Rautatienaisten ja ratajätkien jäljillä

Blogimme suosittelee:

Kouvolassa toimivan Rautatiekulttuurikeskuksen syksyn seminaari  on Rautatienaisten ja ratajätkien jäljillä – seminaari rautatieläishistoriasta.

Seminaari on yleisölle avoin ja pidetään  lauantaina 25.9.2010 klo 10-15, Kouvola-talon luentosalissa.

Seminaari liittyy Kouvolan taidemuseossa  järjestettävään “Yksipunttiset – naiset rautateillä” näyttelyyn (2.9.-28.11.2010). 

Seminaariin on kutsuttu vierailevana luennoitsijana kirjailija Helena Wojtczak Englannista. Hän puhuu rautatienaisista Englannin rautateillä. Esitys perustuu hänen palkittuun (Self  Published Book of the Year 2007) teokseensa “Railwaywomen – exploitation, betrayal and triumph”. Tilanne Englannissa on paljon samankaltainen kuin Suomessa, rautateillä työskennelleet naiset ovat jääneet lähes huomiotta! Esitys pidetään englanniksi, mutta yleisölle jaetaan esitys suomennettuna, joten esityksen seuraaminen on helppoa.  Helena Wojtczak on loistava esiintyjä ja hänen esityksensä sisältää paljon harvinaista kuva- ja filmimateriaalia jopa ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Huumoria ei ole myöskään unohdettu.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoo esitelmässään “Ratajätkän jäljillä” suomalaisista rautatienrakentajista 1900-luvun alussa. Vuosisadan vaihde oli radanrakennuksen kukoistusaikaa, jolloin uusia rautateitä avattiin eri puolilla Suomea. Rautatietä pidettiin modernisaation symbolina ja radanrakentajien mukana maaseudulle levisivät uudet tavat ja ajatukset työväenliikkeestä lähtien. Työt tehtiin pääasiassa miesten ja hevosten voimin, mutta radanrakennus edusti myös aikansa korkeaa teknologiaa.

Toisaalta rakentajien asunnot olivat kurjia, heihin suhtauduttiin torjuvasti ja rajuja yhteenottoja sattui paikallisten kanssa. Jätkä olikin pilkkanimi, jonka radanrakentajat ottivat vuosisadan alussa omaan käyttöönsä. Ratajätkän uskottiin sosialismin avulla parantuneen raaoista tavoistaan uutteraksi työmieheksi, joka kohosi arvoltaan talollisten ja herrojen rinnalle tai vähän ohikin.

Työväenkirjallisuuden päivä 28.8.2010

Työväenkirjallisuuden päivä

Työväenmuseo Werstas isännöi 28.8.2010 Tampereella järjestettävää Työväenkirjallisuuden Päivää. Ohjelmassa on mm.

12.30 – 13.00 Lukeva ja kirjoittava työläinen, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran vuosikirjan (Väki Voimakas 23) julkistaminen . Vuosikirjaa esittelevät toimittajiston edustajat Sami Suodenjoki ja Kirsti Salmi-Niklander sekä kirjoittajat Pia Koivunen, Hanne Koivisto ja Anna Kuismin.

Julkistaminen tapahtuu Werstaan Työväentalo-lavalla. Sen lisäksi  ohjelmaa on kahdessa muussa tilassa Auditoriassa ja Kisälli-lavalla.  Muissa tiloissa 26 näytteille asettajaa esittelevät  (ja myyvät) työväenaiheista tai -henkistä kirjallisuutta.  Tilaisuus alkaa klo 10.30 ja päivä päättyy klo 20.00 iltamiin Ravintola Telakan tiloissa. Tarkempia tietoja ohjelmasta.

Heritage of the People’s Europe – HOPE

Amsterdamissa, Hollanissa majaansa pitävä Kansainvälinen sosiaalihistorian instituutti (International Instititute of Social History, IISG) on aloittelemassa 13 muun eurooppalaisen partnerin kanssa uutta EU-hanketta: Heritage of the People’s Europe (HOPE). Hanke on nelivuotinen (2010-2013) ja se on osa Europeana kokonaisuutta.

Suomesta hankkeessa on mukana Työväen Arkisto.

