Category: THPTS uutisia

Posted on

Väki Voimakas 24 Työväenliikkeen kirjaston kirjaillassa 8.12.2011

Onko sukupuolella merkitystä työmarkkinoilla? Millainen rooli miehillä ja naisilla on ollut suomalaisessa palkkatyöyhteiskunnassa eri aikoina? Miltä nykypäivän työmarkkinat näyttävät sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta?

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan

Työväenliikkeen kirjastoon (Sörnäisten rantatie 25, Helsinki)

 torstaina 8.12. 2011 klo 18.00-19.30

Illan keskustelu työn ja sukupuolen yhteen kietoutumista pohjautuu Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuoden 2011 vuosikirjaan Työtä tekee mies, nainen (Väki Voimakas 24). Kirjassa pohditaan eri näkökulmista sukupuolen merkitystä työmarkkinoilla, työpaikoilla ja työntekijöiden kokemuksissa. Kirjan toimittajat Eerika Koskinen-Koivisto ja Kirsi-Maria Hytönen esittelevät kirjaa. Keskustelemassa tutkijat Tapio Bergholm, Ritva Savtschenko ja Linnea Alho.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Posted on

Call for papers: Työväestö maahanmuuttajana – THPTS:n kesäseminaari Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.-9.8.2011

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työväestö maahanmuuton toimijana ja kokijana. Maahanmuuttajat ovat historiallisesti olleet liikkeellä työn ja toimeentulon takia. Yli 50 miljoonaa eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse 1800-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuvat Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista työvoimaa. Aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta kohdemaaksi on ollut nopea. Suomesta on muutettu leivän perässä 1900-luvun taitteessa Pohjois-Amerikkaan ja 1960–1970 –luvuilla Ruotsiin, keisariaikana Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta. Viimeaikainen hoitoalan työvoiman liike Norjaan ja kauemmas on osoittanut, että myös maastamuutto voi asettaa haasteita hyvinvointivaltiolle.

Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset Amerikan-paketit. Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on kuitenkin paitsi tukenut vaurastumista, myös lisännyt tuloeroja ja uhannut joidenkin alojen palkkakehitystä. Työväestö on historiallisesti esiintynyt sekä maahanmuuttajana että maahanmuuton vastustajana – joskus omasta siirtolaistaustastaan huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat tuoneet merkittävän panoksensa eri maiden työväenliikkeeseen. Kulttuurin- ja perinteentutkimus on kiinnittänyt muuttoliikkeessä huomiota yksilön ja yhteisöjen suhteisiin, kodin ja kuulumisen tunteen merkityksiin ja arvojen ja normien välittymiseen siirtolaispolvien välillä. Kaikesta tästä on versonut monenlaista kohtaamisten, konfliktien, rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan historiaa.

Suomalaisten maahanmuuttajien ohella esitelmät voivat käsitellä työväestön maahanmuuttoa Suomeen tai lyhytaikaisempia työvoiman kansainvälisen liikkumisen muotoja, myös lähempänä nykypäivää. Kaikki tieteenalat ja lähestymistavat sekä kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat ovat tervetulleita. Seuraavassa esimerkkiaiheita:

*Maastamuuton ja siirtolaisuuden vaikutukset työväestöön lähtömaassa * Toimeentulo ja kansainväliset sosiaaliset verkostot * Siirtolaisuus, työmarkkinakilpailu ja ay-liike * Siirtolaisuus ja työväenliike kotona ja kaukomailla * Kausityöläisyys ennen ja nyt / ulkomainen ja kotimainen kausityöläisyys * Työväen paluumuutto * Työväen perinne ja kansainvälinen liikkuvuus * Muuttavan työväen kulttuuriset kuvat kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja lehdistössä *

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.–9.8.2011. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin keskustelu. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2012.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai pdf-tiedostona viimeistään 25.3.2011 Sakari Saaritsalle (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) tai Kirsi Hänniselle (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2011 aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi)

