Category: Siirtolaisuus

Posted on

Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari Tampereella 8-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään 8.-9.8.2011 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella.

 

OHJELMA:

 

Maanantai 8.8.

10.30  Puheenjohtaja Matti Hannikainen:  Seminaarin avaus

10. 45 Keynote: Markku Kangaspuro (HY):  Amerikan suomalaisten tie Neuvosto-Karjalaan – leipää, poliittista aktivismia ja murskattuja unelmia

 

11.45 – 13.30 Lounas  ja museoesittely

 

13.30-15.45 Sessio 1: Ulkosuomalaiset työväenliikkeessä

–  Mikko Pollari (TaY): Ylirajaista suomalaista sosialismia rakentamassa: Suomalaisen ja amerikansuomalaisen varhaisen työväenliikkeen transnationaalinen yhteys teosofiasta käydyn keskustelun kautta tarkasteltuna. Abstrakti – Mikko Pollari

–  Ulla Aatsinki (TaY): Suomea ja sosialismia: Amerikansuomalaisen työväenliikkeen kasvatustyö amerikkalaistuvassa yhteiskunnassa. Abstrakti – Ulla Aatsinki

–  Mika Rantanen (TuY):  Räyhääjä vai raivaaja – Suomalaisten kuva amerikkalaisissa ja kanadalaisissa pilapiirroksissa vuosina 1906-62, Abstrakti – Mika Rantanen

 

15.45-16.00 Kahvi

 

16.00-17.30 Sessio 2: Maastamuuttajat

– Miika Tervonen (SKS): Satumaa vai umpikuja? Suomen romanien siirtolaisuus Ruotsiin, 1954-2010. Abstrakti – Miika Tervonen

–  Niko Hänninen (NorTech Oulu): Metsätöiden rationalisointi ja suuri muutto Ruotsiin – syy ja seuraus? Abstrakti – Niko Hänninen

 

18.00- Illanvietto

 

Tiistai 9.8.

 

09.30-11.45 Sessio 3: Liikkuva ja liittoutuva työväki

– Päivi Uljas (HY): Maaltamuuttajat muuttivat maailmaa. Abstrakti – Päivi Uljas

– Tiina Ristikari (TaY): Suomalaisen ay-liikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon 2000-luvulla. Abstrakti Tiina Ristikari

– Jaanika Kingumets (TaY):  Virolaiset siirtotyöläiset Suomessa: matkustelua työn ja kodin välillä. Abstrakti – Jaani Kingumets

 

11.45 Loppukeskustelu

 

12.30 Lounas ja seminaarin päätös

 

Seminaariesitelmien abstraktit julkaistaan Työväenhistorian uutisvirtaa –blogissa (https://blogs.helsinki.fi/thptseura/) kesäkuun aikana.

Työväenmuseo Werstas (http://www.tyovaenmuseo.fi) sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereen keskustassa, osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Seminaari on tänä vuonna maksuton. Lounas ja illanvietto ovat yhteisiä, mutta omakustanteisia. Majoittuminen on samoin omatoimista ja omakustanteista. Hotelli Cumulus Pinja (http://www.cumulus.fi/hotellit/pinja/fi_FI/pinja/) tarjoaa kuitenkin seminaariosallistujille 15 yhden hengen huoneen kiintiön 8.-9.8. erikoishintaan 87 euroa, sis. aamiainen ja asiakassauna, maksu paikan päällä. Huoneet varataan suoraan Pinjasta. Kiintiön tunnus: THPTS kesäseminaari. HUOM: Tarjous on voimassa vain 8.7. asti!

Järjestelyjen ja kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumisia seuran sihteerille Kirsi-Maria Hytöselle (kirsi-m.hytonen@jyu.fi, P. 050-3404070)  viimeistään 1.8. mennessä.

