Fokus på arbetarhistoria

Centrum för Arbetarhistoria on Lundin yliopiston yhteydessä toimiva yksikkö. Sen asema on viime vuosina vahvistunut: Vuoden 2009 alusta lähtien professori Lars Berggren on voinut käyttää suurimman osan työajastaan keskuksen toimintaan.  Yksikölle on nimetty myös oma Tieteellinen neuvosto (vetenskapligt råd) toimintaa kehittämään.

CfA järjestää tämän vuotisen (järjestetään joka toinen vuosi) tieteellisen konferenssinsa 26-27.5.2001 teemalla  Fokus på arbetarhistori:

2011 års arbetarhistoriska konferens på CfA har rubriken Fokus på arbetarhistoria, och kommer att äga rum tors den 26:e och fre den 27:e maj. Det är vår ambition att mobilisera ett så brett startfält som möjligt av forskare med inriktning på arbetarhistoria. På konferensen vill vi dock lyfta fram tre teman som vi ser som särskilt angelägna, dels transnationell arbetarhistoria, som under det senaste decenniet kommit att inta en allt mer central position i det internationella forskningsläget, dels arbetarrörelsen och de andra, som med sin mångtydighet och sitt kritiska imperativ förhoppningsvis ska inspirera till nya intressanta infallsvinklar, och för det tredje ett tema som vid föregående konferens efterlystes av flera deltagare, nämligen arbetarhistoria med genusperspektiv.

Konferenssi lopullinen ohjelma näyttää olevan vielä viimeistelyssä. “Ett detaljerat program med uppgift om sessioner, tider m m, kommer att sändas ut samt läggas upp på hemsidan i god tid före konferensen.”

CfA:n toimintaan voi seurata myös Facebookissa olevan fanisivun kautta. Pitäisiköhän THPTS:kin ?

Call for papers: Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työväestö maahanmuuton toimijana ja kokijana. Maahanmuuttajat ovat historiallisesti olleet liikkeellä työn ja toimeentulon takia. Yli 50 miljoonaa eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse 1800-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuvat Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista työvoimaa. Aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta kohdemaaksi on ollut nopea. Suomesta on muutettu leivän perässä 1900-luvun taitteessa Pohjois-Amerikkaan ja 1960–1970 –luvuilla Ruotsiin, keisariaikana Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta. Viimeaikainen hoitoalan työvoiman liike Norjaan ja kauemmas on osoittanut, että myös maastamuutto voi asettaa haasteita hyvinvointivaltiolle.

Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset Amerikan-paketit. Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on kuitenkin paitsi tukenut vaurastumista, myös lisännyt tuloeroja ja uhannut joidenkin alojen palkkakehitystä. Työväestö on historiallisesti esiintynyt sekä maahanmuuttajana että maahanmuuton vastustajana – joskus omasta siirtolaistaustastaan huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat tuoneet merkittävän panoksensa eri maiden työväenliikkeeseen. Kulttuurin- ja perinteentutkimus on kiinnittänyt muuttoliikkeessä huomiota yksilön ja yhteisöjen suhteisiin, kodin ja kuulumisen tunteen merkityksiin ja arvojen ja normien välittymiseen siirtolaispolvien välillä. Kaikesta tästä on versonut monenlaista kohtaamisten, konfliktien, rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan historiaa.

Suomalaisten maahanmuuttajien ohella esitelmät voivat käsitellä työväestön maahanmuuttoa Suomeen tai lyhytaikaisempia työvoiman kansainvälisen liikkumisen muotoja, myös lähempänä nykypäivää. Kaikki tieteenalat ja lähestymistavat sekä kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat ovat tervetulleita. Seuraavassa esimerkkiaiheita:

*Maastamuuton ja siirtolaisuuden vaikutukset työväestöön lähtömaassa * Toimeentulo ja kansainväliset sosiaaliset verkostot * Siirtolaisuus, työmarkkinakilpailu ja ay-liike * Siirtolaisuus ja työväenliike kotona ja kaukomailla * Kausityöläisyys ennen ja nyt / ulkomainen ja kotimainen kausityöläisyys * Työväen paluumuutto * Työväen perinne ja kansainvälinen liikkuvuus * Muuttavan työväen kulttuuriset kuvat kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja lehdistössä *

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.–9.8.2011. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin keskustelu. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2012.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai pdf-tiedostona viimeistään 25.3.2011 Sakari Saaritsalle (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) tai Kirsi Hänniselle (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2011 aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi)

Linzin seminaari, ITH – International Conference of Labour and Social History 9.-11.9.2010

Blogimme julkaisee  Työväen Arkiston erikoistutkijan ja Linzin konferenssin johtokunnan jäsenen Marjaliisa Hentilän raportin viime viikonloppuna pidetystä ITH:n vuotuisesta työväen ja työväenliikkeen historiaa käsittelevästä konferenssista.

