Category: Esitelmät, luennot

Posted on

CFP: Työ ja sukupuoli – THPTS kesäseminaari 23-24.8.2010

KiljavanrantaTyöväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari Kiljavanrannassa, Nurmijärvellä 23.–24.8.2010

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) perinteisen kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työn ja sukupuolen yhteen kietoutuminen. Pyydämme tutkijoita osallistumaan seminaariin esitelmillä, joissa käsitellään työtä, työpaikkoja, työmarkkinoita, palkkaeroja ja työn merkitystä  sukupuolten näkökulmasta. Seminaariin toivotetaan tervetulleiksi sekä aloittelevia tutkijoita että jo pidemmälle urallaan ehtineitä. Esitelmien toivotaan keskittyvän 1900-lukuun, erityisesti toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin aina 2000-luvulle asti.

Työn ja sukupuolen suhde ei ole pysyvä ja liikkumaton, vaan se muuttuu yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muuttuessa. Näitä muutoksia havaitaan niin perinteisesti naisvaltaisella siivousalalla – jonne on viime vuosien maahanmuuton seurauksena tullut lisää miehiä – kuin korkeasti koulutetuilla aloilla, jotka ovat puolestaan naisvaltaistuneet. Palkkatasa-arvoisuus tai sen puute puhututtavat edelleen, kuten jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Ansiosidonnainen sosiaaliturva ulottaa nämä vaikutukset työelämän ulkopuolelle.

Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä ovat niin sanotut miesten työt ja naisten työt? Miten sukupuolittuneita käytäntöjä on luotu, ylläpidetty, purettu tai rikottu?
  • Miten sukupuolten välisiä palkkaeroja voidaan selittää? Miten työmarkkinoiden segregaatio näkyy sosiaaliturvassa?
  • Millaisia ovat miesten ja naisten kokemukset työstä? Kertovatko naiset työstään eri tavalla kuin miehet?
  • Miten gender-tutkimuksen ja työn tutkimuksen kenttiä voisi yhdistää? Millaisia kertomuksia työmarkkinoista, työpaikoista ja työkulttuureista seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat kertovat?
  • Onko suomalaisten työmarkkinoiden sukupuolittuneisuudella kansallisia erityispiirteitä? Millaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja muiden maiden työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden välillä on viime aikoina tehty?

Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin keskustelu. Seminaari on esiintyjille maksuton.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai rtf-tiedostona viimeistään 26.3.2010 Kirsi-Maria Hytöselle (kirsi-m.hytonen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2010 aikana.

Seminaari järjestetään Kiljavanrannassa, Nurmijärvellä 23.–24.8.2010. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2011.

Lisätietoja: Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen[at]jyu.fi) ja Matti Hannikainen (THPTS:n puheenjohtaja, matti.hannikainen[at]helsinki.fi)

Posted on

Työväen kirjallisen kulttuurin jäljillä

Uusimmassa (2/09) Elore -lehdessä (julkaisija Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura) on julkaistu Andreas McKeoughin kirjoitus  THPTS:n viimevuotisesta kesäseminaarista Lukeva ja kirjoittava työläinen – 24.–25.8.2009 Nurmijärven Kiljavanrannassa. Tässä alku:

“Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (jatkossa THPTS) kesäseminaari Lukeva ja kirjoittava työläinen pidettiin perinteiseen tapaan elokuun lopussa Nurmijärven Kiljavanrannassa. Seminaarin esitelmät käsittelivät lukemisen ja kirjoittamisen merkityksiä ja käytäntöjä työväestön ja kansan keskuudessa. Esiintyjistä suurin osa oli historioitsijoita, mutta myös poliittisen historian, kulttuurihistorian, kirjallisuustieteen, folkloristiikan ja oikeustieteen edustajia oli paikalla. Seminaarin yleisilme oli siis tutun monitieteellinen. Paikalla oli nelisenkymmentä osallistujaa: tutkijoita, työväenhistorian harrastajia sekä arkisto- ja kirjastotyöntekijöitä.