Posted on

Tukeva Amerikan-paketti kirjallisuutta Työväenliikkeen kirjastoon

Sakari Saaritsa:

THPTS ja Työväenliikkeen kirjasto mukaan Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen toimintaan

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura on Työväenliikkeen kirjaston tukemana tämän vuoden aikana lähtenyt mukaan  Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen toimintaan. Vaihtokeskus on kanava, jonka kautta kotimaiset tieteelliset seurat ja muut julkaisijat voivat välittää sarjojaan ulkomaisille vaihtokumppaneille, ja saada vastavuoroisesti ulkomaisia julkaisuja omiin kokoelmiinsa – ilmaiseksi. Verkoston varsinaiset jäsenet ovat julkisia kirjastoja ja arkistoja, ja vaihdetut julkaisut ovat yleisön saatavilla.

Koska tärkeimmät suomalaiset työväenhistorialliset julkaisusarjat (Väki Voimakas, Työväentutkimus) ovat suomenkielisiä, ulkomaisiksi vaihtokumppaneiksi on keskukselle ehdotettu sellaisia tahoja, joiden kokoelmat ovat monikielisiä ja joiden asiakaskuntaan todennäköisesti kuuluu sekä työväenhistoriasta kiinnostunutta että suomen kieltä ymmärtävää väkeä. Vaihtokeskuksen kautta julkaisuja pyritään toimittamaan mm. Kansainväliseen sosiaalihistorian instituuttiin Amsterdamiin, pohjoismaisiin työväenarkistoihin ja –kirjastoihin sekä pohjoismaisten yliopistojen kirjastoihin, suomalaisen siirtolaisuuden historiallisesti vahvoilla alueilla sijaitseviin yliopistoihin Pohjois-Amerikassa sekä muun muassa Petroskoin Valtionyliopistoon.

Toimintaan osallistuminen on myös erinomainen tapa saada lisää kansainvälistä työväenhistoriallista kirjallisuutta Suomeen vähin kustannuksin. Amsterdamin IISG-instituutin sarjojen ohella eräs kiinnostavimmista mahdollisuuksista on Yhdysvaltain kongressin kirjaston kiintiö, josta on mahdollista tilata ylimääräisiä kaksoiskappaleita teoksista tämän maailman suurimman kirjaston kokoelmissa.  Tutustuminen sähköiseen tietokantaan paljasti huomattavan määrän relevanttia kirjallisuutta, joka odotti ottajaansa.

Syksyllä teimmekin ensimmäisen, 83 kirjaa käsittäneen tilauksen, joka on ollut saatavilla Työväenliikkeen kirjastossa jo lokakuusta lähtien. Kirjat on luetteloitu normaaliin tapaan Helka-tietokantaan ja sijoitettu TYLin kokoelmiin. Helkasta tilauksen sadon saa näkyviin kirjoittamalla asiasanahakuun ”THPTS 2010”.

Valikoima on rikas, joskin etupäässä Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen rajoittunut. Erässä painottuvat seuraavat teemat:

  • Siirtolaisuus ja siirtolaisyhteisöt
  • Sukupuolihistoria
  • Kolonialismi ja postkolonialismi, etnisyys, epävapaa työ
  • Sosiaalipolitiikka
  • Perhehistoria

Mukana on melko runsaasti uutta amerikkalaista työväenhistoriaa, jonka uskon olevan mielenkiintoista mm. menetelmien puolesta, elämäkertoja, muistitietoantologioita, ja kommunismia koskevaa kirjallisuutta. Yhdysvaltojen lisäksi kirjallisuudessa käsitellään muun muassa Britanniaa, Aasian maita, Pohjois-Afrikkaa, Latinalaista Amerikkaa ja erinäisiä Euroopan maita. Joukossa on myös muutamia jälleenpainoksia klassikoista 1800- ja 1900 -luvuilta.

