Uusia väitöskirjoja

ahvenisto_rehumaki.jpg

Syksy on alkanut työväenhistorian tutkimuksen kannalta myönteisissä merkeissä.

Inkeri Ahvenisto väitteli Turun yliopistossa 27. syyskuuta tutkimuksellaan “Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 118, 557 s.). Blogimme onnittelee lämpimästi seuran entistä hallituksen jäsentä hienosta suorituksesta.

Väitös on julkaistu myös Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa, osoite https://oa.doria.fi/handle/10024/42234. Tuolta löytyy sekä tiivistelmä että väitöskirja kokonaisuudessaan pdf:nä. Kirjana se on saatavissa SKS:sta. Unohtaa ei sovi Inkeri Ahveniston artikkelia “Omapäisyys, yhdistystoiminta, tuotantokomitea – Vaikuttamista Verlan tehdasyhdyskunnassa 1800-luvun lopulta 1960-luvulle“, seuran vuosikirjassa Väki Voimakas 19 Kansalaisvaikuttaminen ajassa.

Toinen väitös, Pekka Rehumäen “Tasa-arvoa tanssilattialla – Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun” esitettiin Oulun yliopistossa viime lauantaina (11.10). Väitöskirja on julkaistu painettuna sarjassa Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 84, 389 s., mutta se löytyy Oulun yliopiston sivuilta kokonaisuudessaan myös sähköisenä versiona. Onnittelut myös hänelle.

Pekka Rehumäki esitelmöi väitöskirjansa teemoista Seuran kesäseminaarissa elokuussa 2007. Teksti Pekka Rehumäki, “Työväen sivistysseurat 1860-luvulla” löytyy Seuran uusimmasta vuosikirjasta Väki Voimakas 21, Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus?“. (ks. edellinen blogimerkintä).

Naisten kokemuksista tehdastyöstä toisen maailmansodan aikana

Abstrakti Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaariin 18.–19.8.2008

Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi)
Eerika Koskinen (eerika.koskinen@campus.jyu.fi)
Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos / Etnologia

Esitelmässämme Työväen historian ja perinteen ja tutkimuksen seuran kesäseminaarissa elokuussa 2008 haluamme tuoda esiin naisten oman äänen sota-ajan työnteon tutki­muk­ses­sa. Tut­­­kimme naisten kokemusta työstä ja kokemuskerrontaa, jotka avaavat mik­­rotason näkö­kul­mia naisten työelämään. Esitelmämme aiheena ovat nais­ten koke­muk­set teh­dastyöstä sota-ai­ka­na sekä niistä kertominen. Määrittelemme myös ko­kemuksen käsitettä tut­­ki­muksen kannalta.

Esitelmämme muodostuu omien väitöskirjatutkimustemme yhteisestä alueesta, naisten tehdastyökokemuksista toisen maailmansodan aikana. Väitöskirjoissamme tutkimuskohteena ovat työtä tekevät naiset. Folkloristi, FM Ee­rika Koskinen tutkii sukupuolen, luokan ja työn yhteenkietoutumista vuonna 1927 syntyneen työläisnaisen elämänkerronnassa. Etnologi, FM Kirsi-Maria Hytösen tut­ki­mus­koh­teena ovat naisten kokemukset palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien aikana sekä rauhaan pa­laa­mi­sen vuosina.

Naiset tekivät talvi- ja jatkosotien aikana miesten ollessa rintamalla monia sellaisia töitä niin teollisuudessa kuin ko­din­kin piirissä, joi­hin heitä ei muutoin olisi pääs­tetty. Naisia kui­­tenkin muis­tu­tet­tiin sii­tä, että sotatila oli poik­keus­ai­ka. Samaan aikaan syntynyt vahva koti­kultti ja naisen äi­tiy­den ko­ros­taminen rajasivat nai­sen todelliseksi paikaksi kodin.

Naishistorian osuus talvi- ja jatkosotien tutkimuksessa on lisääntynyt viime vuosina. Naisten sodanaikainen palkkatyö on kuitenkin jäänyt tut­ki­muk­sessa suu­rem­pien linjojen varjoon, vaikka sota selvästi vaikutti monin tavoin naisten asemaan työ­elä­mäs­sä. Kansain­vä­li­sel­lä ken­täl­lä naisten so­ta­koke­muk­­sia on tutkittu pi­dem­pään kuin Suo­mes­sa, ja myös työnteon näkökulmasta. Esimerkiksi Penny Summerfieldin tut­kimuksissa on kä­si­tel­ty englantilaisten naisten kokemuksia sota-ajan työstä.