Linzin 46. konferenssin teemana oli työväen muistitieto ja työväenliike globaalissa muistikulttuurissa. Paikalle oli saapunut yli 80 osanottajaa kaikilta mantereilta. Konferenssin struktuurin perustan muodostavat jäsenet, työväenarkistot ja tutkimuslaitokset, joiden edustajista on valittu johtokunta ja tieteellinen neuvosto. Konferenssin presidentti on tutkija Berthold Unfried Wienin yliopistolta. Konferenssi kokoontuu vuosittain syyskuussa Linziin paikallisen Arbeiterkammerin koulutuskeskukseen. Suurin osa konferenssin rahoituksesta on tullut Itävallan valtiolta, mutta valtionavun pienentymisen takia myös Arbeiterkammer ja Amsterdamissa oleva sosiaaliarkisto IISH on lähtenyt rahoittamaan konferenssia. Jäsenmaksut ovat tärkeä osa rahoitusta. Suomesta jäsenenä on Työväen Arkisto ja Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen seura.

Allekirjoittanut palasi viiden vuoden tauon jälkeen Linziin ja olin yllättynyt konferenssin kehittymisestä. Paikalle oli kutsuttu Euroopan johtavia historiantutkijoita, Jürgen Kocka Berliinistä ja Enzo Traverso Pariisista. Molemmat pitivät Keynote -esitelmän ja pohtivat sitä, miten vahvasti työväen ja työväenliikkeen muistitieto on kollektiivisessa muistissa ja historiatietoisuudessa. 1900- luvun alussa kaikkialla Euroopassa kirjoitettiin työväen organisaatioiden historioita ja historiikkeja ja tallennettiin työväen kokemuksia. Keski-Euroopassa Pariisin kommuunin ja vuoden 1848 juhliminen ja muisteleminen olivat tärkeitä. Vasta Lenin tulkitsi ne Venäjän vallankumouksen jälkeen ensimmäiseksi etapiksi kohti vallankumouksellista kehitystä. Keski-Euroopassa II maailmansodan jälkeen työväenliike korosti sen antifasistista perinnettä ja vastarintaliikkeen jäsenien kokemuksille annettiin keskeinen rooli. Kocka korosti vuoden 1968 ja sen jälkeisen ajan merkitystä työväen muistin ja työväestön kokemusten tiedostamisen aikana nimenomaan älymystön keskuudessa. Työväenliike tulkittiin emansipaatioliikkeeksi ja siitä tuli vähitellen tärkeä osa yleistä kulttuuria.

Molempien alustajien mukaan muisti, muistelmat ja muistaminen ovat kokeneet 1980-luvulta lähtien suuren nousun. Se näkyy suorastaan kirjojen, näytelmien, elokuvien, muistomerkkien, museoiden tai historiallisten juhlien tulvana. Samalla on tapahtunut sisällöllinen työväen muistin integraatio valtakulttuuriin. Kockan mukaan työväen kollektiivinen muisti on samalla selvästi heikentynyt, sillä pääosa uuden ajan muistista käsittelee jotain muuta kuin työväenliikettä, on sotamuistot, jälleenrakentaminen, talouslamat, huvit jne. Julkisuudessa työn ja pääoman ristiriitä häviää oman aikamme ilmiöille kuten esimerkiksi luonnon saastumiselle, terrorille tai uskonnollisille kysymyksille. Tämä johtuu siitä, että työväenliike ei ole enää mielenkiintoinen, koska pääosin sen tavoitteet on saavutettu. Sen lisäksi sosialismin romahtamisen jälkeen työväenliikkeen utopistinen ja toivoa herättävä ajattelu on selvästi vähentynyt.
Työväenliikkeen kollektiivinen muisti on ollut ajan saatossa pääasiassa kahdenlaista: kärsimyshistoriaa ja uhrina olemisen muistia tai työväenliikkeen saavutusten muistelua.

Linzin konferenssin seuraavat kolme vuotta muodostavat syklin, jonka aikana käsitellään työväenliikkeen merkitystä sosiaalisissa ja kulttuurisissa ilmiöissä. Linzissä seminaarikielinä ovat saksa ja englanti ja tulkkaukset tehdään molempiin suuntiin. Seuraavat kokoukset ja aiheet ovat:

29.9.-2.10.2011 Labour Movement and Social Movements as Agents of  Develompent of Societies and Individuals
13-16.9.2012 Social and Cultural Development through Labour Movement
2013 Global History of Domestic Workers
2014 50th Conference

Marjaliisa Hentilä
Työväen Arkiston erikoistutkija
Linzin konferenssin johtokunnan jäsen

Book Culture from Below -konferenssi alkaa tänään

The Book Culture from Below – The Eighteenth Annual Conference of the Society for the History of Authorship, Reading and Publishing (SHARP). -konferenssi alkaa tänään Helsingin yliopistolla.

