Sivistyksen voimalla

Blogimme julkaisee professori Kari Teräksen arvion Pekka Rehumäen väitöskirjasta, Tasa-arvoa tanssilattialla. Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun.  Arvio on alunperin julkaistu Historiallisen aikakauskirjan numerossa 3/2009.

Suomessa on aivan liian vähän tutkittu sääty-yhteiskunnan murenemisen ja elinkeinovapauden asteittaisen vapautumisen prosesseja ja seurauksia. Pekka Rehumäen väitöstutkimus avaa tähän yhteiskunnan muodonmuutokseen kiinnostavan näkökulman. On edelleenkin paljolti hämärän peitossa, mitä ammattikuntalaitoksen lakkauttaminen merkitsi käsityöntekijöille itselleen ja laajemmin taloudelliselle toimeliaisuudelle, eikä ole riittävää kuvaa myöskään siitä, millä tavalla säätyläistö pyrki säilyttämään valta-asemansa perinteisten hierarkioiden murentuessa.

Rehumäki kysyy tutkimuksessaan, miten sivistys ja järjestäytyminen liittyivät yhteen ja miten sivistyksestä pyrittiin tekemään yhteiskuntaa kiinteyttävä voima. Hän pohtii sitä, mitä merkityksiä sivistykselle annettiin 1800-luvun puolivälissä ja minkälaisena sen asema nähtiin yhteiskuntaluokkien välisen veljeyden ja sopusoinnun aikaansaamisessa. Sivistystyön sisällöstä ja muodoista käytiin aktiivista määrittelykamppailua sivistyneistön ja sivistettävien välillä. Yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa koettiin tärkeäksi turvata ”luonnollisena” pidetty sosiaalinen järjestys, mutta se tuli tapahtua enemmän moraalisäätelyn, vakuuttelun ja valistamisen, kuin puhtaan vallankäytön kautta. Sivistyksen jalo aate tarjoutui keinoksi, johon voitiin tarttua niin alhaalta kuin ylhäältä. Käsityöläiskisällit uskoivat sen mahdollistavan tien sosiaaliseen nousuun ja säätyläiset toivoivat sen pelastavan yhteiskunnan tapain turmelukselta ja poliittiselta kumouksellisuudelta. ”Sivistysyhteyksien” harrastamalla sivistyksellä oli Rehumäen mukaan käytännöllinen sisältö. Tanssin ajateltiin kehittävän tapakulttuuria, mutta sivistysseurat tunnettiin myös kirjallisista harrastuksistaan: esitelmätilaisuuksista ja kirjasto-lukusalien toiminnasta.

Rehumäki ei nosta rimaa kovin korkealle, vaan asettaa tehtäväkseen ”luoda valoa suomalaisen työväen varhaiseen järjestäytymiseen ennen wrightiläisiä työväenseuroja” ja ilmoittaa tekevänsä ”kuvailevaa perustutkimusta aiemmin kartoittamattomalta alueelta”. Aikaisemman tutkimuksen kriittisen tarkastelun pohjalle olisi ollut muotoiltavissa selvästi haastavampi ongelmanasettelu.  Rehumäki on tehnyt valtavan lähdetyön, kääntänyt kaikki mahdolliset kivet ja kannot, eikä ole lannistunut aihepiirin tutkimuksen tiellä olevien vakavien lähdeongelmien edessä. Tekijä on kartoittanut juurta jaksaen sivistysseuraliikkeen eurooppalaiset juuret ja tutkinut yksityiskohtaisesti Turun, Helsingin ja Oulun sivistysseurojen perustamisen, toiminnan ja lopettamisen kaaren. Hän kuvailee seurojen erilaisia sivistystyön muotoja, niiden sisäistä elämää, käsityöläisten ja säätyläisten jännitteisiä suhteita seurojen johtoelimissä sellaisella tarkkuudella, jota lähellekään aikaisempi tutkimus ei ole yltänyt.

Continue reading “Sivistyksen voimalla”

Teetkö tai suunnitteletko GRADUA/TUTKIMUSTA työväestöstä, työväenliikkeestä tai työelämästä?

Tule mukaan Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran järjestämään
tutkijatapaamiseen perjantaina 5. helmikuuta 2010 klo 11–16 Helsinkiin Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6). Tulevan seminaarin uutuutena on, että graduntekijöiden lisäksi seminaariin voivat osallistua väitöskirjaansa tai muuta tutkimusta valmistelevat henkilöt.

Ohjelman runkona ovat opiskelijoiden ja tutkijoiden vapaamuotoiset työpaperit, joita kommentoivat tutkijat ja arkistojen edustajat. Paperit voivat olla historian, etnologian, folkloristiikan, uskontotieteen, sosiologian tai jonkin muun aineen tutkimussuunnitelmia, joiden kohteena on tavalla tai toisella työväestö, työväenliike tai työelämä.

Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 18. joulukuuta 2009.

Liitä ilmoittautumiseesi yhteystietosi sekä noin sivun pituinen luonnehdinta
tutkimuksestasi (aihe, keskeinen tutkimuskysymys ja aikakausi sekä työn nykyinen vaihe). Kerro myös yliopistosi, oppiaineesi ja työn ohjaajan nimi.

Ilmoittautumisia ottaa vastaan seuran sihteeri Andreas McKeough
(mckeough@mappi.helsinki.fi, 050 367 9801). Osallistujat lähettävät varsinaiset
seminaaripaperit järjestäjille viimeistään 25.1.2010. Paperit julkaistaan verkossa, josta ne ovat tulostettavissa seminaarin osallistujille.

Tervetuloa esittelemään tutkimustasi, keskustelemaan tutkimuksen teosta ja tutustumaan muihin graduntekijöihin ja tutkijoihin!

Uusia väitöskirjoja

ahvenisto_rehumaki.jpg

Syksy on alkanut työväenhistorian tutkimuksen kannalta myönteisissä merkeissä.

Inkeri Ahvenisto väitteli Turun yliopistossa 27. syyskuuta tutkimuksellaan “Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 118, 557 s.). Blogimme onnittelee lämpimästi seuran entistä hallituksen jäsentä hienosta suorituksesta.

Väitös on julkaistu myös Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa, osoite https://oa.doria.fi/handle/10024/42234. Tuolta löytyy sekä tiivistelmä että väitöskirja kokonaisuudessaan pdf:nä. Kirjana se on saatavissa SKS:sta. Unohtaa ei sovi Inkeri Ahveniston artikkelia “Omapäisyys, yhdistystoiminta, tuotantokomitea – Vaikuttamista Verlan tehdasyhdyskunnassa 1800-luvun lopulta 1960-luvulle“, seuran vuosikirjassa Väki Voimakas 19 Kansalaisvaikuttaminen ajassa.

Toinen väitös, Pekka Rehumäen “Tasa-arvoa tanssilattialla – Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun” esitettiin Oulun yliopistossa viime lauantaina (11.10). Väitöskirja on julkaistu painettuna sarjassa Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 84, 389 s., mutta se löytyy Oulun yliopiston sivuilta kokonaisuudessaan myös sähköisenä versiona. Onnittelut myös hänelle.

Pekka Rehumäki esitelmöi väitöskirjansa teemoista Seuran kesäseminaarissa elokuussa 2007. Teksti Pekka Rehumäki, “Työväen sivistysseurat 1860-luvulla” löytyy Seuran uusimmasta vuosikirjasta Väki Voimakas 21, Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus?“. (ks. edellinen blogimerkintä).