Lisätietoja seminaarista: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa@helsinki.fi, 191 24933) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen@jyu.fi )

Lisätietoja Werstaasta ja seminaariin saapumisesta: Kimmo Kestinen (kimmo.kestinen@tyovaenmuseo.fi, P. 050 4401166)

 

Posted on

Call for papers: Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työväestö maahanmuuton toimijana ja kokijana. Maahanmuuttajat ovat historiallisesti olleet liikkeellä työn ja toimeentulon takia. Yli 50 miljoonaa eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse 1800-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuvat Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista työvoimaa. Aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta kohdemaaksi on ollut nopea. Suomesta on muutettu leivän perässä 1900-luvun taitteessa Pohjois-Amerikkaan ja 1960–1970 –luvuilla Ruotsiin, keisariaikana Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta. Viimeaikainen hoitoalan työvoiman liike Norjaan ja kauemmas on osoittanut, että myös maastamuutto voi asettaa haasteita hyvinvointivaltiolle.

Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset Amerikan-paketit. Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on kuitenkin paitsi tukenut vaurastumista, myös lisännyt tuloeroja ja uhannut joidenkin alojen palkkakehitystä. Työväestö on historiallisesti esiintynyt sekä maahanmuuttajana että maahanmuuton vastustajana – joskus omasta siirtolaistaustastaan huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat tuoneet merkittävän panoksensa eri maiden työväenliikkeeseen. Kulttuurin- ja perinteentutkimus on kiinnittänyt muuttoliikkeessä huomiota yksilön ja yhteisöjen suhteisiin, kodin ja kuulumisen tunteen merkityksiin ja arvojen ja normien välittymiseen siirtolaispolvien välillä. Kaikesta tästä on versonut monenlaista kohtaamisten, konfliktien, rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan historiaa.

Suomalaisten maahanmuuttajien ohella esitelmät voivat käsitellä työväestön maahanmuuttoa Suomeen tai lyhytaikaisempia työvoiman kansainvälisen liikkumisen muotoja, myös lähempänä nykypäivää. Kaikki tieteenalat ja lähestymistavat sekä kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat ovat tervetulleita. Seuraavassa esimerkkiaiheita:

*Maastamuuton ja siirtolaisuuden vaikutukset työväestöön lähtömaassa * Toimeentulo ja kansainväliset sosiaaliset verkostot * Siirtolaisuus, työmarkkinakilpailu ja ay-liike * Siirtolaisuus ja työväenliike kotona ja kaukomailla * Kausityöläisyys ennen ja nyt / ulkomainen ja kotimainen kausityöläisyys * Työväen paluumuutto * Työväen perinne ja kansainvälinen liikkuvuus * Muuttavan työväen kulttuuriset kuvat kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja lehdistössä *

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.–9.8.2011. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin keskustelu. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2012.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai pdf-tiedostona viimeistään 25.3.2011 Sakari Saaritsalle (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) tai Kirsi Hänniselle (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2011 aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi)

Posted on

To My Son in Spain dokumentin Suomen ensi-ilta

Blogimme tuntemattomaksi jäänyt avustaja postitti hetki sitten seuraavan kommentin:

To My Son in Spain: Finnish-Canadians in the Spanish Civil War -dokumentti on tulossa ainakin Lens Politicaan 11.-15.11 Helsingissä. Ohjelmiston aikataulu julkistetaan 2.11 osoitteessa http://www.lenspolitica.net/

Erinomaista.

Lens Politica on yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali, joka  järjestetään neljättä kertaa. Helsingissä 11.-15. marraskuuta pidettävillä festivaaleilla paneudutaan tälläkin kertaa maailmanpolitiikan kipupisteisiin. Ohjelmassa on dokumenttielokuvia, fiktiota, lyhytelokuvia, taidenäyttelyitä, seminaareja, paneelikeskusteluja sekä klubi-iltoja. Esityksiä on ainakin Kiasma-teatterissa ja Bio Rexissä.

Lisätietoja myös  festivaalin epävirallisesta blogista:  http://lenspolitica.blogspot.com

Posted on

For Sauna and Socialism

danwyman

Sähköpostiini kolahti tänään ilmoitus Dan Wyman Booksin uudesta luettelosta: Catalog 97 For Sauna and Socialism – Scarce and unusual finnish-american imprints of the 20th century.