Oheen linkitetyssä tiedostossa on vielä erillinen luettelo saadusta kirjallisuudesta.

THPTS:n hallituksessa suhteita vaihtokeskukseen hoitaa Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa ( ät ) helsinki.fi, (09) 191 24924).

Sakari Saaritsa

Posted on

Työväenkirjallisuuden päivä 28.8.2010

Työväenkirjallisuuden päivä

Työväenmuseo Werstas isännöi 28.8.2010 Tampereella järjestettävää Työväenkirjallisuuden Päivää. Ohjelmassa on mm.

12.30 – 13.00 Lukeva ja kirjoittava työläinen, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran vuosikirjan (Väki Voimakas 23) julkistaminen . Vuosikirjaa esittelevät toimittajiston edustajat Sami Suodenjoki ja Kirsti Salmi-Niklander sekä kirjoittajat Pia Koivunen, Hanne Koivisto ja Anna Kuismin.

Julkistaminen tapahtuu Werstaan Työväentalo-lavalla. Sen lisäksi  ohjelmaa on kahdessa muussa tilassa Auditoriassa ja Kisälli-lavalla.  Muissa tiloissa 26 näytteille asettajaa esittelevät  (ja myyvät) työväenaiheista tai -henkistä kirjallisuutta.  Tilaisuus alkaa klo 10.30 ja päivä päättyy klo 20.00 iltamiin Ravintola Telakan tiloissa. Tarkempia tietoja ohjelmasta.

Posted on

Työ ja sukupuoli -seminaari 23.–24.8.2010

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään 23.–24.8.2010 Kiljavanrannassa Nurmijärvellä.

Ohjelma:

Maanantai 23.8.2010

10.00–10.15 Puheenjohtaja, VTT Matti Hannikainen: Seminaarin avaus

10.15–11.30 Dosentti, erikoistutkija Tapio Bergholm (SAK): Suosivatko Suomen palkkatyöyhteiskunnan rakennemuutokset naisia? Kommenttipuheenvuoro: VTT Matti Hannikainen + keskustelua

11.30–12.10 FT Jarmo Peltola (historia, Tampereen yliopisto): Teollisuustyö, työttömyys ja sukupuoli. Teollisuuskaupunki Tampere 1930-luvun laman aikana

12.10–13.15 Lounas

13.15–13.55 FM Ritva Savtschenko (historia, Helsingin yliopisto): Naiset lakkoliikkeessä 1970-luvulla

13.55–14.35 FM Tytti Steel (kansatiede, Helsingin yliopisto): Naisia satamatyössä

14.35–15.00 Kahvi

15.00–15.40 FM Jussi Turtiainen (historia, Helsingin yliopisto): Metallimiesten ammattikulttuuri vuosina 1946–1969

15.40–16.20 FM, YTM Elina Kiviranta (sosiaalitutkimus, naistutkimus, Tampereen yliopisto): Palvelutyötä köyhyysrajalla. Kestävät työkäytännöt siivoustyössä

16.30–17.30 Paneelikeskustelu: Miten erilaiset tutkimusaineistot tavoittavat sukupuolen? Keskustelijoina  FT Jarmo Peltola, VTT Anu Suoranta, PhD Sakari Saaritsa, dosentti Marjaliisa Hentilä ja VTT Matti Hannikainen.

18.00– Sauna & iltapala

Tiistai 24.8.2010

7.00–9.00 Aamiainen

9.00–9. 40 FM, tutkija Mari Kupiainen (Työterveyslaitos): Näkymätön, häivytetty, olemassa oleva – sukupuolen määrittely sukupuolijakaumaltaan erilaisissa organisaatioissa

9.40–10.20 VTM Kirsi Eräranta (sosiologia, Helsingin yliopisto): Työn ja perheen yhteensovittaminen työmarkkinapolitiikan ja työelämän kehittämisen kohteena

10.20–10.30 Tauko

10.30–11.30 FT Tiina Suopajärvi (kulttuuriantropologia, Oulun yliopisto): Lasikattoja ja labyrinttejä – sukupuolistunut metsäammattilaisuus. Keskustelua.

