Rautatienaisten ja ratajätkien jäljillä

Blogimme suosittelee:

Kouvolassa toimivan Rautatiekulttuurikeskuksen syksyn seminaari  on Rautatienaisten ja ratajätkien jäljillä – seminaari rautatieläishistoriasta.

Seminaari on yleisölle avoin ja pidetään  lauantaina 25.9.2010 klo 10-15, Kouvola-talon luentosalissa.

Seminaari liittyy Kouvolan taidemuseossa  järjestettävään “Yksipunttiset – naiset rautateillä” näyttelyyn (2.9.-28.11.2010). 

Seminaariin on kutsuttu vierailevana luennoitsijana kirjailija Helena Wojtczak Englannista. Hän puhuu rautatienaisista Englannin rautateillä. Esitys perustuu hänen palkittuun (Self  Published Book of the Year 2007) teokseensa “Railwaywomen – exploitation, betrayal and triumph”. Tilanne Englannissa on paljon samankaltainen kuin Suomessa, rautateillä työskennelleet naiset ovat jääneet lähes huomiotta! Esitys pidetään englanniksi, mutta yleisölle jaetaan esitys suomennettuna, joten esityksen seuraaminen on helppoa.  Helena Wojtczak on loistava esiintyjä ja hänen esityksensä sisältää paljon harvinaista kuva- ja filmimateriaalia jopa ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Huumoria ei ole myöskään unohdettu.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoo esitelmässään “Ratajätkän jäljillä” suomalaisista rautatienrakentajista 1900-luvun alussa. Vuosisadan vaihde oli radanrakennuksen kukoistusaikaa, jolloin uusia rautateitä avattiin eri puolilla Suomea. Rautatietä pidettiin modernisaation symbolina ja radanrakentajien mukana maaseudulle levisivät uudet tavat ja ajatukset työväenliikkeestä lähtien. Työt tehtiin pääasiassa miesten ja hevosten voimin, mutta radanrakennus edusti myös aikansa korkeaa teknologiaa.

Toisaalta rakentajien asunnot olivat kurjia, heihin suhtauduttiin torjuvasti ja rajuja yhteenottoja sattui paikallisten kanssa. Jätkä olikin pilkkanimi, jonka radanrakentajat ottivat vuosisadan alussa omaan käyttöönsä. Ratajätkän uskottiin sosialismin avulla parantuneen raaoista tavoistaan uutteraksi työmieheksi, joka kohosi arvoltaan talollisten ja herrojen rinnalle tai vähän ohikin.

23. joulukuuta

Helsinkiläiset kirjastojen puolesta:

Mielenosoituskulkue kirjastojen puolesta Puistolassa ja Tapulikaupungissa. Kuva on linkitetty facebook -ryhmän Helsinkiläiset kirjastojen lakkauttamista vastaan seinältä.

Yllämainitussa facebook -ryhmässä on tätä kirjoitettaessa 20 204 jäsentä. Kamppailu jatkuu, vaikka ns. lakkaustustyöryhmä ehtikin jo “tyrmätä” kaupunginjohtaja Jussi Pajusen 80 kohteen listan, jossa on kirjastojen lisäksi myös kouluja, terveysasemia, urheilupaikkkoja ja virkistyskeskuskia. Seuraavan kerran asia on esillä Helsingin kaupungin hallituksessa tammikuussa. Pajunen on ilmoittanut esittelevänsä listan hallitukselle alkuperäisessä laajuudessaan.

Katso myös näitä:
Jari Lindholmin kirjoitukset Suomen Kuvalehdessä.

Peli seis! – Helsinkiläiset peruspalvelujen lakkauttamista vastaan.

ITH:n Newsletter 45/3

Tämän vuoden kolmas ITH:n (International Conference of Labour ja Social  History)  Newsletter on ilmestynyt:

Newsletter vol. 45/3 (August 2009)
1. Program Linz Conference 2009 “Labour History beyond Borders: Concepts
and Explorations”
2. New Members
3. Short Report: OAH-Conference, Seattle, March 2009
4. Events and Projects
5. New Publications

Manchester’s Radical History

manchester

Manchester Radical History -ryhmä avasi kesällä uuden (blogipohjaisen) sivustonsa http://radicalmanchester.wordpress.com/.

“Manchester Radical History Collective is a small group of politically
active people living in Manchester. We’re not affiliated to any single
movement or Party and have a range of views on major political issues of
the past, present and future.
We share an interest in the city’s radical and grassroots history – the local struggles and campaigns that have shaped the city of Manchester and the towns that make up Greater Manchester, and the people that live in them. And we’re inspired by the way that Manchester’s people have maintained a spirit of independence and resistance which has endured down the years.”