Seminaari käynnistyi aurinkoisena elokuun aamupäivänä puheenjohtajan, tutkija Matti Hannikaisen avauspuheenvuorolla. Sen jälkeen kirjallisuudentutkija Kati Launis (Turun yliopisto) ja historioitsija Marko Tikka (Tampereen yliopisto) kertoivat toimittamastaan THPTS:n vuosikirjasta Työväki ja kokemus – Väki Voimakas 22, joka julkaistiin seminaarissa. Julkistamisen ja esittelyn jälkeen artikkelin kirjaan kirjoittanut historioitsija Sami Suodenjoki esitteli oman artikkelinsa mielenkiintoista aihetta, omaperäistä suutari Lindholmia ja hänen asemaansa ja toimintaansa varhaisessa työväenliikkeessä.”

Lue lisää Eloresta.

Kesäseminaarin ohjelma ja abstraktit löytyvät THPTS:n kotisivulta.  Esitelmät tullaan julkaisemaan tämän vuoden vuosikirjassa Väki Voimakas 23.

Posted on

Seppo Hentilä: Työväentutkimuksen tulevista haasteista

Professori Seppo Hentilän Työväentutkimus 2009 -vuosikirjan julkistamistilaisuudessa 25.11.2009 pitämä puheenvuoro Työväentutkimuksen historiasta, nykyisyydestä ja hieman tulevastakin:
Seppo Hentilä

Haasteellisempaa otsikkoa kuin työväentutkimuksen tulevista haasteista puhuminen minun on vaikea kuvitella. Vaikka olen ollut vuosikymmenten varrella sekä tutkijana että opettajana mukana monessa sellaisessa, joka voisi mahtua käsitteen työväentutkimus piiriin, koen tätä nykyä monestakin syystä olevani jotenkin väärä mies työväentutkimuksen tulevaisuuden haasteita arvioimaan. Niinpä alustukseni pakostakin käsittelee enemmän menneisyyttä kuin nykyisyyttä tai tulevaisuutta.

Vuosina 1969 – 1987 pidin itseäni nimenomaan työväenliikkeen historian tutkijana. Paino on yhdyssanan molemmilla osilla. Voisin melkeinpä viettää 40-vuotista taiteilijajuhlaa: aloittaessani poliittisen historian pro gradun tekemisen syksyllä 1969 Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen SAP:n nuordemokraattisesta oppositiosta astuin ensi kertaa Matti Niemisen, Heimo Huhtasen ja Maire Lindholmin valtakuntaan Työväen arkistoon. Urani työväenliikkeen historian tutkijana päättyi kuitenkin ja 22 vuotta sitten, 1987, jolloin sain TUL:n historian kolmannen osan valmiiksi. Sen jälkeen olen tutkinut jokseenkin aivan muita asioita, enkä ole ollut aktiivisesti mukana siinä muutoksessa, joka alan tutkimuksessa on 1980-luvulta lähtien tapahtunut.

Continue reading “Seppo Hentilä: Työväentutkimuksen tulevista haasteista”

Posted on

Punainen säväys Suomen sinivalkoisessa urheilussa

Suomen Työväen Urheiluliitto 90 vuotta -seminaari

Metsätalo, ls. 1, Helsinki 2.4.2009 klo 16.15–20.00

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura THPTS ja Suomen urheiluhistoriallinen seura SUHS järjestävät Työväen Urheiluliiton 90-vuotisen taipaleen kunniaksi seminaarin, jossa liiton vaiheita tarkastellaan niin tutkimuksen, järjestöpolitiikan kuin urheilijainkin näkökulmasta.
    

