
Kuva Työväen Arkisto.
Vuoden 1934 Työväen joulualbumi oli kirjanmittainen lukupaketti, 176 sivua, joista tosin viimeiset 28 sivua ovat erilaisten liikkeiden mainoksia. Albumi alkaa kolkon komealla Leo Rosenthalin kirjoituksella Joulu ilman sosialisteja:
“Toinen joulu Saksassa ilman sosialisteja! Rauhan joulu on häpäisty, Hitlerin diktatuuri vallitsee maata.”
Kansainvälisyys, rauha ja solidarisuus ovat muutenkin vahvoja teemoja lehdessä. Elmer Diktonius kuvaa Prahaa “vapaamielisyyden kaupunkia”, Elli Tompuri kertoo Moskovan kulttuuripuistosta, Sylvi-Kyllikki Kilpi kirjoittaa otsikolla “Ihmisen tappaminen” ja Eero A. Vuori luo katsauksen lamaan, keinotteluun ja keinottelijoihin (”Miljoonien pyörittäjiä”). Jan Vanek kirjoittaa laajassa artikkelissa “Tsekkoslovakian työväestön kulttuuripyrkimyksistä”.
Ihmissielua jalostava kulttuuri on vahvasti läsnä myös muuten: Elmer Diktoniuksen ja Katri Valan (ja monen muunkin tekijän) runoja, useita novelleja ja runsaasti valokuvia taidemaalauksista ja veistoksista, grafiikkaa ja myös muutama sodan ja natsismin vastainen pilapiirros. Kasvatusta ja sivistystyötä ei kaihdettu joulunakaan.
Ideologista kamppailua joulun sanomastakaan ei unohdettu: Ernst Iso-Keisari, oikealta nimeltään Ernst Lampen, julkaisi albumissa kirjoituksen Yliluonnollinen syntyminen, jossa hän ihmettelee mistä onkaan kysymys kun
“Hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä tapaa eri kansojen jumaluustarustossa. Ei kukaan saata olla huomaamatta, että Kristuksen syntymätaru on suora jäljennys Zeus-jumalan ja Io-immen tarinasta:”
“Suorastaan kiusallisia ovat nämä yhtäläisyydet katsottuina kirkon silmillä, joitten mukaan omat tarut ovat pyhää pyhempiä, mutta niiden esikuvat mustinta pakanuutta.”
Mitäpä tähän olisi lisäämistä. Kannattaa muuten googlata “Ernst Iso-Keisari”, melkoisen erikoinen mies.
Työväen joulualbumissa 1934 julkaistiin myös Pentti Haanpään pieni kertomus Tulo ja ensimmäinen päivä, jossa nuori opettajatar saapuu syrjäiseen järvikylään. Sinänsä tässä ei ole mitään ihmeellistä. Haanpään myönteinen suhde työväenjärjestöihin ja työväestöön on tunnettua, samoin se että hän oli 1930 kustantajien lähes täydellisessä boikotissa. Niinpä Haanpään kootuissa teoksissa vuoden 1934 kohdalla (Teosten 3. osa) on vain 4 lyhyttä kertomusta. Mutta “Tulo ja ensimmäinen päivä” ei olekaan niiden joukossa. Se löytyy kyllä kun tarkasti etsii, mutta vasta teosten 8. osan lopusta otsikon Novelleja 1940- ja 1950-luvuilta sekä muita ajoittamattomia”.
Pentti Haanpää julkaisi perättäisinä vuosina 1932-1935 Työväen joulualbumissa neljä kertomusta: vuonna 1932 Lisiä keksintöjen historiaan, vuonna 1933 Kylän räätälin iltakävelyn ja vuonna 1935 kertomuksen Elokuun yönä. Näistä vain Kylän räätälin iltakävely on mukana kootuissa teoksissa (vuoden 1976 painos) ja sekin on sijoitettu vuodelle 1932. Kaksi puuttuu kokonaan, kaksi on ajoitettu väärin.