kuin Suomessa, rautateillä työskennelleet naiset ovat jääneet lähes huomiotta! Esitys pidetään englanniksi, mutta yleisölle jaetaan esitys suomennettuna, joten esityksen seuraaminen on helppoa.  Helena Wojtczak on loistava esiintyjä ja hänen esityksensä sisältää paljon harvinaista kuva- ja filmimateriaalia jopa ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Huumoria ei ole myöskään unohdettu.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoo esitelmässään “Ratajätkän jäljillä” suomalaisista rautatienrakentajista 1900-luvun alussa. Vuosisadan vaihde oli radanrakennuksen kukoistusaikaa, jolloin uusia rautateitä avattiin eri puolilla Suomea. Rautatietä pidettiin modernisaation symbolina ja radanrakentajien mukana maaseudulle levisivät uudet tavat ja ajatukset työväenliikkeestä lähtien. Työt tehtiin pääasiassa miesten ja hevosten voimin, mutta radanrakennus edusti myös aikansa korkeaa teknologiaa.

Toisaalta rakentajien asunnot olivat kurjia, heihin suhtauduttiin torjuvasti ja rajuja yhteenottoja sattui paikallisten kanssa. Jätkä olikin pilkkanimi, jonka radanrakentajat ottivat vuosisadan alussa omaan käyttöönsä. Ratajätkän uskottiin sosialismin avulla parantuneen raaoista tavoistaan uutteraksi työmieheksi, joka kohosi arvoltaan talollisten ja herrojen rinnalle tai vähän ohikin.

Posted on

Työväenkirjallisuuden päivä 28.8.2010

Työväenkirjallisuuden päivä

Työväenmuseo Werstas isännöi 28.8.2010 Tampereella järjestettävää Työväenkirjallisuuden Päivää. Ohjelmassa on mm.

12.30 – 13.00 Lukeva ja kirjoittava työläinen, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran vuosikirjan (Väki Voimakas 23) julkistaminen . Vuosikirjaa esittelevät toimittajiston edustajat Sami Suodenjoki ja Kirsti Salmi-Niklander sekä kirjoittajat Pia Koivunen, Hanne Koivisto ja Anna Kuismin.

Julkistaminen tapahtuu Werstaan Työväentalo-lavalla. Sen lisäksi  ohjelmaa on kahdessa muussa tilassa Auditoriassa ja Kisälli-lavalla.  Muissa tiloissa 26 näytteille asettajaa esittelevät  (ja myyvät) työväenaiheista tai -henkistä kirjallisuutta.  Tilaisuus alkaa klo 10.30 ja päivä päättyy klo 20.00 iltamiin Ravintola Telakan tiloissa. Tarkempia tietoja ohjelmasta.

Posted on

Lama ja pula 1930-luvulla YLE radio 1:ssä

YLE RADIO 1
Viikot 14 – 16: keskiviikkoisin 7.4. – 21.4.2010 klo 11.00 – 11.40, toinen lähetys perjantaina klo 17.20. Pikauusinta ensimmäisen lähetyksen päivinä: Radio Puhe klo 21.03

LAMA JA PULA 1930-LUVULLA
Osa 1/3: Työ ja toimeentulo loppuu

1930-luvun kansainvälinen lama saavutti myös vuonna 1918 itsenäistyneen Suomen tasavallan. Maa- ja metsätalous kärsi, samoin teollisuus ja kauppa. Sosiaaliturvasta nykymitoissa ei voinut puhua; ihmiset joutuivat todellisiin vaikeuksiin työn loputtua.

Kolmiosaisen ohjelmasarjan ensimmäisessä ohjelmassa 1930-luvun laman vaikutuksiin paneudutaan teollisuuskaupunki Tampereen kautta. Mitä siellä laman alussa tapahtui, kun ihmisiltä loppui työ ja toimeentulo?

Asiantuntijoina ovat tutkija, valtiotieteen tohtori Matti Hannikainen, taloushistorian professori Riitta Hjerppe, tutkimusprofessori Olli Kangas ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola.

Ohjelmasarjan on toimittanut Marja-Leena Tuisku.

