Köyhyyden kokemus pula-ajan maaseudulla

Gia Virkkunen väitteli viikko sitten lauantaina ( 9.10.2010)  Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “”Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin.” – Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla”.  Ne jotka eivät ehtineet väitöstilaisuuteen voivat kuunnella väitöskirjaan sisältyviä ajatuksia radiosta.

Kalle Haatanen haastatteli radio-ohjelmassaan Gia Virkkusta ma 20.9

Mitä köyhyys oli ja kuinka se koettiin 1930-luvun pulan aikana Suomen maaseudulla? Mitä se merkitsi miehille, naisille ja lapsille? Köyhyyteen liittyi aina häpeää, leimaamista, eikä kunnan elättinä kukaan olisi halunnut olla, vaikka hätä olisi kuinka suuri.

Köyhyyden aineeton puoli, sen kokemus, piirsi rajoja ihmisten välille niin koulussa, työssä kuin niukkana vapaa-aikana. Koettu nöyryytys ja ajoittain viha eivät kuitenkaan olleet ainoita tunteita. Myös huumorilla ja herroille nauramisella oli sijansa kurjissa olosuhteissa.

Ohjelma on kuunneltavissa joulukuun 20. päivään asti Radio 1:n nettisivulla Kalle Haatanen.

Ohjelma näyttää kirvoittaneen jo muutaman kuuntelijapuheenvuoronkin. Tässä niistä kaksi:

“Harvinaisen hyvä ohjelma. Juuri niin kuin vanhempani ym. muistelivat. Kirja hankittava”

“Jep. Journalismi ei ole kuollut. Nämä puheenvuorot muuttavat maailmaa.”

Kannattaa katsoa myös Iisalmen Sanomien  (9.10.2010)  näyttävää esittelyä Gian väitöskirjasta: “Pula-ajan varjo oli pitkä“.

Tampere 1930-luvun laman kourissa

Jarmo Peltola väittelee huomenna Tampereen yliopistossa aiheenaan Lama, pula ja työttömyys, Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II (Depression, Shortage and Unemployment, The Livelihood of Tampere Families in 1928-1938, The Depression of the 1930s in the Industrial City II).

Kirjan otsikossa oleva roomalainen numero II viittaa siihen että osia useampia, tarkemmin sanottuna teos on kolmiosainen. Väitöstilaisuudessa on käsittelyssä sarjan toinen osa. Lehdistötiedotteessa todetaan:

Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Lama oli vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama ulottui monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa vuosien 1917—1918 ja vuosien 1939—1944 rinnalle ja väliin. Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Toisin kuin pula-aikoina yleensä nyt kaupoissa oli kyllä tavaroita, mutta kaikilla ei ollut niihin varaa.

Continue reading “Tampere 1930-luvun laman kourissa”