Kolme viimeisintä merkintää ovat:

  • Len Johnson: Manchester boxer and Communist
  • Mary Quaile: Trade Unionist and fighter for working women
  • Paddy O’Donoghue: Head of the Irish Republican Army in Manchester 1919-1921,  co-ordinating jail escapes and attacks on buildings

Merkinnät on varustettu sekä teemallisilla että alueellisilla (Manchester ja lähiympäristö) tageilla. Teematagien luettelo on jo tässä vaiheessa pitkä:  Anti-Fascism,  Anti-Nuclear,  Anti-Racism,  Minority Ethnic Rights,  Co-operatives,  Communism,  Feminism,  Irish Independence,  Pacifism,  Radical Education, South Africa, Spanish Civil War, Suffragettes & Suffragists,  Trade unions,  Unemployed Workers’ Movement,  Workers’ Education, Workers’ Rights. Kaikki tekstit ovat toistaiseksi olleet yhteen henkilöön kiinnittyneitä.

Tätä viritystä kannattaa seurata. Lisään sen myös oikean reunan palkkiin kv.järjestöjen kohdalle.

16. joulukuuta: "tuplajuulaisia" (IWW) tuubin täydeltä

wobblies1_thumb.jpg

Joulukalenterin kuudestoista  musaluukku avautuu ay-teeman tiimoilta: Tuplajuulaisella tarkoitettiin amerikansuomalaisten keskuudessa Industrial Workers of the World -liiton jäsentä: “Niitä sanothan tuplajuulaisiksi. Ei ne oo kristillis-kansallisia (porvaria) eikä kommunistia, ne on siltä väliltä, muutoon vaan radikaalisosialistia  (V. J. s. 303).” Lähde: Pertti Virtaranta, Amerikansuomen sanakirja (1992).

Kun tänään laittaa hakukoneeseen “tuplajuu”, ensimmäisenä esille tulee hieman toisenlaista asiaa, nimittäin Keorke Tuplajuu Pussi ja Yrjö Tuplajuu Puska. Hakusana “wobblies” sen sijaan tuottaa tietoa IWW:stä, josta on tehty muun muassa sarjakuvakirja Paul Buhle and Nicole Schulman (eds.) Wobblies! A Graphic History (2005). 

Tämä historiallisia valokuvia ja laulua sisältävä klippi esittelee IWW:n naisia:


IWW:n kotisivujen
  suomeksi laadittu lyhyt esittely  alkaa seuraavasti:

Työväenluokalla ja työnantajaluokalla ei ole mitään yhteistä. Mitään rauhaa ei voi olla niin kauan kun nälkää ja puutetta on olemassa miljoonilla työläisillä, ja niillä harvoilla, jotka muodostavat työnantajaluokan, on kaikki elämän hyvyydet.

You Tubessa on myös vanhojen tuplajuulaisten haastatteluja:

Intro to the IWW

Q: What is your nationality?

A: None

Q: What country are you a citizen of? 

A: I am a citizen of industry

Politics of the IWW

Harrastajatutkijatapaaminen

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa harrastajatutkijatapaamisen. Tilaisuus pidetään Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (Väinö Linnan aukio 8) lauantaina 8.3.2008 klo 10-17. Sinne ovat tervetulleita kaikki, jotka parhaillaan kirjoittavat jonkin järjestön, työpaikan, paikallisyhteisön, suvun tai vaikkapa jonkin henkilön historiaa. Tilaisuus soveltuu niin ikään myös niille, jotka vasta suunnittelevat tutkimuksen aloittamista tai teettämistä.

 

Järjestöjen juhlavuodet ovat lisänneet innokkuutta kirjoittaa omia historioita ja muistelmateoksia. Myös jatkuvan muutoksen keskellä eläviä ovat kiinnostaneet oman työ- tai lähiyhteisön menneisyys ja traditiot. Vaikka omien muistelmien ja yhteisöjen historian julkaiseminen onkin helpottunut, julkaisijoita askarruttavat usein samankaltaiset ongelmat. Millaista kirjallisuutta pitäisi tutkimusta varten lukea? Miten käytän pöytäkirjoja, tilastoja tai muistitietoa? Miten viittaan erilaisiin lähteisiin? Mistä löydän sopivat kuvat?