Seminaarin ohjelma:

16.15 Avaus
      Dos. Heikki Roiko-Jokela (SUHS)
      Dos. Erkki Vasara (THPTS)

16.30 Työläisurheilu paikallisesta ja kansallisesta näkökulmasta
      Prof. Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto

17.00 TUL ja kansainvälinen työläisurheilu
      Prof. Seppo Hentilä, Helsingin yliopisto

17.30 Keskustelu
      Keskustelujen vetäjänä dos. Erkki Vasara

17.50 Kahvitarjoilu

18.20 TUL suomalaisessa urheilujärjestökentässä
      Kansanedustaja, TUL:n entinen puheenjohtaja Matti Ahde

18.50 Työläisurheilijana Suomen ja maailman kilparadoilla
      Pyöräilijä Tea Vikstedt
      Uimari Jani Sievinen

19.30 Keskustelu

20.00 Seminaarin päätös

Vapaa pääsy


Lisätietoja antavat:

Erkki Vasara p. (09) 587 0362 e-mail erkki.vasara@helsinki.fi
Matti Hannikainen p. 050–339 3824 e-mail matti.hannikainen@helsinki.fi

Posted on

Lakkohistoriaa – New ways in strike Research

labourconflicts.jpg

International Institute of Social History (ISSH) järjesti Amsterdamissa parisen viikkoa sitten (18-19 syyskuuta 2008) lakkohistoriaa käsitelleen workshopin, New ways in strike Research. Instituutin sivuilta löytyy kyseisen tilaisuuden raportti ja myös esitetyt paperit pdf:nä.  Mukana on myös Turun yliopiston sosiologian laitoksen tutkijan Paul Jonkerin teksti  “The Masa-Yards dockworkers’ strike of 1992 – an case study using micro-data“.  Lisäksi esillä oli lakkotutkimusta Itävallasta, Brasiliasta, Ghanasta, Nigeriasta ja Venäjältä sekä ehdotus “Presentation of the international database to be made available to researchers” (Sjaak van der Velden). Ehdotuskin löytyy pdf:nä workshopin papereiden joukosta.

Posted on

Rajaton kokemus – muistaminen ja tulkinta. Näkökulmia toiseen tietoon

 

Abstrakti Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaariin
Työväki ja kokemus 18.8.2008, Kiljavanranta, Nurmijärvi

Ulla-Maija Peltonen
dosentti Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos
arkistonjohtaja, SKS Kirjallisuusarkisto

Ns. uudet historiat: mikrohistoria, muistitietotutkimus ja naishistoria ovat nostaneet esiin kysymyksen laadullisten aineistojen merkityksestä tutkimukselle.Virallisen ja julkisen tiedon rinnalla kulkee ns. toinen tieto, jota voidaan kutsua hiljaiseksi tiedoksi, vastatiedoksi ja heikoksi tiedoksi. Hiljainen tieto viittaa muun muassa kokemukseen, johon ihmiset käytännöissään nojaavat, mutta joka on vaikeasti selitettävissä ja tulkittavissa.

Miten ihmiset ilmaisevat itseään ja omaa menneisyyttään? Kokemukseen liittyy olennaisena osana muisti ja muistaminen, jossa voidaan jaotella kaksi kerrostumaa: Historiallinen kokemus (tunnemuisto), joka liittyy mentaalisiin syväraketeisiin ja historiallinen tietoisuus (harkittu muisto), joka liittyy ideologioihin. Mitä kokemuksellinen tieto on? Millaisin kysymyksenasetteluin ja tutkimuskäsittein kokemuksellinen on mahdollista tavoittaa?

Muistamiseen liittyy aina tulkinta. Kenen kokemuksia, kenen muistia ja muistamista, kenen tietoa ja traditioita viime kädessä tutkimme? Arvostelua on esitetty esimerkiksi siitä, että kokemuksista lähtevä historia unohtaa ne pakot, rajoitukset ja prosessit, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin ja tulkintoihin menneestä heidän tiedostamattaan.

Tutkimuksen haasteena on laadullisesti informatiivisemman tiedon tavoittaminen aikaisempaan nähden. Se edellyttää monitieteistä lähestymistapaa ja kokonaisvaltaista näkökulmaa. Miten yhteisesti merkitsevä, jaettu menneisyys avautuu käsitteiden kokemus ja kokemuksellisuus, muisti ja muistaminen avulla. Käytän aineistoesimerkkeinä muistitetoa 1918 sisällissodasta ja Stalinin ajan vankileireiltä sekä kaunokirjallisuudesta. Haasteellisin tehtävä: uskottava tulkinta jää aina kuitenkin tutkijalle.