Luettelossa on kaikkiaan 666 nimikettä, lähinnä ns. pienpainatteita, lentokirjasiksi niitä kaiketi voisi kutsua. Suurimmalta osin ne on julkaistu erilaisten työväenjärjestöjen tai -organisaatioiden toimesta. Voi olla että osa niistä löytyy myös suomalaisista arkistoista (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto) tai Kansalliskirjaston kokoelmista.  Monipuolista ja laajaa siirtolaisten julkaisutoiminta näyttää ainakin olleen. Laitan tähän myös osan luettelon esittelystä, jossa kuvailllaan julkaisutoiminnan joitakin osia:

In the 1890s, Finnish immigrants in Boston and New York formed the first workingmen’s benevolent associations, the Saima Aid Society and the Imatra Society, dedicated to educational and fraternal needs Explicitly socialist propaganda among the Finns dates back to 1899, when a number of independent local organizations emerged, primarily in the Eastern and Midwestern states. Only a fraction of these Finnish clubs were in any way connected with the organized socialist political movement. In 1899, an expelled socialist student from Helsinki, Antero F. Tanner, established a socialist club in Rockport, Massachusetts. From this, Tanner moved into publishing, launching a Finnish-language newspaper which declared its intention to speak for the poor and exploited at the beginning of 1900. A total of 24 weekly issues were published before Tanner’s newspaper was forced to cease publication due to lack of funds. Tanner thereafter went on a national organizing tour in 1901, as did his colleague, Martin Hendrickson. One of the places that Hendrickson pioneered was in the Finnish communities of Minnesota, where the first socialist club, “Jousi” (“Crossbow”), was established in Hancock, Michigan

In 1903, a satirical, pro-socialist journal called Uusi Meikäläinen (“New Fellow-Countryman”) was published in Fitchburg, Massachusetts, by a recent arrival, Urho A. Makinen. Makinen joined with another new Finnish emigré, Antti Tarmo, and others and purchased a small press in Worcester where the American Finnish Workers Publishing Co. was formed. On July 8, 1903, the board of this company began the publication of a workingclass newspaper in the Finnish language, Amerikan Suomalainen Työmies (“American Finnish Worker”). This would emerge as Työmies, the leading Finnish-language newspaper in America. The publication began to appear on July 20, 1903, as a four page weekly. The first editor of the publication was Victor Kosonen who editorialized in the first issue of the publication the fundamental role the paper would play in support of “human dignity and justice for the oppressed peoples.” In May 1904, the board decided to move the newspaper to the largest Finnish community in the Midwest — Hancock, Michigan.[5] Työmies’ first Michigan-produced issue appeared on August 16, 1904, and included the election platform of Socialist Party Presidential candidate Eugene V. Debs.

Luettelo kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta http://www.danwymanbooks.com/finnish1/finnish-books.htm

Posted on

Punainen Elvis – kommunismin Johnny Cash

“From the Berlin Wall to Siberia – Dean Reed from Colorado is the biggest star in popmusic. Reed is called the most prominent American after President Ford and Henry Kissinger by Russians and other East-Europeans.” (People’s Magazine, 1976)

Leopold Grünin dokumentti Der Rote Elvis (2007) kertoo vuonna 1971 DDR:ään muuttaneesta Dean Cyrin Reedistä, joka oli laulaja, näyttelijä ja cowboy. Hän oli tähti Itä-Euroopassa, mutta lähes tuntematon lännessä. Denverin lähiössä varttuneen ja Itä-Saksassa kuolleen Reedin elämää voi kuvata vähintäänkin mielenkiintoiseksi, mutta myös traagiseksi. Elokuva on esitetty vuonna 2007 muun muassa Berliinin, Cannesin ja Moskovan filmifestivaaleilla.