Lisätietoja luvataan piakkoin kun hankkeelle saadaan avattua omat nettisivut.

Työväenkirjallisuuden päivä haastaa keskusteluun

Työväenkirjallisuuden päivä

Tasa-arvon ja työväestön puolustajan Minna Canthin päivänä julkistetaan uusi, työväenkirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma. Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään 28.8.2010 Työväenmuseo Werstaalla, Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereella. Katsaus työväenkirjallisuuden nykytilaan luodaan monipuolisten keskustelujen, kirjailijahaastattelujen ja muun ohjelman kautta.

”Työväenkirjallisuus on ilmiönä miltei unohdettu. Tapahtuma etsii vastausta siihen, mitä työväenkirjallisuus nykyään voisi olla.”, kertoo tapahtuman järjestelytoimikunnan jäsen, kirjallisuudentutkija Kati Launis.

Tapahtuma on muotoutunut lukuisten asiantuntijoiden ja harrastajien aloitteesta. Mukana tapahtuman järjestelyissä ovat Työväen sivistysliitto, Kansan sivistystyön liitto, Työväenmuseo Werstas, sekä   joukko kirjailijaseuroja, kulttuuriyhdistyksiä ja vapaaehtoisia.

Tapahtuma tarkastelee työväenkirjallisuutta useista eri näkökulmista. Paikalla  kertomassa suhteestaan työväenkirjallisuuteen ovat esimerkiksi Kari Hotakainen ja Mikko Rimminen. Päivän aikana puhutaan myös dekkareista työväenkirjallisuutena ja kuullaan Hannu Salaman haastattelu. Tapahtuma on kävijöille maksuton.

”Odotettavissa on monipuolinen, vuorovaikutteinen  ja innostava tapahtuma. Ennen kaikkea kannustamme ihmisiä lukemaan yhteiskunnallista kirjallisuutta.”, toteaa museonjohtaja Kalle Kallio Werstaalta.

Lisätietoja:
koordinaattori Anna Ulvinen
anna.ulvinen@tyovaenmuseo.fi
050 440 1192
Nettisivut aukeavat 19.3. osoitteessa www.tkm.fi/tyovaenkirjallisuudenpaiva

Tanskassa tutkitaan sosiaaliturvaa ja Coca-Colaa

Etelä-Tanskan yliopistossa Odensessa on toiminut vuodesta 2005 hyvinvointivaltioon keskittyvä humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimuskeskus Center for Vælfardsstatsforskning. Vierailin viime vuonna kaksi kertaa tässä nuoressa ja dynaamisessa tutkimusympäristössä.

Tutkimuskeskuksen tehtävänä on koota Etelä-Tanskan yliopistossa tehtävää hyvinvointivaltiotutkimusta yhden katon alle. Keskus osallistuu moniin tanskalaisiin ja kansainvälisiin hyvinvointivaltiotutkimuksen hankkeisiin, joista yksi on Helsingin yliopistossa koordinoitava pohjoismainen huippuyksikkö NordWel.

Keskuksessa ei anneta perustutkintoon johtavaa koulutusta, mutta siellä voi tehdä jatko-opintoja. Tällä hetkellä keskuksessa työskentelee neljä nuorempaa tutkijaa, joilla tanskalaiseen tapaan on kolmi- tai nelivuotinen rahoitus tohtoriopintoihin ja verraten määrätietoinen ohjelma tohtorintutkinnon saavuttamiseksi. Keskuksen vakinainen henkilöstö käsittää kolme professoria ja kaksi lehtoria.

Continue reading “Tanskassa tutkitaan sosiaaliturvaa ja Coca-Colaa”

11. joulukuuta: Lee Dorsey – Working In The Coal Mine

Joulukalenterimme 11. tuubi vie meidät uudelle mantereelle, syvään etelään aina hiilikaivoksen pimeyteen asti, samalla kun vietämme kansanivälistä vuorten päivää.