Kolmea konferenssiesitystä voi seurata myös suorana lähetyksenä netin kautta. Blogimme kannalta kiinnostavin varmaankin on huominen Key note luento: Prof. Ruth B. Bottigheimer (Stony Brook University): Upward and Outward: Fairy Tales and Popular, Print, and Proletarian Culture 1550–-1850.
Tässä tarkemmat tiedotja linkit esityksiin:

General panel discussion: Conceptual Re-evaluations from below
Wed 18th of August 2010, 15.45–17.15 Finnish time, 12.45-14.15 GMT
More information

Keynote lecture: Exposing the Oral and Literary Background of Fairy Tales
Thu 19th of August 2010, 16.00–17.30 Finnish time, 13.00-14.30 GMT

Key note lecture by Prof. Ruth B. Bottigheimer (Stony Brook University): Upward and Outward: Fairy Tales and Popular, Print, and Proletarian Culture 1550–-1850
Comments by Prof. Satu Apo (University of Helsinki) and Dr. Caroline Sumpter (Queen’s University, Belfast)
More information

General panel discussion: How the Aspect ‘from below’ Changes Book History
Fri 20th of August, 16.00–17.30 Finnish time, 13.00-14.30 GMT
More information

You need realplayer to watch the webcasts. The video pages are in Finnish, but the webcasts open automatically. In case of malfunction, click the particular event’s name on the right side of the screen and proceed to click “Katso video” on the information page.

Työväenkirjallisuuden päivä haastaa keskusteluun

Työväenkirjallisuuden päivä

Tasa-arvon ja työväestön puolustajan Minna Canthin päivänä julkistetaan uusi, työväenkirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma. Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään 28.8.2010 Työväenmuseo Werstaalla, Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereella. Katsaus työväenkirjallisuuden nykytilaan luodaan monipuolisten keskustelujen, kirjailijahaastattelujen ja muun ohjelman kautta.

”Työväenkirjallisuus on ilmiönä miltei unohdettu. Tapahtuma etsii vastausta siihen, mitä työväenkirjallisuus nykyään voisi olla.”, kertoo tapahtuman järjestelytoimikunnan jäsen, kirjallisuudentutkija Kati Launis.

Tapahtuma on muotoutunut lukuisten asiantuntijoiden ja harrastajien aloitteesta. Mukana tapahtuman järjestelyissä ovat Työväen sivistysliitto, Kansan sivistystyön liitto, Työväenmuseo Werstas, sekä   joukko kirjailijaseuroja, kulttuuriyhdistyksiä ja vapaaehtoisia.

Tapahtuma tarkastelee työväenkirjallisuutta useista eri näkökulmista. Paikalla  kertomassa suhteestaan työväenkirjallisuuteen ovat esimerkiksi Kari Hotakainen ja Mikko Rimminen. Päivän aikana puhutaan myös dekkareista työväenkirjallisuutena ja kuullaan Hannu Salaman haastattelu. Tapahtuma on kävijöille maksuton.

”Odotettavissa on monipuolinen, vuorovaikutteinen  ja innostava tapahtuma. Ennen kaikkea kannustamme ihmisiä lukemaan yhteiskunnallista kirjallisuutta.”, toteaa museonjohtaja Kalle Kallio Werstaalta.

Lisätietoja:
koordinaattori Anna Ulvinen
anna.ulvinen@tyovaenmuseo.fi
050 440 1192
Nettisivut aukeavat 19.3. osoitteessa www.tkm.fi/tyovaenkirjallisuudenpaiva

Työväen kirjallisen kulttuurin jäljillä

Uusimmassa (2/09) Elore -lehdessä (julkaisija Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura) on julkaistu Andreas McKeoughin kirjoitus  THPTS:n viimevuotisesta kesäseminaarista Lukeva ja kirjoittava työläinen – 24.–25.8.2009 Nurmijärven Kiljavanrannassa. Tässä alku:

“Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (jatkossa THPTS) kesäseminaari Lukeva ja kirjoittava työläinen pidettiin perinteiseen tapaan elokuun lopussa Nurmijärven Kiljavanrannassa. Seminaarin esitelmät käsittelivät lukemisen ja kirjoittamisen merkityksiä ja käytäntöjä työväestön ja kansan keskuudessa. Esiintyjistä suurin osa oli historioitsijoita, mutta myös poliittisen historian, kulttuurihistorian, kirjallisuustieteen, folkloristiikan ja oikeustieteen edustajia oli paikalla. Seminaarin yleisilme oli siis tutun monitieteellinen. Paikalla oli nelisenkymmentä osallistujaa: tutkijoita, työväenhistorian harrastajia sekä arkisto- ja kirjastotyöntekijöitä.

