Kasvatus ja aika: teemanumero historiatietoisuudesta

Kasvatus ja aika -verkkolehden syksyn teemanumero (3/2011) historiatietoisuudesta on juuri ilmestynyt.

Pääkirjoituksessa Jan Löfstrom, Riitta Oittinen ja Jukka Rantala pohtivat historiatietoisuuden hyötyjä

Suomalaisten historiatietoisuuden tutkimus syventää ymmärrystämme suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja kansalaisuudesta sekä tuo siten uusia aineksia näitä koskevaan julkiseen keskusteluun. Kasvatus & Aika osallistuu keskusteluun ja uuden tutkimuksen esittelyyn tällä teemanumerollaan, joka ilmestyy rinnan sisarjulkaisun, Historiallisen Aikakauskirjan historiatietoisuus-numeron (HAik 3/2011) kanssa.

Artikkeliosiosta löytyvät seuraavat tekstit

  • Historia, historiatietoisuus ja menneisyyden käyttö (Kalle Pihlainen)
  • Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi (Pasi Ihalainen, Taina Saarinen, Tarja Nikula ja Sari Pöyhönen)
  • Historiatietoisuus ja musiikinhistoria (Leena Unkari-Virtanen)
  • Menneisyyden merkitys syrjäytymisvaarassa olevien pajanuorten tulevaisuuskuvissa (Johanna Oljemark)
  • Harrastuksesta ammatiksi: historian opettajaksi opiskelevien suhde historiaan
    (Arja Virta)

ja katsauksista

  • Valokuvat historiatietoisuuden rakentajana: Turku C.J. Schoultzin kaupunkikuvissa (Anne Ollila)
  • Vuoden 1918 muistot Sammatissa ja historian yhteiskunnallinen rakentaminen
    (Anna Heimo)

Historiallisen Aikakauskirjan historiatietoisuus-numero (HAik 3/2011) ei ole vielä (20.9.2011) ilmestynyt.

Heritage of the People’s Europe – HOPE

Amsterdamissa, Hollanissa majaansa pitävä Kansainvälinen sosiaalihistorian instituutti (International Instititute of Social History, IISG) on aloittelemassa 13 muun eurooppalaisen partnerin kanssa uutta EU-hanketta: Heritage of the People’s Europe (HOPE). Hanke on nelivuotinen (2010-2013) ja se on osa Europeana kokonaisuutta.

Suomesta hankkeessa on mukana Työväen Arkisto.

Lisätietoja luvataan piakkoin kun hankkeelle saadaan avattua omat nettisivut.

Seppo Hentilä: Työväentutkimuksen tulevista haasteista

Professori Seppo Hentilän Työväentutkimus 2009 -vuosikirjan julkistamistilaisuudessa 25.11.2009 pitämä puheenvuoro Työväentutkimuksen historiasta, nykyisyydestä ja hieman tulevastakin:
Seppo Hentilä

Haasteellisempaa otsikkoa kuin työväentutkimuksen tulevista haasteista puhuminen minun on vaikea kuvitella. Vaikka olen ollut vuosikymmenten varrella sekä tutkijana että opettajana mukana monessa sellaisessa, joka voisi mahtua käsitteen työväentutkimus piiriin, koen tätä nykyä monestakin syystä olevani jotenkin väärä mies työväentutkimuksen tulevaisuuden haasteita arvioimaan. Niinpä alustukseni pakostakin käsittelee enemmän menneisyyttä kuin nykyisyyttä tai tulevaisuutta.

Vuosina 1969 – 1987 pidin itseäni nimenomaan työväenliikkeen historian tutkijana. Paino on yhdyssanan molemmilla osilla. Voisin melkeinpä viettää 40-vuotista taiteilijajuhlaa: aloittaessani poliittisen historian pro gradun tekemisen syksyllä 1969 Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen SAP:n nuordemokraattisesta oppositiosta astuin ensi kertaa Matti Niemisen, Heimo Huhtasen ja Maire Lindholmin valtakuntaan Työväen arkistoon. Urani työväenliikkeen historian tutkijana päättyi kuitenkin ja 22 vuotta sitten, 1987, jolloin sain TUL:n historian kolmannen osan valmiiksi. Sen jälkeen olen tutkinut jokseenkin aivan muita asioita, enkä ole ollut aktiivisesti mukana siinä muutoksessa, joka alan tutkimuksessa on 1980-luvulta lähtien tapahtunut.