Sarjan seuraavat jaksot:

Osa 2/3: Taloudellisia vaikeuksia
Ke 14.4. klo 11.00, toinen lähetys pe 16.4. klo 17.20
Perheet sinnittelivät laman kurimuksessa. Työtä ei ollut. Ruoasta ja muusta elämisen tarpeesta oli tiukkaa. Osa ihmisistä palasi takaisin maalle, kotiseudulleen. Kaikkia ihmisiä lama ei kuitenkaan kohdellut kovakouraisesti. Jotkut säilyttivät työpaikkansa. Asiantuntijoina taloushistorian professori Riitta Hjerppe ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola. Lukijana Seppo Heikkinen.

Osa 3/3: Miten huonoista ajoista selvittiin?
Ke 21.4. klo 11.00, toinen lähetys pe 23.4. klo 17.20
Huono aika sentään loppui. Suomi nousi lamasta. Ohjelmassa kysytään, opittiinko 1930-luvun lamasta mitään. Entä mitä sanonta “laman pitkä varjo” merkitsi? Puheenaiheena on myös 1990-luvun alun lama. Mikä silloin oli sosiaaliturvan rooli ihmisten selviytymisessä? Miten 1990-luvun alun lama erosi 1930-luvun lamasta? Yhdistikö näitä kahta lamaa mikään? Myös meneillään oleva taantuma nousee esille. Asiantuntijoina ovat tutkija, valtiotieteen tohtori Matti Hannikainen, taloushistorian professori Riitta Hjerppe, tutkimusprofessori Olli Kangas ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola.

Posted on

Työväenkirjallisuuden päivä haastaa keskusteluun

Työväenkirjallisuuden päivä

Tasa-arvon ja työväestön puolustajan Minna Canthin päivänä julkistetaan uusi, työväenkirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma. Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään 28.8.2010 Työväenmuseo Werstaalla, Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereella. Katsaus työväenkirjallisuuden nykytilaan luodaan monipuolisten keskustelujen, kirjailijahaastattelujen ja muun ohjelman kautta.

”Työväenkirjallisuus on ilmiönä miltei unohdettu. Tapahtuma etsii vastausta siihen, mitä työväenkirjallisuus nykyään voisi olla.”, kertoo tapahtuman järjestelytoimikunnan jäsen, kirjallisuudentutkija Kati Launis.

Tapahtuma on muotoutunut lukuisten asiantuntijoiden ja harrastajien aloitteesta. Mukana tapahtuman järjestelyissä ovat Työväen sivistysliitto, Kansan sivistystyön liitto, Työväenmuseo Werstas, sekä   joukko kirjailijaseuroja, kulttuuriyhdistyksiä ja vapaaehtoisia.

Tapahtuma tarkastelee työväenkirjallisuutta useista eri näkökulmista. Paikalla  kertomassa suhteestaan työväenkirjallisuuteen ovat esimerkiksi Kari Hotakainen ja Mikko Rimminen. Päivän aikana puhutaan myös dekkareista työväenkirjallisuutena ja kuullaan Hannu Salaman haastattelu. Tapahtuma on kävijöille maksuton.

”Odotettavissa on monipuolinen, vuorovaikutteinen  ja innostava tapahtuma. Ennen kaikkea kannustamme ihmisiä lukemaan yhteiskunnallista kirjallisuutta.”, toteaa museonjohtaja Kalle Kallio Werstaalta.

Lisätietoja:
koordinaattori Anna Ulvinen
anna.ulvinen@tyovaenmuseo.fi
050 440 1192
Nettisivut aukeavat 19.3. osoitteessa www.tkm.fi/tyovaenkirjallisuudenpaiva

Posted on

Maailman savotat muutoksessa

Professori Hanna Snellman pitää Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikokousesitelmän Maailman savotat muutoksessa torstaina 18.2.2010 klo 17.00 Tieteiden talolla, sali 309, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Esitelmässään Hanna Snellman esittelee vuonna 2009 alkanutta kanadalais-urugualais-suomalaista tutkimushanketta Northern Communities in a Changing World: Towards a Better Understanding of Global Competition. Hankkeessa tarkastellaan Kemijärveä ja Mänttää Suomessa, Ontariota Kanadassa ja Fray Bentosin aluetta Uruguayssa. Mitä tapahtuu paikallistasolla, kun työpaikat häipyvät metsäteollisuuden myötä pohjoisessa ja toisaalta, mitä tapahtuu, kun kotikylästä on lähdettävä metsäteollisuuden eykalyptyspellon alta etelässä?

Seuran vuosikokous pidetään samassa paikassa klo 18.00 alkaen. Tervetuloa molempiin tilaisuuksiin.