Vanhat joululehdet Työväenliikkeen kirjastossa

joululehtikansi1911

Joululehtinäyttelyn idea lähti ajatuksesta tuoda kirjastomme varaston pimennosta esille lehtiaarteita kaikkien asiakkaidemme nähtäväksi. Työväen joululehdillä on pitkä ja perinteikäs historia takanaan. Materiaalia löysimme aina 1800-luvun lopulta lähtien. Valitsimme eri vuosikymmeniltä joululehtiä, jotka mielestämme parhaiten kuvastavat omaa aikaansa – lehdet ovat kuin pieniä ikkunoita historiaan.

Lehtiä on esillä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Näyttely on läpileikkaus erilaisista pääasiassa työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen järjestöjen julkaisemista joululehdistä. Esillä on esimerkiksi vuosisadan alusta Kansan lehden julkaisema Työväen joululehti, Suomalaisen kirjailijaliiton ja kustannusosakeyhtiö Otavan yhdessä julkaisema Joulupirtti sekä Amerikan suomalaisten sosialististen kustannusliikkeiden julkaisema Työmiehen joulu. Naisjärjestöiltä esillä olevia joululehtiä ovat mm. Työläisnaisen joululehti, Urheilijattaren joulu ja Joululotta. Nuorisojärjestöjen lehtiä ovat Työläisnuorison joululehti ja Punalippu. Ammattiyhdistysjärjestöiltä esillä ovat esimerkiksi Liikealojen liittojen julkaisema Joulutouhu ja Suomen metallityöväen liiton julkaisema Ahjo. Sosialidemokraattisen raittiusliiton julkaisema Raitis joulu, Turun sosialidemokraattisen piiritoimikunnan julkaisema Joulusoihtu sekä SKDL:n julkaisema Kansan joulu edustavat vasemmistopuolueiden lehtiä. Lehtiä on esillä kaikkiaan n. 80 kpl.

Yleisön toivomuksesta näyttely jatkuu 18.1.2008 asti. Kirjasto painattaa osasta  lehtien kansia postikortteja jouluksi 2008. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa valintoihin äänestämällä omaa suosikkiaan.

Työväenliikkeen kirjaston osoite on Paasivuorenkatu 5 b, 2. kerros, Hakaniemi, Helsinki

Näyttelyn toteuttajat: Minna Rossi ja Alpo Väkevä.

Työväenliikkeen kirjasto ja Työväentutkimus -lehti 20 v.

ty
</p>
	</div><!-- .entry-content -->

	
</article><!-- #post-72 -->

<article id=

Leivän tähden Rotundassa

Kansalliskirjaston Rotundassa on 24.11.2007 asti esillä suomalaista työtä eri näkökulmista esittelevä “Oodi suomalaiselle työlle” -kirjanäyttely on hyvä esimerkki siitä kuinka työ ja työn tutkiminen on ollut suomalaisille läheinen aihe. Näyttelyesitteen mukaan näyttelyn tekijät, Tiina Harpf ja Josetta Ryynänen-Brotherus, olivat kärsineet runsauden pulasta ja karsiminen oli ollut haastavaa. Kuitenkaan näyttelyyn liittynyt Leivän tähden -tilaisuus ei houkutellut Kansalliskirjaston Kupolisaliin lokakuun 11. päivä kuin kourallisen kuulijoita. Tilaisuudessa professori Pekka Laaksosen ja SKS:n Kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkon Kansanrunousarkiston työväenperinteen keruutoiminnasta. Lausuntaryhmä “Siitä pitäen” esitti tilaisuudessa otteita ammattiperinteen keruuaineistoista.

Keruuarkiston ammattikuntaperinnettä tallentavan keruutoiminta alkoi Pekka Laaksosen mukaan 1960-luvun lopulla eräänlaisena irtiottona perinnelajikohtaisesta keruutoiminnasta. Keruuarkistoon oli toki tätä ennenkin tallennettu vanhoja työnkuvauksia, joita esimerkiksi Kustaa Vilkuna oli hyödyntänyt kootessaan aineistosta talkootyön kuvauksia vuonna 1946 julkaistuun Työ ja ilon pito -teokseen. Laaksonen kertoi, että Kansanrunousarkiston ensimmäinen varsinainen ammattikuntiin ja työperinteeseen kohdistunut keruukilpailu järjestettiin Jätkän kulttuuripäivien yhteydessä. Vuosina 1968–69 toteutetun kirjoituskilpailun kutsu oli otsikoitu “Pokasahan aika on ohi”.

Keruuarkiston ammattiryhmiä koskevat kilpakeruut ovat Juha Nirkon mukaan sittemmin kohdistuneet muun muassa rakennusperinteeseen, kaivostyöhön, metallialaan, hoivatyöhön, kotiapulaisiin, maanviljelijöihin sekä työttömiin. Osa keruista on toteutettu uudelleen aiheiden ajankohtaisuuden mukaan. Keruut ovat tuoneet esille uudenlaista 1900-luvusta kertovaa aineistoa, vapaasti kirjoitettuja työnkuvauksia, kuvauksia elämän edellytyksistä ja ympäristöstä, joita on jo hyödynnetty useissa tutkimuksissa.