11.30–12.30 Lounas

12.30–13.10 VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus): Sukupuoli ja pätkätyö

13.10–13.50 YTM, FM Satu Ojala (sosiaalitutkimus, Tampereen yliopisto) ja Ari Hautaniemi (Lahden ammattikorkeakoulu): Tietotyöntekijöiden asema työmarkkinoilla

13.50–14.30 Loppukeskustelu & kahvi

Osallistumismaksu koko seminaariin on 90 euroa ja päiväosallistumismaksu 50 euroa, molemmat päivät ilman yöpymistä 75 euroa. Perustutkinto-opiskelijat puoleen hintaan. Esiintyjille seminaari on maksuton. Yöpyminen on kahden hengen huoneissa.
Ilmoittautuminen viimeistään 13.8.2010 sihteeri Andreas McKeough’lle, (mckeough@mappi.helsinki.fi, 050 367 9801). Ilmoita oletko seminaarissa molemmat päivät vai vain jommankumman ja yövytkö Kiljavalla. Kerro myös, jos sinulla on erikoisruokavalio!

Kiljavan opisto sijaitsee Nurmijärven kunnassa, Sääksjärven rannalla. Matkaa Helsinkiin on noin 45 km, Hyvinkäälle noin 20 km ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle noin 40 km. Ajo-ohjeita sivuilta http://www.kiljavanranta.fi. Linja-autoyhteydet Helsingistä ja Hyvinkäältä Kiljavalle ovat hyvät. Opiston pysäkeiltä Rajamäki- Röykkä -tieltä [Kiljavantie] on opistolle noin puolen kilometrin kävelymatka. Osa vuoroista ajaa opiston pihaan saakka. Kimppakyytimahdollisuutta voi tiedustella ilmoittautumisen yhteydessä. Pyydämme myös ilmoittamaan, mikäli olet halukas itse ottamaan kyytiisi matkalaisia.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Matti Hannikainen (matti.hannikainen@helsinki.fi, 050–3393824) ja Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen@jyu.fi).

Posted on

Suomalaisen opettajan poliittinen orientaatio

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran ensimmäinen verkkokirja on ilmestynyt. Professori Jukka Rantalan 8 artikkelista koostuva kirja Suomalaisen opettajan poliittinen orientaatio on verkosta vapaasti luettava  ja ladattava kirja, jonka painettua versiota (“kirja kerrallaan”, tarvepainatus, Print-on Demand, POD) saa myöhemmin ostaa Yliopistopainon kirjakaupasta.

Verkkkojulkaiseminen sellaisenaan tai yhdistettynä tarvepainatukseen on uusi mahdollisuus lisätä pienin panoksin seuran julkaisutoimintaa. Se avaa mahdollisuuksia sellaisten tekstien tai tekstikokoelmien julkaisemiseen (ja laajaan levitykseen) johon aiemmin ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä. Tavoitteena olisi siis tukea ja mahdollistaa työväen historiaan ja perinteeseen liittyvien tekstien  julkaiseminen ja levitys digitaalisen teknologian (verkkojulkaiseminen +POD) mahdollistamalla uudella tavalla.

Kyseessä on noin kaksivuotinen kokeilu, jonka aikana saadaan kokemuksia julkaisutarpeesta, verkkokirjan ja tarvepainatuksen/POD  toteutuksesta ja toimivuudesta sekä kustannuksista ja tarvittavasta työpanoksesta. Saatujen kokemusten perusteella voidaan joko jatkaa tai haudata koko ajatus tarpeettomana, liian raskaana tms.