Posted on

Ulkopuolisten kokemus työväestön järjestäytymisestä 1900-luvun alun Urjalassa

Abstrakti Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaariin 18.–19.8.2008

Sami Suodenjoki, FM
Historiatieteen ja filosofian laitos, Tampereen yliopisto

Valmistelen väitöskirjaa työväestön järjestäytymisestä ja vuoden 1905 suurlakon murroksesta suomalaisessa maaseutuyhteisössä. Tutkimuskohteeni on lounaishämäläisen Urjalan pitäjän työväestö. Keskeisiä tutkimusongelmia on kolme:

Miten työväestö mobilisoitui ja organisoitui erilaisiin kansanliikkeisiin ja yhdistyksiin 1900-luvun taitteen molemmin puolin?
Miksi työläiset organisoituivat eli mitä olivat järjestäytymisen motiivit?
Millainen merkitys syksyn 1905 suurlakolla oli mobilisoitumiselle?

Syvennyn väitöskirjatyössäni myös sen työväestön osan kokemukseen, joka ei liittynyt työväenjärjestöihin. Työväenliike pysyi Urjalassa ennen suurlakkoa varsin pienen ihmisjoukon toimintana, ja suuri enemmistö maalaistyöläisistä suhtautui liikkeeseen joko hiljaisen myötämielisesti tai epäluuloisesti. Lisäksi liikkeen rivijäsenet ja sen ulkopuoliset antoivat liikkeeseen kuulumiselle hyvinkin omaleimaisia sisältöjä.

Suurlakon jälkeen työväenliikkeen kannatus kasvoi räjähdysmäisesti, niin että seuraavan vuoden loppupuolella peräti viidennes Urjalan aikuisväestöstä kuului työväenjärjestöihin. Äkillinen järjestäytymisvyöry vaikutti merkittävästi myös työväestön käsitykseen työväenliikkeen joukkovoimasta ja vaikutusmahdollisuuksista. Pyrin tutkimuksessani hahmottamaan sitä, miten suurlakko muutti paitsi työväenliikkeen jäsenten myös liikkeeseen kuulumattomien kokemusta poliittisesta toiminnasta. Jäsenmäärän lisääntyessä paine liittyä työväenjärjestöihin kasvoi, eikä työantajien ja säätyläisten painostuksella enää ollut aiempaa merkitystä liittymisen ehkäisemisessä.

Aikaisemmassa tutkimuksessa on kiinnitetty varsin niukasti huomiota työväenliikkeeseen kuulumattomien työväestön kokemukseen. Myös liikkeen rivijäsenten käsitykset on helposti sivuutettu työväen historiaa luotaavissa tutkimuksissa, vaikka esimerkiksi työväestön käsityksiä sosialismin aatesisällöstä on ohimennen kommentoitu. Syynä tutkimuksen puuttumiseen on se, että rivijäsenten ja etenkin liikkeen ulkopuolelle jääneiden työläisten kokemukseen on työväenjärjestöjen pöytäkirjojen kaltaisten lähteiden avulla vaikea päästä kiinni. Kokemuksesta voi saada kuitenkin vihjeitä esimerkiksi sanomalehtien paikalliskirjeistä sekä muistelu- ja kansanperinneaineistosta. Hedelmällisiä avauksia tähän suuntaan on tehnyt Raimo Parikka kommentoidessaan Risto Alapuron Suomen synty -tutkimusta. Työväestön kokemusta paikallistasolla on pyrkinyt tavoittamaan muun muassa Kirsti Salmi-Niklander väitöskirjassaan käyttämällä yhtä erityistä lähdetyyppiä, käsinkirjoitettuja lehtiä. Selittäessäni Urjalan työväestön järjestäytymisen motiiveja tukeudun myös verkostotutkimukseen, jota on viime vuosina hyödynnetty Suomessa entistä enemmän työväenhistorian tutkimisessa.

