Blogimme julkaisee professori Kari Teräksen arvion Tauno Saarelan kirjasta Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2008. Arvio on aikaisemmin ilmestynyt Tieteessä tapahtuu -lehdessä 7/2009.
Tauno Saarela on tehnyt järkälemäisen, peräti 840-sivuisen, tutkimuksen suomalaisen kommunismin historiasta vuosilta 1923-1930, siis suhteellisen lyhyeltä ajanjaksolta. Teos on jatkoa hänen vuonna 1996 ilmestyneelle väitöskirjalleen Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923, ja sen tunteminen auttaa hahmottamaan sinänsä itsenäistä jatko-osaa. Tutkimuksen laajuus perustuu siihen, että Saarela haluaa rakentaa kokonaiskuvan tästä monitahoisesta liikkeestä eikä keskittyä pelkästään sen yhteyksiin rajan taakse, siellä majaansa pitävään SKP:n johtoon, Kominterniin ja Neuvostoliittoon. Nämä liikkeen rajantakaiset yhteydet suhteutuvat Saarelan tutkimuksessa kommunistien toimintaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän tukeutuu valtavaan historiallis-empiirisen aineistoon ja antaa kirjaimellisesti faktan puhua.
Saarela käyttää tutkimuskohdetta määritellessään suomalaisen kommunismin käsitettä, vaikka tiedostaakin sen ongelmallisuuden. Hän haluaa käsitteen avulla tavoittaa sen kokonaisuuden, jonka muodostivat Suomessa sosialidemokraattien vasemmalle puolen ja ajoittain sen sisäänkin, organisoitunut liike, Neuvostoliitossa työskennellyt SKP:n johto ja sen Suomessa olleet maanalaiset johtohenkilöt. Siihen sisältyvät myös näiden organisaatioiden piirissä esiintyneet ajattelu-, toiminta- ja organisaatiotavat. Suomalaisen kommunismin käsitteeseen latautuu jännitteinen suhde kansallisen ja kansainvälisen liikkeen, salaisen ja julkisen toiminnan, etujoukkopuolueen ja joukkojärjestöjen sekä kommunistisen liikkeen ja Suomen vanhan työväenpuolueen perinnön välille. Suomalainen kommunismi on totaalikategoria, joka sopii paremmin kokonaisuuden hahmottamiseen kuin liikkeen moninaisuuden ja sen sisäisten jännitteiden analyysiin, mutta Saarela pyrkii ottamaan huomioon myös jälkimmäisen – liikkeen luonteen ymmärtämisen kannalta – erittäin tärkeän seikan.
Continue reading “Kommunismin totaalihistoriaa”
monipuoluedemokratioiden joukossa Suomi kuului 1900-luvulla Italian ja Ranskan ohella niin sanottuihin vahvan kommunismin maihin. Sotienjälkeisessä Suomessa kommunistien ja laitavasemmiston vaalikannatus oli vuosikymmenestä toiseen korkea, SKDL:n ollessa hetkittäin jopa parlamentin suurin eduskuntaryhmä. Nykyeduskunnassa laitavasemmiston perinnettä edustaa Vasemmistoliitto, joka perustettiin vuonna 1990, ja jonka juuret ovat syvällä suomalaisen kommunismin historiassa. Suomalaiset puolueet -sarjan ensimmäisessä jaksossa professori Kimmo Rentola kertoo suomalaisen kommunismin syntyvaiheista ja analysoi, mistä laitavasemmiston laaja kannatus aikoinaan kumpusi. Kimmo Rentolaa haastattelee Tapio Pajunen.”