Suomalaisen opettajan poliittinen orientaatioa

Teokseen on kerätty Helsingin yliopiston historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professorin Jukka Rantalan  opettajien poliittisesta orientaatiota käsitteleviä artikkeleita. Osa artikkeleista tarkastelee jotain yksittäistä kriisiä, joka paljastaa samalla jotain yleisemmästä. Rantala käyttää uuden mikrohistorian ’poikkeuksellisen tyypillisen’ käsitettä, tutkii mallikansalaisen negaatioita – opettajia, jotka ovat rikkoneet uskollisuuden, nuhteettomuuden, hurskauden tai ahkeruuden hyveitä. Lähtökohtana on että opettajan sallitun poliittisen orientaation voi saada selville tutkimalla poliittisuudesta syytettyjen opettajien tapauksia.  Niistä muodostuu kuitenkin hahmotelma opettajuuden ja politiikan välisestä suhteesta 1900-luvun alkupuoliskolla. Kirja täydentää Jukka Rantalan kahta aioemmin kirjoittamaa kirjaa: kansalaissodan jälkimaininkeihin liittyvää  Kansakoulunopettajat ja kapina sekä “vaaran vuosien” (1944-48) puhdistuspolitiikkaan kytkeytyvää teosta Sopimaton lasten kasvattajaksi!

“Osa artikkeleista on julkaistu aikaisemmin. Joidenkin tapauksien tutkimista olen jatkanut artikkeleitten ilmestymisen jälkeen, joten olen tässä teoksessa pohtinut uudelleen joitain tulkintojani. Kansakoulunopettajien poliittisen asennoitumisen varmistamista käsittelevä artikkeli on aiemmin julkaistu vain englanniksi, ja Frans Nummen tapausta käsittelevä artikkeli on koostettu Historisk Tidskrift för Finlandissa ja Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjassa ilmestyneistä tekstistä.

Teoksen ensimmäisessä osassa käsittelen kouluhallitusta, sen valta-asemaa ja kansakouluntarkastajia tuon vallan käyttäjinä. Vanhasuomalainen kouluhallitus opettajien arvostelun kohteena -artikkeli kuvaa kuinka opettajat ensimmäistä kertaa kyseenalaistivat kouluhallituksen auktoriteetin. Teksti käsittelee kouluhallitukseen kohdistetun kritiikin ilmenemismuotoja sekä keskusviraston keinoja yrittää tukahduttaa arvostelu. Osa kansakouluntarkastajista toimi esimiehilleen epälojaalisti, mikä yllytti opettajia ankarampaan keskusviraston arvosteluun. Toisessa artikkelissa paneudun yksittäisen kansakouluntarkastajan syytöstapaukseen, joskin sen
taustalta paljastuu opettajien ja kouluhallituksen välinen yleisempi vastakkainasettelu. Reinhold Roine oli opettajille kansakouluntarkastajien virkavaltaisen asenteen ilmentymä. Hän syyllistyi työssään ylilyönteihin ja vainosi henkilökohtaisia vastustajiaan. Kouluhallitus asettui kuitenkin tarkastajansa puolelle säilyttääkseen oman valta-asemansa ja estääkseen
opettajakuntaa saamasta kouluhallitukseen kohdistettuja uudistusvaatimuksia toteutetuksi. Luvun kolmas, Mustaa kirjaa käsittelevä teksti kuvaa yhtä kouluhallituksen opettajavalvonnan välinettä. Artikkeli osoittaa valtion harjoittaman kontrollin olleen satunnaista ja epäsystemaattista. Varsinainen opettajavalvonta hoitui paikallisesti, koulujen johtokuntien toimesta.