Posted on

Työläisurheiluseurojen rooli nuorten poliittisessa sosialisaatiossa

Abstrakti Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaariin 18.–19.8.2008

Lauri Keskinen
Turun yliopisto

On selvää, että sosiaalistuminen mihin tahansa aatteeseen on pitkäkestoinen prosessi, joka alkaa varhaislapsuudesta, kodista ja yhteisöstä. Yleisesti katsotaan, että politisoituminen saavuttaa täyden mittansa 25 ikävuoden paikkeilla. Samaan ikävuoteen sijoitetaan myös – sattumaltako? – moraalisen kehityksen päätepiste. Tämä ikävuosirajaus mielessä olen rajannut väitöskirjani tutkimuskohteeksi työläisurheiluseuroissa tapahtuvan nuorten aatteellisen oppimisen. Pieni osa tutkimuksestani käsittelee virallisia aatteen levittämis- ja opettamistilanteita, kuten iltamia ja niissä pidettyjä puheita. Tutkimuksen pääpaino on nuorten omissa oppimiskokemuksissa ja epävirallisissa oppimistilanteissa. Hypoteesini onkin, että virallista opettamista tehokkaampaa oli vertaisryhmissä oppiminen – ja etenkin tiedostamaton oppiminen.

Olen rajannut tarkasteluni koskemaan urheiluseurassa vietettyä aikaa, koska se muodosti erittäin tiiviin, aatteellisesti homogeenisen ja vertaisryhmiltään vahvan ympäristön, joka vaikutti nuorten aatteelliseen kasvuun noin kymmenennestä ikävuodesta eteenpäin. Urheiluseuraympäristöllä ja siellä sidotuilla suhteilla oli siis merkittävä vaikutus nuoren elämään. Lisäksi urheiluseura tarjoaa ympäristön, josta voi poimia erilaisia aatteen oppimistilanteita, niin virallisia kuin epävirallisiakin. Yksi esimerkki epävirallisesta on urheilutovereiden aatteellisesti latautunut puhe pukuhuoneissa tai kentän laidalla. Vertailun vuoksi on hyvä tarkastella myös virallisia tilaisuuksia ja niille asetettuja tavoitteita.

Tällä hetkellä suunnittelen aiheen tarkastelua tapaustutkimuksena. Yksittäisiksi tapauksiksi valitsen työläisurheilijoita, joilta on jäänyt dokumentteja aatteellisesta kokemuksesta urheiluseurassa. Tähän sopivat tunnetut urheilijat, kuten Tapio Rautavaara, Hannes Kolehmainen jne. Tutkimukseni yhdistelee vahvasti kasvatustieteitä, sosiologiaa ja historiaa. Erityinen kiinnostuksen kohde ovat oppimisteoriat, joilla tulkitsen oppimiskokemuksia. Tutkimukseni on rajattu löyhästi 1900-luvun kolmeen ensimmäiseen vuosikymmeneen, kun työläisurheiluseuroja perustettiin kasvavassa määrin, kansalaissota vaikutti mielipiteisiin ja TUL perustettiin ja se alkoi järjestää virallista valistusta.

Aihettani voi pitää vastineena niille tutkimuksille, jotka näkevät työväenaatteen levittämisen toimivan urheiluseuroissa ”automaattisesti”, ts. aatteelliset opit omaksutaan juhlapuheista ja julistuksista lähes kyseenalaistamatta. Lisäksi työläisurheilututkimus on pahasti sivuuttanut aatteellisuuden. Iltamia ja propagandaa sekä muita aatteen levittämistapoja toki tutkitaan, mutta niiden vastaanottoa ja henkilökohtaista kokemusta ei. Tutkimusaiheeni liittyy lähemmin työväenkulttuuriin kuin työläisurheiluun. Lähellä tutkimusaihettani on mm. Elina Väätäinen tutkimuksellaan Työväenkulttuuri osakulttuurina, Martti Kempas tutkimuksellaan Pyhä urheilu, Pirjo Kaihovaara tutkimuksellaan Juurella lipun punaisen, Vesa Kurkela tutkimuksellaan Taistojen tiellä soiteltiin – ja soiton tahdissa tanssittiin ja tuoreimpana Kirsti Salmi-Niklander tutkimuksellaan Itsekasvatusta ja kapinaa.