Seminaarissa on mahdollista saada palautetta suunniteltua julkaisua varten laaditusta työsuunnitelmasta ja käsikirjoituksesta tai vain vaihtaa kokemuksia muiden työväen historian harrastajien kanssa. Seminaarin vetäjät ovat työväen historian ammattitutkijoita. Tilaisuuteen sisältyy myös tutustuminen Työväenmuseo Werstaan Väinö Linna -näyttelyyn ja kokoelmiin, ja museon työntekijät esittelevät museon aineistoja.

Lähetä ilmoittautumisen yhteydessä lyhyt, noin 1-5 sivuinen työsuunnitelma tai esimerkki käsikirjoituksestasi, johon toivot saavasi kommentteja. Voit osallistua seminaariin myös ilman omaa paperia. Seminaari on osanottajille maksuton.

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Työväenmuseo Werstas

Ilmoittautumiset viimeistään 7.2.2008.

Lisätietoja:

Matti Hannikainen, matti.hannikainen@helsinki.fi, 050-3393824

Ilmoittautumiset:

Oona Ilmolahti

oona.ilmolahti@helsinki.fi, puh. 040-7323988

London Socialist History Group

lshgnewsletter

London Socialist History Groupin syksyn uutiskirje ilmestyi verkkoon jokin aika sitten. Linkki Newsletterin verkkosivulle löytyy myös blogimme oikeasta sivupalkista Lehdet otsikon alta. Uutiskirje on yleensä ilmestynyt kolmasti vuodessa, mutta juuri ilmestynyt numero on vasta tämän vuoden ensimmäinen. Sivuja on yleensä kahdeksan. Sisältö koostuu muutamasta lyhyehköstä artikkelista ja kirjaesittelyistä elikä se melko lailla kotimaisen  Työväentutkimus -lehden kaltainen julkaisu, joskin suppeampi..

Uusimmassa numerossa esitellään Tony Blairin lehdistöpäällikön Alastair Campbellin vastajulkaistuja päiväkirjoja 1997-2003, The Blair Years ja niistä käytävän keskustelun merkityksiä, Useful History?. Toisessa kirjoituksessa Dougal McNeill esittelee käynnissä olevaa tutkimustaan Barker, Ford, Gibbbon: Reading Against the War.  Lajina on siis kirjallisuudentutkimus ja kohteena ensimmäisen maailmansodan vastustus. Kirjoituksensa loppuun McNeill on laittanut seuraavan nootin:

"As well as warfiction, I’m also researching fictions of the Great Miners’ Strike. I’d love to get criticisms, suggestions and comments from interested LSHG members."

 Kirja-arvosteluissa käsitellään chartismin uutta historiaa (Malcom Chase, Chartism a new history), vuoden 1956 brittiläisessä mielessä traumaattisia tapahtumia (Suezin kanava ja Unkari), (Keith Flett ed, 1956 and All That), sosialistia sodassa  (Harry Ratner, A Socialist at War – With the Pioneer Corps) ja varhaista keski-aikaa (Chris Wickham, Framing the Early Middle Ages: Europe and the Mediterranea, 400-800). Viimeksi mainittu kertoo sen että LSH ryhmän mieleenkiinto kohdistuu historian tutkimukseen ja tulkintoihin yleensä, ei pelkästään työväestön ja työväenliikkeen historiaan. Ryhmää yhdistää tutkimuskohdetta enemmän jäsenten poliittinen ja maailmankatsomuksellinen asemoituminen. eli painopiste on sanalla Socialist. Toki suurin osa teksteistä ja myös tilaisuuksista kohdentuu työväestön ja työväenliikkeen historiaan.

Newsletterissä mainostetaan myös LSHG:n järjestämiä tilaisuuksia. Tänä  syksynä meneillään on 6 osainen seminaarisarja New Books in Socialist History ja ensi helmikuussa (2.2) päivän kestävä seminaari, jossa käsitellään 70-vuotta sitten ilmestynyttä C.L.R Jamesin tutkimusta, The Black Jacopins Haitin vallankumouksesta/orjakapinasta.

London Socialist History Groupin kotisivulta voi tarkemmin seurata ryhmän toimintaa.

Minne suuntaat työmarkkinahistoria?