Reedin fanisivut

Traileri elokuvasta Der Rote Elvis:

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=CU9AEQDgtIc]

Innokaimmat voivat etsiä Reedin musiikkia omatoimisest You Tubesta. Sieltä sitä löytyy; tämä 1970-luvulla neuvostoelokuvaankin päätynyt Venceremos on kerännyt miltei 30 000 katsojaa.

Posted on

Rotterdamin 37. elokuvafestivaalit

Alkuvuodesta järjestettävät Rotterdamin elokuvafestivaalit ovat megakulttuuritapahtuma: elokuvia oli yli sadasta maasta, lippuja myytiin yli 300 000 ja kansainvälisiin vieraisiin törmää joka käänteessä. Koko kaupunki saa osansa festivaalihumusta. Elokuvalounaita tarjoillaan sekä kaupungin lukuisissa etnisissä kuppiloissa että varakkaampien osallistujien kansoittamissa hotelleissa ja katukuvaa leimaavat teatterista toiseen kiirehtivät katsojat. Osalla alkaa festivaalin loppua kohti olla melko lasittunut katse, sillä innokkaimmille katsojille tarjoutuu mahdollisuus seurata elokuvia aamusta puolenyöhön. Kun päälle lisätään oheistapahtumat seminaareista konsertteihin, ei tehofestivaalivieraan vuorokauteen jää montaakaan vapaata tuntia.

kuva: Zimbabwe

Vaikka Rotterdam valtavana satamakaupunkina omaa sangen voimakkaan duunarilatauksen, elokuvafestivaaleista puhuttaessa kenellekään tulee tuskin ainakaan ensimmäisenä mieleen työväenhistoria. Sen teemat ja variaatiot kuitenkin esiintyvät ohjelmistossa monella eri tavalla, sillä tapahtuma etsii, esittää ja tukee elokuvia ympäri maailmaa. Esimerkiksi teemakokonaisuuden Time & Tide alla esitettiin Darrel James Roodtin draama Zimbabwe (2008), joka kertoo Etelä-Afrikassa laittomana siirtolaisena asuvasta orpotytöstä. Cinema Regained -teema puolestaan esitteli Kiinan neljännen sukupolven (1966-1976) ohjaajien töiden retrospektiivin. Omaa näkökulmaa siirtolaisuuteen ja sen historiaan tuovat esimerkiksi ne aasialaiset ja afrikkalaiset ohjaajat, jotka ovat syntyneet ja kouluttautuneet Euroopassa. Yksittäisistä elokuvista mainittakoon esimerkiksi festivaalin yleisöäänestyksessä hyvin menestyneen Omar Shargavin tanskalaisuutuuden Ma salama Jamil (2008), joka sijoittuu Kööpenhaminan arabiväestön keskuuteen.

kuva: Ma salama Jamil

Dokumenteilla on aina ollut tärkeä sija Rotterdamissa. Ajankohtaiset Irak-filmit vetivät katsojia vähintään yhtä paljon kuin moni kevyempi draama. Maailmanensi-iltansa saaneessa War, Love, God & Madness (2008) palkitun Ahlaam-elokuvan (2005) tekijä Mohamed Al-Daradi ja kuvausryhmä palaavat Irakiin ja ikuistavat henkensä kaupalla post-Saddamin ajan vallitsevaa poliittis-sosiaalista kaaosta.

Osa elokuvista löytää festivaaleilla kansainvälisen levittäjän. Toivottavasti useampi filmi Rotterdamista päätyy Suomeenkin, vaikka vähän myöhemminkin. Tosin festivaalitkaan eivät aina ole ajan harjalla, vaikka kuinka yrittäisivät: Rotterdamin yleisöäänestyksen voittaja Persepolishan (2007) on ollut meillä ohjemistossa jo ajat sitten. Hollannissa se sai ensi-iltansa vasta helmikuussa 2008.