Continue reading “Seppo Hentilä: Työväentutkimuksen tulevista haasteista”

Työväenhistoriaa uudessa Haik:ssa (3/2009)

Historiallisen Aikakauskirjan uusimman numeron teemana on Historian käyttö. Näiden sinänsä hyvinkin kiinnostavien tekstien (8 artikkelia sekä pääkirjoitus ja kolumni) lisäksi lehti sisältää työväenhistoriallisen miniteeman tai katselmuksen viimeaikaisiin väitöskirjoihin. Kirja-arvioissa on nimittäin kuuden väitöskirjan arviot:

– Pekka Rehumäki, Tasa-arvoa tanssilattialla. Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun (Kari Teräs)
– Kaisu Kortelainen, Penttilän sahayhteisö ja työläisyys (Inkeri Ahvenisto)
– Ulla Aatsinki, Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 (Jouko Vahtola)
– Inkeri Ahvenisto, Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle (Pauli Kettunen)
– Anu Suoranta, Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä (Kari Teräs)
– Jarmo Peltola, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa I–III (Panu Pulma)

Katsotaan saisimmeko niistä joitakin julkaistua myös tässä blogissa.

Espanjan sisällissota 1936-1939 kiinnostaa edelleen

To My Son In Spain

spain

Dokumentin tiedotustilaisuudessa Thunder Bayssa
käsikirjoittaja Saku Pinta, Jules Paivio ja ohjaaja Dave Clemet.

Kanadan Thuder Bayssa oli viime toukokuussa (30.5)  ensi-illassa Thunderstone Picturesin dokumenttielokuva “Pojalleni Espanjassa: Kanadan suomalaiset Espanjan sisällissodassa”.

Dokumentti perustuu Jules Päiviön henkilökohtaisiin kokemuksiin. Hän on yksi harvoista elossa olevista kanadansuomalaisista vapaaehtoisista, jotka osallistuivat Espanjan sisällissodan kansainvälisten prikaatien Mackenzie-Papineaun pataljoonaan. Kanadassa ilmestyvä suomenkielinen lehti Vapaa Sana kirjoittaa:

“Jos muutaman kymmenen vuoden kuluttua arvioidaan kanadansuomalaisesta aihepiiristä kertyneitä dokumentteja ja aikalaiskuvauksia, Saku Pinnan ja Dave Clemetin filmi Jules Päiviöstä ja kanadansuomalaisista vapaaehtoisista Espanjan sisällissodassa kuuluu keskeisimpiin. Thunderstone -tuotantoyhtiön filmi on kriittisen tarkastelun kestävä historiallinen dokumentti Espanjan sisällisodasta kanadansuomalaisesta näkökulmasta tehtynä ja samalla taustoittaa 20- ja 30-luvun kanadansuomalaisuutta. Filmihanke lähti liikkeelle Saku Pinnan kiinnostuksesta. Tapaaminen Jules Päiviön kanssa 2004 käynnisti viisivuotisen hankkeen.”

Vapaa Sana referoi myös elokuvan herättämää keskustelua:

“Elokuvaa seuramaan saapunut Ulkosuomalaisparlamentin Kanadan kakkospuhemies Veli Niinimaa pohti filmin jälkeen historian kulun ihmeellisyyksiä. Suomalaisvapaaehtoiset Espanjan sisällissodassa olivat toteuttamassa juuri sitä samaa, mihin Kanada, osana Kansainyhteisöä, ryhtyi muutamaa vuotta myöhemmin, eli taistelua fasismia vastaan. Kuitenkaan he eivät edes jälkikäteen kelvanneet kanadalaisiksi veteraaneiksi. Jules Päiviö viittasi kommenteissaan Canadian Legionin taholta tulleeseen voimakkaaseen vastustukseen.
Espanja on päästyään Francon ajasta antanut tunnustuksen vapaaehtoisille, ja Ottawassa on heille myös muistomerkki.” (Merkittävä dokumentti, pääkirjoitus 9.6.2009)

Hanke sai taloudellista tukea sekä provinssin että Ottawan kulttuurimäärärahoista. Tekijöiden mukaan “dokumentti on jo kerännyt huomattavaa kiinnostusta Iso-Britanniassa, ja he odottavat kansainvälisesti lämmintä vastaanottoa elokuvafestivaaleilla ja kansalaistapahtumissa, myös Espanjassa ja Suomessa.”   YLE:n dokumenttitoimitukselle onkin jo tehty ehdotus dokumentin esittämisestä Suomessa.  Mahtaisikohan talven DocPoint festivaali olla kiinnostunut asiasta?

Muitakin videoita

Truveo-videopalvelun sivuilta löytyy useampia kymmeniä lyhyempiä ja pidempiä dokumenttifilmejä Espanjan sisällissodasta. Useimmat ovat valitettavasti varsin lyhyitä YouTube tai sen kaltaisia pätkiä.
Per Rasmusssen on koonnut 35 linkkiä parhaista YouTube videoista:  1. The origins of the Spanish Civil War 2. Revolution, Counter-Revolution & Terror 3. Battleground for Idealists 4. Franco and the Nationalists 5. Inside the Revolution 6. Victory and Defeat.