Lee Dorsey (24.12.1924 – 1.12.1986) syntyi New Orleansissa, Lousianassa. Maailmansodan jälkeen hän elätti itseään nyrkkeilijä ja myöhemmin rhythm&bluesin taitajana. Parhaat vuodet laulajana osuivat 1960-luvulla. Vuosina 1965-69 hän onnistui saamaan 7 levytystään USAn HOT 100 listalle ja kaksi niistä jopa TOP 10 asti. Toinen näistä ja samalla kaikkein menestyksekkäin levytys on vuodelta 1966,

"Working in the Coalmine":

Joulukuu 1907 on jäänyt Yhdysvaltojen historiaan hiilikaivosturmien mustinpana kuukautena. Viidessä eri kaivosonnettomuudessa sai tuolloin surmansa yhteensä yli 700 kaivostyöläistä. John Heinz History Centerissä Pennsylvaniassa avattiin 1.12.2007 näyttely,  The Darkest Month muistuttamaan noista 100 vuoden takaisista ajoista.

Hiilikaivoksissa räjähtelee edelleen. Tänäkin vuonna on voitu lukea kuolonuhreja vaatineista onnettomuuksista Ukrainassa ja Kiinassa. Hiilellä on musta menneisyys ja nykyisyys. Myös tulevaisuuden ennuste on synkkä: ilmastonmuutos, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.

"Working in the Coal Mine" on saanut monia muitakin tulkitsijoita ja innoittanut myös videonikkareita luomaan YouTuubeja. Useimmat löytyvät tuubimme Menu-painikkeen takaa. Esimerkiksi Mike Rowe and Friends – "Working in a Coalmine", joka sisältää paljon videokuvaa maan hiilenmustasta sisuksesta.

Maanpäällisemmän, joskaan ei paljon valoisamman näkemyksen mainariperheen elämään tarjoaa Loretta Lynnin Coal Miner's Daughter, tuubina sekin.

Zhang Xiaogang Sara Hildenin taidemuseossa

Little_red_book_200.jpg

Edinburghissa oli yli kymmenen vuotta sitten kiinalaisen nykytaiteen näyttely Reckoning with the Past, jollaista ei oltu lännessä aikaisemmin nähty. Osallistujia oli Manner-Kiinasta, Taiwanilta ja Hongkongista. Mukana olivat muun muassa Lucia Cheung, Oscar Ho Hing-kay, Wang Xingwei ja Yu Youhan. Kysymys kiinalaisesta identiteetistä asettui eri tekijöiden töiden kautta kiinnostavaan viitekehykseen, koska mukana oli sekä kommunismia paenneita taiteilijoita että propagandamateriaalia tehtailleita mestareita. Esillä olikin sosialistisen realismin parodiaa, antiamerikkalaista satiiria ja korruptiosta kertovia seinälehtiä. Erityisesti kommunistisen järjestelmän kokeneiden taiteilijoiden suhteessa menneisyyteen ilmenivät sekä halu muistaa, parjata että unohtaa. Läsnä oli myös nostalgia.

Politiikka on näkynyt ja näkyy kiinalaisessa nykytaiteessa monin eri tavoin. Taiwanissa ja Hongkongissa punaista Kiinaa kammoksuttiin jo 1950-luvun lopulla. Tuolloin esimerkiksi abstrakti taide yhdistyi osan viranomaisista mielestä Picasson kubismiin ja oli kartettavaa vasemmistolaisuutta. Samaan aikaan useissa taiwanilaisissa taidekouluissa vaadittiin välttämään punaista väriä, koska se saattoi herättää poliittisia mielleyhtymiä.

Edinburgin näyttelyn (länsimaissa) kuuluisin taiteilija oli Kiinassa 1958 syntynyt avantgardisti Zhang Xiaogang. Kuva hänen tunnetusta Bloodline–sarjasta (Sukupuu) oli painettu mainosjulisteen ohella jopa näyttelyn t-paitaan. Zhang Xiaogang yhdistää henkilökohtaisen ja kollektiivisen viiltävällä tavalla. Teokset avautuvat paremmin, jos tuntee Kiinan historiaa. Nimittäin varsinkin kulttuurivallankumouksen aikana hävitettiin valtavasti historiallisia esineitä, kuten kirjoja, maalauksia ja monumentteja. Myös paljon vanhoja perhevalokuvia tuhottiin.