Film festival Rotterdam

Varhaisempaa festaritunnelmaa:

Elokuvia tsunamin reitiltä, Kumppani 2005:3

Afganistan linssin läpi, Kumppani 2004:2

Posted on

23. joulukuuta: Salif Keita & L' Skandrille: Nou pas bouger

Salif-keita.jpg

Joulukalenterin loppupuolen luukusta avautuu Malin kultakurkun, Salif Keitan (1949-), kappale Nou pas bouger (Me emme liikahda minnekään). Albinona ja afrikkalaisena Keita on kokenut omakohtaisesti syrjinnän eri muotoja. Koska hän on kuninkaallista sukua, aiheutti muusikon uran valitseminen hänen lähipiirissään aikanaan tavattomasti pahennusta.

Keitan mukaan emme saa alistua “pessimismin kultille”. Hän onkin ottanut kantaa poliittisiin kysymyksiin ja osallistunut muun muassa Oxfamin tukikonsertteihin. Keitan esiintymiset aikaansaavatkin optimistisen olon, joten hänen konsertteihinsa kannattaa mennä jos tilaisuus vain tarjoutuu. Nykyisin niissä on usein mukana myös vähintään yksi afrikkalainen tanssija, jonka tyyli poikkeaa positiivisesti MTV:llä nähtävästä tavanomaisesta pepunkeikuttamisesta.

Kappaleen Nou pas bouger sanat ovat monimerkitykselliset. Niillä viitataan Ranskan hallituksen jo taannoisiin ”laittomien maahanmuuttajien” karkotusaikeisiin (New York Times). Tälle päivälle on valittu suosittu remix-versio, jossa bambaraksi lauletut osuudet on ystävällisesti tekstitetty ranskaksi – ranskalaisethan tapaavat dubata lähes kaiken:

Salif Keita & L’ Skandrille: Nou pas bouger

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=GPfOgbxwC3c]

Kappaleeseen on tehty myös sanasto ja tehtäviä (pdf-tiedosto ranskaksi)

Keitan haastattelu vuodelta 2006 (englanniksi)

Myös Mali.music.com esittelee Keitaa, ensin ranskaksi ja sitten englanniksi.

Skaalan laajentamiseksi tässä myös linkki Keitan esitykseen kappaleesta Folon, Se on kuultavissa myös Abderrahmane Sissakon elokuvassa La vie sur terre (1998):

http://www.youtube.com/watch?v=3vGBExhxpF4&feature=related

Posted on

16. joulukuuta: "tuplajuulaisia" (IWW) tuubin täydeltä

wobblies1_thumb.jpg

Joulukalenterin kuudestoista  musaluukku avautuu ay-teeman tiimoilta: Tuplajuulaisella tarkoitettiin amerikansuomalaisten keskuudessa Industrial Workers of the World -liiton jäsentä: “Niitä sanothan tuplajuulaisiksi. Ei ne oo kristillis-kansallisia (porvaria) eikä kommunistia, ne on siltä väliltä, muutoon vaan radikaalisosialistia  (V. J. s. 303).” Lähde: Pertti Virtaranta, Amerikansuomen sanakirja (1992).

Kun tänään laittaa hakukoneeseen “tuplajuu”, ensimmäisenä esille tulee hieman toisenlaista asiaa, nimittäin Keorke Tuplajuu Pussi ja Yrjö Tuplajuu Puska. Hakusana “wobblies” sen sijaan tuottaa tietoa IWW:stä, josta on tehty muun muassa sarjakuvakirja Paul Buhle and Nicole Schulman (eds.) Wobblies! A Graphic History (2005). 

Tämä historiallisia valokuvia ja laulua sisältävä klippi esittelee IWW:n naisia:


IWW:n kotisivujen  suomeksi laadittu lyhyt esittely  alkaa seuraavasti:

Työväenluokalla ja työnantajaluokalla ei ole mitään yhteistä. Mitään rauhaa ei voi olla niin kauan kun nälkää ja puutetta on olemassa miljoonilla työläisillä, ja niillä harvoilla, jotka muodostavat työnantajaluokan, on kaikki elämän hyvyydet.

You Tubessa on myös vanhojen tuplajuulaisten haastatteluja:

Intro to the IWW

Q: What is your nationality?

A: None

Q: What country are you a citizen of? 

A: I am a citizen of industry

Politics of the IWW