Kirjoja

Espanjan sisällissota kiinnostaa maailmalla edelleen kovasti. Tässä kaksi  saksankielistä opusta ja niihin (myös saksankieliset) arvostelut:

Walther L. Bernecker, Sören Brinkmann. Kampf der Erinnerungen: Der Spanische Bürgerkrieg in Politik und Gesellschaft 1936-2006. Nettersheim: Verlag Graswurzelrevolution, 2006. 377 s. Arvio:
http://www.h-net.msu.edu/reviews/showrev.php?id=24269

Huber, Peter; unter Mitarbeit von Ralph Hug: Die Schweizer Spanienfreiwilligen. Biografisches Handbuch. Zürich: Rotpunktverlag 2009. ISBN 978-3858693907; geb.; 478 s. Arvio:
http://hsozkult.geschichte.hu-berlin.de/rezensionen/2009-3-138

The International Brigade Memorial Trust

on kansainvälinen järjestö, joka vaalii tasavaltalaisten puolella taistelleiden kansainvälisten prikaatien muistoa ja muistoja.

The International Brigade Memorial Trust was formed in 2002 from the veterans of the International Brigade Association, the Friends of the I.B.A., representatives of the Marx Memorial Library, and historians specialising in the Spanish Civil War.”

Järjestöllä on oma ryhmä myös Facebookissa.

Päivän piristeeksi Jarama Valley – Pete Seeger and the Almanac singers:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=QQawCE8trXo]

Lisättäköön tähän vielä että ylläoleva laulu on osa kokoelmaa (levytys)
Canciones De Las Brigadas Internacionales, joka löytyy YouTubesta kokonaisuudessaan: http://www.youtube.com/view_play_list?p=70E6D530202B8C0D

Työväentutkimus 2008

 tt2008.jpg

Työväentutkimus -vuosikirja 2008  julkistettiin eilen (24.11) Työväenliikkeen kirjastossa.  Lehden toimitus on Erkki Vasaran johdolla ahkeroinut taas kerran tuhdin paketin: 16 artikkelia, graduesittelyjä ja kirja-arvosteluja sekä laaja Tiedonkierto osuus, yhteensä 146 sivua.

Artikkeleista 12 käsittelee vuosikirjan teemaa, kevään ja kesän 1918 tapahtumia.  Esillä ovat niin kirkko, terrori kuin kansanperinnekin, naiskaartit ja punaorvot, elokuva- ja valokuvakerronta, kansakunnan traumat ja sotatulkinnat.  Muissa artikkeissa tutkaillaan Varkauden lakkoa 1922,  Karl Marxia, Love Recordsia sekä etsitään työväen jälkiä Berliinistä.

Lehti kolahtanee jo tällä viikolla tilaajilleen ja verkkoversiokin ilmaantunee kohtapuoliin osoitteeseen
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/ttindx.html
Tuossa ei ole kirjoitusvirhettä vaikka niin saattaisi luulla.

Työväentutkimus-palkintotilaisuus nettiradiossa

Työväenhistorian nettiradiokanavalla on nyt kuunneltavissa taannoisessa Työväentutkimuspalkintotilaisuudessa käytetyt puheenvuorot. Kirsti Salmi-Niklander esittelee ensin palkitut tutkimukset ja sen jälkeen palkinnon saajat yhteiskuntatieteiden tohtori Mari Käyhkö (Väitöskirja Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa Joensuu University Press. Joensuu 2006. 285 s.) ja dosentti Tapio Bergholm (Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956–1969 Otava. Helsinki 2007. 525 s. Kuvitettu.) esittelevät palkittuja töitään. Lähetyksen kesto on 1 t 12 min.

[odeo

Työväentutkimus-palkinto työhön kouluttamisen ja työmarkkinahistorian tutkijoille

Työväentutkimus-palkinnon saivat 3.3.2008 yhteiskuntatieteiden tohtori Mari Käyhkö väitöskirjatutkimuksesta Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa (Joensuu University Press. Joensuu 2006. 285 s.) ja dosentti Tapio Bergholm tutkimuksesta Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956–1969 (Otava. Helsinki 2007. 525 s. Kuvitettu.).Tämänvuotisilla palkinnoilla halutaan herättää keskustelua työelämän, työväestön ja työväenkulttuurin muuttuvista merkityksistä tämän päivän Suomessa ja maailmassa. Palkitut tutkimukset tarkastelevat työhön kouluttamista ja työmarkkinoiden sopimushistorian muutoksia tuoreista näkökulmista.

Continue reading “Työväentutkimus-palkinto työhön kouluttamisen ja työmarkkinahistorian tutkijoille”