Seminaari käynnistyi aurinkoisena elokuun aamupäivänä puheenjohtajan, tutkija Matti Hannikaisen avauspuheenvuorolla. Sen jälkeen kirjallisuudentutkija Kati Launis (Turun yliopisto) ja historioitsija Marko Tikka (Tampereen yliopisto) kertoivat toimittamastaan THPTS:n vuosikirjasta Työväki ja kokemus – Väki Voimakas 22, joka julkaistiin seminaarissa. Julkistamisen ja esittelyn jälkeen artikkelin kirjaan kirjoittanut historioitsija Sami Suodenjoki esitteli oman artikkelinsa mielenkiintoista aihetta, omaperäistä suutari Lindholmia ja hänen asemaansa ja toimintaansa varhaisessa työväenliikkeessä.”

Lue lisää Eloresta.

Kesäseminaarin ohjelma ja abstraktit löytyvät THPTS:n kotisivulta.  Esitelmät tullaan julkaisemaan tämän vuoden vuosikirjassa Väki Voimakas 23.

4. joulukuuta

Valtiovarainministeriön valtaus 2009:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=Tum7VPXYaWI&feature=related]

Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra (MST) de Brasil eli  Brasilian maattomien maatyöläisten liike valtasi 11.8.2009 valtiovarainministeriön (Ministerio de Hacienda) rakennuksen puolustaakseen maareformin jatkumista Brasiliassa.

YuoTubesta löytyy myös suomeksi tekstitetty MST-agribisnes-monokulttuurit (osa 1 ja osa 2). Niissä Brasilian maattomien maatyöläisten liikkeen edustaja puhuu agribisneksestä, monokulttuuriviljelystä ja näiden seurauksista. Video sisältää lisäksi pätkiä monokulttuuriseminaarista, joka pidettiin Ruotsissa (Malmö) 17.-21.9. 2008 järjestetyn Euroopan sosiaalifoorumin yhteydessä.

Stora Enso ja MST

Stora Enso ja MST olivat syyskuussa 2009  näkyvästi esillä myös suomalaisissa tiedotusvälineissä. Kiistelyn kohteena on ollut Stora Enson Rio Grande do Sulin projekti Brasiliassa.

Tässä muutama vinkkin lisätietoihin: 

Maattomien ystävät ry:n blogissa on hyvä kooste syyskuisesta väittelystä ja myös kiistan aiemmista vaiheista. Maattomien ystävät on vuonna 2008 perustettu demokraattisten maaoikeuksien puolesta toimiva yhdistys.

Voima-lehden verkkoversion ( FiFi. ) artikkeli Stora Enso ja MST: Kuka on kuolemanvaarassa? kannattaa myös katsoa linkkeineen.

Ja vielä linkki YouTubeen Brigada Militar Agride Manifestantes em Porto Alegre : Viime vuonna Stora Enson bulvaaniyrityksen plantaasilla Etelä-Brasilian Tarumãssa osoitettiin mieltä. Protesti päättyi sotilaspoliisin rajuun hyökkäykseen, jossa haavoittui lähes sata maatyöläistä.

International Newsletter of Communist Studies Online

Mannheimin yliopistolla toimivan The European Workshop of Communist Studies -ryhmän julkaisema International Newsletter of Communist Studies Online XV (2009), no. 22, eli tämän vuoden numero on juuri ilmestynyt. 364 sivua täynnä artikkeleja, projektiesittelyjä, kirja-arvioita ja -luetteloita. Toimituksen infon mukaan:

“The current issue includes 11 project presentations, 14 articles of a wide geographic and thematic spectrum, 13 book reviews and various informational items.”

“As usual, the bibliographical coverage of topics related to Communist Studies is a major focus of the International Newsletter in general and this issue in particular. Here you can find a new issue of the “International Bibliography of Communist Studies”, covering 742 book publications from 58 countries. Also, the “International Article Bibliography on Communist Studies and Related Topics”, which we introduced last year, has been fruitfully continued in this issue, covering articles published during the year 2008 in scientific journals and periodicals globally. 603 articles and other contributions have been retrieved for the year 2008. The continuous scholarly output worldwide (though with significant nuances) shows not only a high and still growing interest in comparative Communist Studies and a transnational view on Communist history in general, but also the growing participation of a new generation of scholars.”

Newsletterin uusin numero kuten myös aiemmat  löytyvät verkosta pdf:nä.