 Työväenliikkeen kirjastossa vietettiin keskiviikkona 3.10.2007 ay-historiailtaa. Tapio Bergholmin SAK:n historia, Eino Ketolan Metalliliiton historia ja Erkki Vasaran Sähköliiton historia osoittavat, että jälleen on moni järjestö saanut kelpo historian ja paksun kirjan. Herrojen monisanainen kerronta teki kuulijoille selväksi, että menneen voi nähdä monella tavalla: tulisiko ammattiyhdistystä tarkastella sen oman toimintalogiikan ehdoilla vai pitäisikö selityksiä hakea enemmänkin puolueiden toiminnasta tai jopa rajan takaa? Sähkömiesten ammattikuntaidentiteetti on taas sähköistänyt myös liittojen ja keskusjärjestöjen elämää. Entä mikä merkitys on rakenteella, taloudellisella kehityksellä, toiminnalla ja paikallistason kokemuksella? Miten muutoksia pitäisi selittää?

 Keskustelua käytiin näistä ja monista muista teemoista. Jopa niin paljon, että puheenjohtaja Päivi Uljaksen piti lopulta päättää ilta, vaikka tuntui, että väellä sanottavaa olisi ollut enemmänkin. Pari tuhatta sivua ay-historiaa sai kuuntelijan ja lukijan pohtimaan myös rahaa, tekijöitä ja organisaatioita. Niistähän ay-liikkeessä näyttää myös olleen kyse. 

 Satavuotisjuhlat on juhlittu. Vaurastuneen ammattiyhdistysliikkeen rahoista on herunut jokunen tippa myös tutkijoille. Itse asiassa on eletty varsin onnekkaita aikoja moneen muuhun tutkimuskohteeseen verrattuna. Ehkäpä historiantutkimuksessa vain yrityshistorian tutkijat ovat voineet nauttia näin huomattavasta, ei-akateemisesta tutkimuksen rahoituksesta. Aika näyttää, löytyykö järjestöillä intoa rahoittaa historiantutkimusta myös jatkossa.

 Tulevan ajan voi käyttää muuhunkin kuin seuraavien kirjojen odotteluun. Voi vaikka pohtia, mitä on saatu aikaan ja mitä voisi tehdä toisin. Mietinnässä ei tarvitse onneksi turvautua tyhjään tauluun. Esimerkiksi Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran seminaareissa on viime vuosina jo kolme kertaa pohdittu varsin ansiokkaasti seuran ja tutkimuksen tilaa ja myös suunnattu katsetta eteenpäin.

 Yleiskuva on mielestäni varsin selvä: työväestöä, työmarkkinoita ja yleisemmin työelämää koskeva tutkimuksen määrä on lisääntynyt valtavasti, tasokin on pysynyt vähintään entisellään ja kohtuullisena, tutkimuskohteiden kirjo on monipuolistunut ja kanssakäyminen muiden (maiden) tutkijoiden kanssa on lisääntynyt. Sama on tapahtunut ainakin Akatemiaa ja yliopistoja koskevien arviointien perusteella myös muussa tutkimuksessa. Lisääntynyt tutkimusrahoitus ja monelta osin toimiva rahoitusjärjestelmä on tuonut myös tuloksia.

 Jotkut ovat esittäneet, ettei työväestöä koskeva tutkimus ole enää entisenkaltainen johtava, yhteiskuntatutkimusta ja sen paradigmaa olennaisesti muuttava ala. Ei varmaankaan. En kyllä usko, että mikään muukaan on. Toiset vain pitävät enemmän melua itsestään. En myöskään usko tai ainakaan tiedä, että työväestöä koskeva tutkimus olisi koskaan ollut aivan niin uutta ja ihmeellistä kuin joskus kuulee väitettävän. On vain muotia löytää käännekohtia ellei jopa historiallisia käänteitä milloin mistäkin.

 Ongelmat ovat arkisempia ja siksi vakavampia. Työväestöä ja työmarkkinahistoriaa koskevan tutkimuksen tärkeimmät tulevaisuuden haasteet ovat resurssit ja houkuttelevuus tutkimuskohteena. Joku voisi sanoa, että kysymys on yhdestä ja samasta asiasta. Jos on rahaa ja mielekäs työympäristö, löytyy tutkijoita, ja erinomaiset tutkijat ja tutkimuskohteet löytävät ennemmin tai myöhemmin myös rahoittajan. Yhtä lailla voi todeta, että sama tilanne on toki lähestulkoon kaikella muullakin tutkimuksella. Jos näin on, haaste tai ongelma on vielä polttavampi.

 Jos rahaa ei tule lisää tai jos se vähenee, on myös pohdittava resurssien uudelleen kohdentamista. Sitä voi tehdä, vaikka rahaa tulisi lisääkin. Työmarkkinajärjestöt suunnittelevat ja toteuttavat organisaatiomuutoksia ja keskittävät toimintojaan. Voisiko tutkimusinfrastruktuuri olla myös toisenlainen?