Oodi suomalaiselle työlle -näyttelyyn liittyvistä tilaisuuksista löytyy tietoa osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/tapahtumat/1188385201897.html

Lisätietoja Kansanrunousarkiston keruutoiminnasta: http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm

Working Class Movement Library, Salford

wcmltalo

Raimo Parikka esitti taannoin tässä blogissa toivomuksen, että joku Työväenliikkeen kirjaston edustaja tekisi esittelyn englantilaisesta Working Class Movement Librarysta (WCML). Tässä nettisivuilta saamani käsitys WCML:n toiminnasta.

 Working Class Movement Library toimii Salfordissa, kolmen kilometrin päässä Manchesterin keskustasta. Yhteydet julkisilla liikennevälineillä ovat erinomaiset: Salfordin yliopiston bussipysäkki on 50 metrin päässä WCML:stä ja parinsadan metrin kävelymatkan päässä on Salford Crescentin juna-asema. WCML:n talo on historiallinen Jubilee House, jonka ulkonäöstä ei voi erehtyä. WCML:n sivuilla on kuva talosta ja tulo-ohjeet myös autoilijoille.

Aukiolopolitiikassaan WCML on tehnyt osin samansuuntaisen ratkaisun kuin kotoinen Työväenliikkeen kirjasto: ti-pe 10-17. WCML on auki myös joka kuukauden kolmantena lauantaina klo 10-17. Kirjastoon tulijan on sovittava tulostaan etukäteen. Myös halutun aineiston sijainnin tarkistamista etukäteen online-tietokannoista suositellaan. Kopiokoneita saa käyttää, mutta aineistoa ei lainata.

Kirjaston kokoelma on saanut alkunsa Ruth ja Eddie Frow'n kotikirjastosta; heidän kotinsa alettiin kirjojen kertyessä tuntea Working Class Movement Libraryna. Pari tapasi toisensa kommunistisen puolueen työväenhistoriaa käsittelevässä tilaisuudessa 1953. 1960-luvun loppuun mennessä heillä oli jo huomattava kirjakokoelma ja 1980-luvulle tultaessa Salfordin kaupunginvaltuusto päätti sijoittaa kirjaston Jubilee Houseen.

Ruth ja Eddie pitivät itseään onnekkaina, kun heiltä puuttui koulutus eivätkä he osanneet vieraita kieliä; näin ollen he saattoivat keskittyä englanninkieliseen aineistoon. Työväenliikettä koskevaa aineistoa on 1700-luvun lopulta saakka. Aineisto on rajattu maantieteellisesti koskemaan pääasiassa Iso-Britanniaa ja Irlantia sisältäen pienemmät osastot muualta englanninkielisestä maailmasta. Myös muita maita koskevaa materiaalia löytyy, mutta ulkomaisen aineiston pääpaino on Euroopan maissa. Historialliselta kannalta kokoelma on rajattu alkamaan 1700-luvun jälkipuoliskon myllerryksestä: Amerikan ja Ranskan vallankumouksista sekä teollistumisesta. Ihmisen osaan liittyen rajaus koskee luokkadynamiikkaa kapitalismin piirissä. Muita riiston muotoja koskevaa kirjallisuutta ei ole erikseen kerätty, mutta niitäkin valottavaa aineistoa toki löytyy kokoelmista.

WCML:n kokoelmiin kuuluu myös lukuisia yhteisöjen  ja henkilöiden arkistoja. Eri ammattiyhdistysten arkistoja on pilvin pimein; henkilöarkistoissa on luonnollisesti työväenliikkeen sikäläisiä johtohahmoja.

Osa WCML:n rahoituksesta tulee Salfordin kaupunginvaltuustolta. Kirjaston rahantarve on kuitenkin suurempi kuin sen saama avustus, joten kirjastolle voi lahjoittaa rahaa joko yksityishenkilönä tai yhteisönä. Kirjaston www-sivuilla on kiireisille kätevä lahjoituspainike, jota kehotetaan klikkaamaan ennen muita rientoja.

WCML:llä on myös eettinen sijoituspolitiikka, jota kirjasto esittelee netin kautta luettavissa olevassa Shelf Life -jäsenlehdessään (No. 13, Winter 2006). WCML:n rahoja sijoitetaan yrityksiin, joiden tuotteet tai palvelut ovat ihmiskunnalle hyödyllisiä ja joiden aiheuttamat haitat on minimoitu. Näiden tuotteiden ja palvelujen pääpainon tulee olla perustarpeiden tyydyttämisessä eikä ylellisyyden tavoittelussa. Ylellisyyksiäkin tuottava yritys saattaa silti päätyä WCML:n sijoituskohteeksi, ellei sen asiakaskunta rajoitu hyväosaisiin. WCML ei sijoita esimerkiksi yhtiöihin, jotka valmistavat aseita tai tupakkaa. Myöskin sellaiset maat ja yritykset, jotka estävät työntekijöiltään ja kansalaisiltaan ammatillisen järjestäytymisen ovat pannassa. Lisäksi yritysten toimintatapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.

WCML:n sivuilla toimii vastikään avattu online-kirjakauppa. Toistaiseksi tarjolla on vain muutamia nimekkeitä, mutta tarkoituksena on laajentaa valikoimaa tulevaisuudessa.

Esa Hämäläinen

Tiedot kerätty WCML:n nettisivuilta: http://www.wcml.org.uk/welcome.htm