Opettajien poliittinen orientaatio on teoksen toisen osan polttopisteessä. Tarkastelen luvun ensimmäisessä tekstissä kansalaissodan heijastumia kansakoulunopettajistoon. Satakunta opettajaa joutui syytetyksi punaisuudesta. Syytöksistä ei tehty julkisuudessa kuitenkaan suurta numeroa, koska punaisten puolelle hairahtuneet opettajat eivät sopineet voittaneen puolen retoriikkaan. Kouluhallitus ja paikalliset toimijat suhtautuivat myös eri lailla syytösten kohteeksi joutuneisiin, minkä takia virallisista syytösprosessien sijasta opettajia painostettiin eroamaan. Opettajien arvokasvatuksen kritiikkiä käsittelevässä tekstissä selvittelen
niin sanotun valkoisen Suomen perinnön jälkipuintia opettajistossa toisen maailmansodan jälkeen. Artikkeli kansakoulunopettajien poliittisen asennoitumisen varmistamisesta kiteyttää edellä mainittujen tekstien annin.

Kirjan kolmannessa osassa tarkastelen opettaja Frans Nummen syytösprosesseja. Matrikkelitietojen ja ansioluetteloiden mukaan Nummi täytti kirkkaasti mallikansalaiselle asetetut vaatimukset. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa hänen joutuneen riitoihin kaikkialla, missä hän toimi opettajana. Laajennan tapauksen kautta aiemmassa tutkimuksessa mallikansalaisuudesta
tehtyjä määritelmiä. Paikallisesti opettajalle asetetut odotukset olivat nimittäin valtiollisen tason määrittelyjä tiukemmat. Artikkeleissa
pohdin mikrohistorian ja erityisesti ’poikkeuksellisen tyypillisen’  -käsitteen merkitystä opettajatutkimuksessa.”

Posted on

Työväenkirjallisuuden päivä haastaa keskusteluun

Työväenkirjallisuuden päivä

Tasa-arvon ja työväestön puolustajan Minna Canthin päivänä julkistetaan uusi, työväenkirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma. Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään 28.8.2010 Työväenmuseo Werstaalla, Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereella. Katsaus työväenkirjallisuuden nykytilaan luodaan monipuolisten keskustelujen, kirjailijahaastattelujen ja muun ohjelman kautta.

”Työväenkirjallisuus on ilmiönä miltei unohdettu. Tapahtuma etsii vastausta siihen, mitä työväenkirjallisuus nykyään voisi olla.”, kertoo tapahtuman järjestelytoimikunnan jäsen, kirjallisuudentutkija Kati Launis.

Tapahtuma on muotoutunut lukuisten asiantuntijoiden ja harrastajien aloitteesta. Mukana tapahtuman järjestelyissä ovat Työväen sivistysliitto, Kansan sivistystyön liitto, Työväenmuseo Werstas, sekä   joukko kirjailijaseuroja, kulttuuriyhdistyksiä ja vapaaehtoisia.

Tapahtuma tarkastelee työväenkirjallisuutta useista eri näkökulmista. Paikalla  kertomassa suhteestaan työväenkirjallisuuteen ovat esimerkiksi Kari Hotakainen ja Mikko Rimminen. Päivän aikana puhutaan myös dekkareista työväenkirjallisuutena ja kuullaan Hannu Salaman haastattelu. Tapahtuma on kävijöille maksuton.

”Odotettavissa on monipuolinen, vuorovaikutteinen  ja innostava tapahtuma. Ennen kaikkea kannustamme ihmisiä lukemaan yhteiskunnallista kirjallisuutta.”, toteaa museonjohtaja Kalle Kallio Werstaalta.

Lisätietoja:
koordinaattori Anna Ulvinen
anna.ulvinen@tyovaenmuseo.fi
050 440 1192
Nettisivut aukeavat 19.3. osoitteessa www.tkm.fi/tyovaenkirjallisuudenpaiva

Posted on

Vuoden työväentutkimus ja työväentutkija palkinnot jaettu


Palkitut:  vasemmalla Anu Suoranta, keskellä palkintoraadin puheenjohtaja Anu-Hanna Anttila ja oikealla Tauno Saarela.