Zhang Xiaogang erotettiin lapsena perheestään, ja hänet lähetettiin uudelleenkoulutettavaksi maaseudulle. Hän näki skitsofreniaan sairastuneen äitinsä nuoruudenvalokuvan ensi kerran vasta 1993. Löydöstä alkoi psykologisten ihmiskuvien sarja Bloodline, joissa esiintyy androgyynejä, tyhjään tuijottavia ihmisiä. Sarjan töiden miltei identtisiä kasvoja yhdistävät verenpunaiset, ohuet murtumat, olivatpa hahmot gangstereita, pieniä tovereita tai perheenjäseniä. Tekijän mukaan kollektivismin idea on juurrutettu osaksi kiinalaisuutta ja on sitä edelleen: ”Ensimmäiseksi meidän pitää oppia, miten samanaikaistesti varjella kokemuksiamme muiden nuuskinnalta ja elää harmoniassa ’suuren perheemme kanssa”.

On väitetty, että Maon ajasta selviytyjiä yhdistää tuntemus yhteisestä rikoksesta, koska harva kykeni pysymään tahrattomana: muiden ilmiantaminen tai arvostelu osa omaa selviytymistä. Petokset ovat toki voineet olla vähämerkityksellisiä, mutta erilaisten tunnustusten vaatimisella koko kansa saatiin sotkettua yhteiseen syyllisyydentunnon värittämään vyyhtiin. Toinen tunne suhteessa historiaan on vieraantuneisuus. Tämä ei ole yllättävää, sillä kommunistinen historiankirjoitus todisti pitkään menneisyyden olleen syy kansalaisten nykykärsimyksiin.  Lisäksi monille kiinalaisille ikiaikainen kulttuuri on abstraktia ja kaukaista, lähihistoria puolestaan jotain joka mielellään unohdetaan.

Zhang Xiaogang 22.9.2007-13.1.2008. Sara Hildenin taidemuseo, Tampere

Kuva: Zhang Xiaogang: Pieni punainen kirja, 2003. Yksityiskokoelma.

Harrastajatutkijatapaaminen

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa harrastajatutkijatapaamisen. Tilaisuus pidetään Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (Väinö Linnan aukio 8) lauantaina 8.3.2008 klo 10-17. Sinne ovat tervetulleita kaikki, jotka parhaillaan kirjoittavat jonkin järjestön, työpaikan, paikallisyhteisön, suvun tai vaikkapa jonkin henkilön historiaa. Tilaisuus soveltuu niin ikään myös niille, jotka vasta suunnittelevat tutkimuksen aloittamista tai teettämistä.

 

Järjestöjen juhlavuodet ovat lisänneet innokkuutta kirjoittaa omia historioita ja muistelmateoksia. Myös jatkuvan muutoksen keskellä eläviä ovat kiinnostaneet oman työ- tai lähiyhteisön menneisyys ja traditiot. Vaikka omien muistelmien ja yhteisöjen historian julkaiseminen onkin helpottunut, julkaisijoita askarruttavat usein samankaltaiset ongelmat. Millaista kirjallisuutta pitäisi tutkimusta varten lukea? Miten käytän pöytäkirjoja, tilastoja tai muistitietoa? Miten viittaan erilaisiin lähteisiin? Mistä löydän sopivat kuvat?

Seminaarissa on mahdollista saada palautetta suunniteltua julkaisua varten laaditusta työsuunnitelmasta ja käsikirjoituksesta tai vain vaihtaa kokemuksia muiden työväen historian harrastajien kanssa. Seminaarin vetäjät ovat työväen historian ammattitutkijoita. Tilaisuuteen sisältyy myös tutustuminen Työväenmuseo Werstaan Väinö Linna -näyttelyyn ja kokoelmiin, ja museon työntekijät esittelevät museon aineistoja.

Lähetä ilmoittautumisen yhteydessä lyhyt, noin 1-5 sivuinen työsuunnitelma tai esimerkki käsikirjoituksestasi, johon toivot saavasi kommentteja. Voit osallistua seminaariin myös ilman omaa paperia. Seminaari on osanottajille maksuton.

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Työväenmuseo Werstas

Ilmoittautumiset viimeistään 7.2.2008.

Lisätietoja:

Matti Hannikainen, matti.hannikainen@helsinki.fi, 050-3393824

Ilmoittautumiset:

Oona Ilmolahti

oona.ilmolahti@helsinki.fi, puh. 040-7323988