Tag: 1930-luku

Posted on

Köyhyyden kokemus pula-ajan maaseudulla

Gia Virkkunen väitteli viikko sitten lauantaina ( 9.10.2010)  Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “”Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin.” – Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla”.  Ne jotka eivät ehtineet väitöstilaisuuteen voivat kuunnella väitöskirjaan sisältyviä ajatuksia radiosta.

Kalle Haatanen haastatteli radio-ohjelmassaan Gia Virkkusta ma 20.9

Mitä köyhyys oli ja kuinka se koettiin 1930-luvun pulan aikana Suomen maaseudulla? Mitä se merkitsi miehille, naisille ja lapsille? Köyhyyteen liittyi aina häpeää, leimaamista, eikä kunnan elättinä kukaan olisi halunnut olla, vaikka hätä olisi kuinka suuri.

Köyhyyden aineeton puoli, sen kokemus, piirsi rajoja ihmisten välille niin koulussa, työssä kuin niukkana vapaa-aikana. Koettu nöyryytys ja ajoittain viha eivät kuitenkaan olleet ainoita tunteita. Myös huumorilla ja herroille nauramisella oli sijansa kurjissa olosuhteissa.

Ohjelma on kuunneltavissa joulukuun 20. päivään asti Radio 1:n nettisivulla Kalle Haatanen.

Ohjelma näyttää kirvoittaneen jo muutaman kuuntelijapuheenvuoronkin. Tässä niistä kaksi:

“Harvinaisen hyvä ohjelma. Juuri niin kuin vanhempani ym. muistelivat. Kirja hankittava”

“Jep. Journalismi ei ole kuollut. Nämä puheenvuorot muuttavat maailmaa.”

Kannattaa katsoa myös Iisalmen Sanomien  (9.10.2010)  näyttävää esittelyä Gian väitöskirjasta: “Pula-ajan varjo oli pitkä“.

Posted on

Lama ja pula 1930-luvulla YLE radio 1:ssä

YLE RADIO 1
Viikot 14 – 16: keskiviikkoisin 7.4. – 21.4.2010 klo 11.00 – 11.40, toinen lähetys perjantaina klo 17.20. Pikauusinta ensimmäisen lähetyksen päivinä: Radio Puhe klo 21.03

LAMA JA PULA 1930-LUVULLA
Osa 1/3: Työ ja toimeentulo loppuu

1930-luvun kansainvälinen lama saavutti myös vuonna 1918 itsenäistyneen Suomen tasavallan. Maa- ja metsätalous kärsi, samoin teollisuus ja kauppa. Sosiaaliturvasta nykymitoissa ei voinut puhua; ihmiset joutuivat todellisiin vaikeuksiin työn loputtua.

Kolmiosaisen ohjelmasarjan ensimmäisessä ohjelmassa 1930-luvun laman vaikutuksiin paneudutaan teollisuuskaupunki Tampereen kautta. Mitä siellä laman alussa tapahtui, kun ihmisiltä loppui työ ja toimeentulo?

Asiantuntijoina ovat tutkija, valtiotieteen tohtori Matti Hannikainen, taloushistorian professori Riitta Hjerppe, tutkimusprofessori Olli Kangas ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola.

Ohjelmasarjan on toimittanut Marja-Leena Tuisku.

Sarjan seuraavat jaksot:

Osa 2/3: Taloudellisia vaikeuksia
Ke 14.4. klo 11.00, toinen lähetys pe 16.4. klo 17.20
Perheet sinnittelivät laman kurimuksessa. Työtä ei ollut. Ruoasta ja muusta elämisen tarpeesta oli tiukkaa. Osa ihmisistä palasi takaisin maalle, kotiseudulleen. Kaikkia ihmisiä lama ei kuitenkaan kohdellut kovakouraisesti. Jotkut säilyttivät työpaikkansa. Asiantuntijoina taloushistorian professori Riitta Hjerppe ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola. Lukijana Seppo Heikkinen.

Osa 3/3: Miten huonoista ajoista selvittiin?
Ke 21.4. klo 11.00, toinen lähetys pe 23.4. klo 17.20
Huono aika sentään loppui. Suomi nousi lamasta. Ohjelmassa kysytään, opittiinko 1930-luvun lamasta mitään. Entä mitä sanonta “laman pitkä varjo” merkitsi? Puheenaiheena on myös 1990-luvun alun lama. Mikä silloin oli sosiaaliturvan rooli ihmisten selviytymisessä? Miten 1990-luvun alun lama erosi 1930-luvun lamasta? Yhdistikö näitä kahta lamaa mikään? Myös meneillään oleva taantuma nousee esille. Asiantuntijoina ovat tutkija, valtiotieteen tohtori Matti Hannikainen, taloushistorian professori Riitta Hjerppe, tutkimusprofessori Olli Kangas ja tutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola.

Posted on

9. joulukuuta

Työmiehen joulu -lehteä julkaisi Savon Kansa -lehti tai Savon Kansan kirjapaino. Varsinaista julkaisijatietoa lehdestä ei löydy, ainoastaan kirjapainon nimi. Työväenliikkeen kirjaston tietokannan mukaan lehti ilmestyi vuosina 1931-1951. Saman niminen joululehti ilmestyi aiemmin USA:ssa Wisconsinin osavaltion pohjoisosassa, lähellä Kanadan rajaa sijaitsevassa Superiorin kaupungissa vuosina 1904-1924. Kustantajana toimivat tuolloin “Amerikan suom. sos. kustannusliikkeet”.

Vuoden 1937 lehden sisältö koostuu pääosin käännösinä julkaistuista novelleista, mutta mukaan on mahtunut kaksi kotimaistakin, K. Lampisen “Särkynyt kahvikuppi” ja Asko Vekaran “Kaiksi joulua”. Kansainvälisyyttä edustaa myös kuvaus “Pikakäynnillä Per Albin Hanssonin syntymäkaupungissa” ja Martin Andersen-Nexön (“the first Danish novelist to champion social revolution”) muistokirjoitus “Maxim Gorki, uuden ihmisen luoja“. Kotimaan tuntemusta edisti Armas Paasosen “Lapin luomoissa ja Jäämeren hengessä“. Poliittisempi puoli jäi Sasu Punasen pakinan “Vähäpuheinen sotainvalidi” varaan. Siinä irvailtiin Pohjanmaan talonisäntiä, joilla oli arvostettuna renkinään “seulaksiksi” ammuttu punakaartilainen.

Joulumainontaa ei lehdessä paljoa ole, mutta jotain sentään ja aidosti miesten lehden hengessä:

Posted on

Tampere 1930-luvun laman kourissa

Jarmo Peltola väittelee huomenna Tampereen yliopistossa aiheenaan Lama, pula ja työttömyys, Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II (Depression, Shortage and Unemployment, The Livelihood of Tampere Families in 1928-1938, The Depression of the 1930s in the Industrial City II).

Kirjan otsikossa oleva roomalainen numero II viittaa siihen että osia useampia, tarkemmin sanottuna teos on kolmiosainen. Väitöstilaisuudessa on käsittelyssä sarjan toinen osa. Lehdistötiedotteessa todetaan:

Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Lama oli vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama ulottui monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa vuosien 1917—1918 ja vuosien 1939—1944 rinnalle ja väliin. Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Toisin kuin pula-aikoina yleensä nyt kaupoissa oli kyllä tavaroita, mutta kaikilla ei ollut niihin varaa.

Continue reading “Tampere 1930-luvun laman kourissa”