Palkintoraati toteaa:

Vuoden Työväentutkimus -palkinto on päätetty myöntää VTT Anu Suorannan tutkimukselle Halvennettu työ (2009, Vastapaino). Suorannan tutkimus on tieteellisesti korkeatasoinen ja myös laajemman yleisönsä kanssa keskusteleva tutkimus, joka pistää lukijansa ajattelemaan. Suorannan keskeisenä huomiona on se, että nykypäivän epävarmalla työelämällä, joustoilla ja epätyypillisillä työsuhteilla on historiansa. Tutkimuksessa tehdyt ”aikaloikat” paljastavat, että työsuhteen, työajan ja työviikon pituus ja loman epäsäännöllisyys sekä tuntipalkan heittelyt ovat olleet totta erityisesti naisille. Naiset ovat joustaneet ja luovineet kiireisen urakkatyön ja työttömyyden välillä sekä heille ei ole tarjottu täystyöllisyyttä. Naisia on koskenut myös työtätekevien köyhyyskierre.

Suorannan 1920−1930-luvun kutomoteollisuudessa työskennelleiden naisten työsuhteisiin pureutuva tutkimus osoittaa, ettei naisilla ollut juurikaan pelivaraa vaikuttaa omaan työntekoonsa, sen kestoon, sisältöön tai palkkaukseen. Työnteon yksipuolinen säätely työnantajan puolelta ei antanut tähän mahdollisuuksia, vaan vasta työehtosopimusjärjestelmä toi kuria ja parannusta, joskaan ei korjannut naisten palkkausta. Suoranta haastaa ja kysyy samoja kysymyksiä historialliselta aineistoltaan kuin tämän päivän ammattiyhdistysliikkeeltä: Miksi sukupuolten samapalkkaisuutta ei otettu 1920-luvulla ammattiliiton neuvottelujen lähtökohdaksi? Miksi tämän päivän vahvat liitot eivät tue naisvaltaisten matalapalkka-alojen työn arvostamista? Miksi nykypäivän työelämän epäkohtia yhä suvaitaan?

Vuoden työväentutkimus -palkinnon lisäksi myönnetään nyt ensimmäisen kerran Työväentutkija-erikoispalkinto pitkäjänteisestä työväentutkimukseen liittyvästä työstä VTT Tauno Saarelalle. Hänen uusin teoksensa Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 (2008, SKS) on jatkoa Saarelan vuonna 1996 ilmestyneelle väitöskirjalle. Teokset ilmentävät Saarelalle ominaista perusteellista, kriittistä ja oivaltavaa tutkimusotetta, jonka avulla mittavista lähdeaineistoista tuotetaan uusia tulkintoja. Saarela on työskennellyt pitkään kommunismin parissa ja on yksi sen johtavista suomalaistutkijoista, joka jo ennen tohtorintutkintoaan oli tehnyt pitkän rupeaman tutkimussarallaan. Niin väitöskirjassaan kuin uudessakin tutkimuksessaan Saarela välttää sortumisen sankarikertomuksiin, vaikka osoittaa ymmärtämystä liikkeelle, joka pyrki luomaan omista lähtökohdistaan kannattajilleen paremman Suomen.

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Tällä kertaa palkintoraati arvioi vuosina 2008−2009 ammattitutkijoiden julkaisuja, ja ne sijoittuivat ennen muuta työväestön, työväenluokan ja työväenliikkeen tutkimusalaan. Näillä kriteereillä arvioitavaksi valikoitui 37 tutkimusta kaikkiaan yli 80 aiheensa puolesta mahdollisesta teoksesta. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana dosentti Anu-Hanna Anttila (TY/sosiologia) sekä jäseninä dosentti Marjaliisa Hentilä (HY/taloushistoria), dosentti Erkki Vasara (HY/poliittinen historia), FT Kati Launis (TY/kotimainen kirjallisuus) ja VTT, historiantutkija Veli-Pekka Leppänen.