Helsingin yliopisto
Moi!!
Perjantaina 19.1. oli ensimmäinen luento/työkerta kurssilta Geoinformatiikan menetelmät 1. Kertasimme paikkatiedon ja sen käsittelyn perusteita, sekä tutustuimme QGIS –ohjelmistoon. QGIS ei ole minulle aivan uusi juttu, sillä sitä on käytetty myös yhdellä aikaisemmalla kurssilla. En kuitenkaan silloin oppinut kunnolla sen käyttöä, joten toivon, että nyt tämän kurssin edetessä ohjelmiston pyörittely helpottuu ja nopeutuu. Pidin siitä, että kävimme rauhassa opettajajohtoisesti datan käsittelyä läpi, jolloin QGIS’in käyttö ei tuntunut kovin hankalalta. Uskon, että eniten kurssilla ongelmia tulee tuottamaan se, että opin muistamaan mistä paikasta ohjelmistoa mikäkin valikko ja komento löytyy.
QGis harjoitus: Itämeren rannikkovaltioiden typpipäästöt
Ensimmäisessä kurssin harjoituksessa tuotimme QGIS’llä koropleettikartan, josta voidaan nähdä Itämeren rannikkovaltioiden tuottamat osuudet Itämereen kohdistuvista typpipäästöistä (Kuva 1). Aineistot, joita kartan luomiseen käytimme, olivat HELCOM marine area, Lakes, Administrative boundaries, Depth contours ja Nitrogen inputs. Kaikki näistä aineistoista ovat peräisin HELCOMin data- ja karttapalvelusta, joka tarjoaa tutkimuskäyttöön Itämereen liittyvää dataa.
Tunnilla aineistojen avaaminen ja käsittely tuntui helpolta, kunhan seurasi tarkasti opettajan ohjeita. Nyt tätä kirjoittaessani, muutama päivä kurssikertaa myöhemmin, tuntuu, että en enää muista juuri mitään mitä olen tehnyt. Onneksi saatavillamme on myös kirjalliset ohjeet, joten sain palautettua jotakin muistiin.
Saatuani näkyviin kaikki tarvittavat tasot, vaihdoin niiden värit sellaisiksi, että karttaa sietää katsella. Värien vaihtaminen onnistui hyvin, sillä sen muistin aikaisemmalta kurssilta. Seuraavaksi muutimme aineistoja niin, että saimme aikaan koropleettikartan. Tietokannoista ei aluksi nähnyt Itämeren rannikkovaltioiden suhteellisia Itämereen kohdistuvia typpipäästöjä, vaan jokaisen maan absoluuttiset typpipäästöt. Niinpä laskimme rannikkovaltioille suhteutetut typpipäästöt, ja visualisoimme kartasta sopivan näköisen. Kartalla tummanpunaisella on suurimmat typpipäästöt (15–33,7 %), punaisella keskisuuret (5–15 %) ja vaaleanpunaisella pienimmät (0,1–5 %). Muiden näkyvillä olevien valtioiden väriksi valitsin harmaan (se oli suositeltua), sillä harmaa ei kiinnitä liikaa huomiota, ja sen erottaa hyvin punaisesta.
Mielestäni karttani on ihan siedettävä palvelemaan sitä tarkoitusta, mitä varten se on tehty. Se ei ole ehkä visuaalisesti kaunein, mutta se on selkeä, ja siinä on tarvittavat asiat. Nyt katsellessani karttaa tajusin, että rannikkovaltiot olisi voinut vielä nimetä. Jos karttaa lukee joku, joka ei välttämättä muista suoralta kädeltä mikä maa sijaitsee missäkin, nopeuttaisi nimistö huomattavasti tulkintaprosessia. Myös valtioiden rajat olisi voinut muuttaa jonkun muun väriseksi. Mustat rajat tekevät kartasta mielestäni jotenkin raskaan näköisen, joten esimerkiksi tumman punainen tai sininen olisi voinut olla parempi valinta. Lukiessani Laura Vitikan blogipostausta, tajusin, että minunkin karttani on vinossa, ja siten väärässä kulmassa suhteessa pohjoisnuoleen. Jos olisin tajunnut asian tunnilla, olisin muokannut karttaani, mutta tätä kirjoittaessani olen tapellut QGIS’in kanssa jo niin pitkään, että taidan antaa asian olla. Tärkeintä mielestäni on, että asia kävi ilmi ja osaan korjata sen jatkossa.
Kartasta voidaan nähdä, että eniten Itämereen typpeä päästävä valtio on Puola. Vähiten typpipäästöjä tulee Virosta. Loput 7 valtiota sijoittuvat kaikki 5–15 % luokkaan. Kartta on hiukan harhaanjohtava, sillä kuvassa on huomioitu vain Itämeren yhdeksän rannikkovaltiota. Kuten Aura Niskanen blogissaan kirjoittaa, valumaa voi tulla rannikkovaltioiden lisäksi maista mantereen sisältä. Valuma-alueeseen kuitenkin kuuluu 14 valtiota (Itämeri.fi 2020), eli päästöjä tulee todellisuudessa suuremmalta alueelta, kuin vain punaisella merkityistä valtioista. Niskanen pohtii blogissaan myös sitä, kuinka kartassa ei ole huomioitu muun muassa merenkulusta aiheutuvaa typpikuormitusta, joka mainitaan Syken raportissa Itämeri – ympäristö ja ekologia (Furman ym. 2013). Mielestäni tämä oli hyvä nosto, ja lisää mielikuvaani siitä, kuinka tekemäni kartta voi johtaa lukijaa harhaan.
Kotitehtävä
Saimme kotitehtäväksi tehdä Suomen kuntien tietokannan pohjalta koropleettikartan (Kuva 2). Vaikeustason ja aineiston sai päättä itse. Valitsin helpoimman vaikeustason, sillä koen olevani suhteellisen kömpelö tietokoneiden käyttäjä. Ajattelin, että on parempi aloittaa helposta, ja pikkuhiljaa siirtyä haastavampiin tehtäviin. Aineistokseni otin Alle 15-vuotiaiden osuudet kunnittain.
Lähdin tekemään tehtävää itsevarmasti, mutta haaveeni nopeasta tehtävän suorittamisesta romuttuivat. Yritin visualisointia noin neljä tuntia saamatta mitään silmää miellyttävää aikaan. Jäin jatkuvasti jumiin, ja taisin ajatella tehtävän liian monimutkaisesti. Lopulta pyysin kaveriltani apua, ja pääsin tehtävässä eteenpäin. Tämän jälkeen asiat sujuivat mutkattomasti ja sain muokattua kartasta mieleiseni. Valitsin väriksi purppuran eri sävyt, sillä koen, että niihin ei liity mitään merkittäviä konnotaatioita. Kun olin saanut kartan yksityiskohtineen valmiiksi ja liitetyksi tähän tekstiin, huomasin, että Limingan kunta näkyy kartalla vain valkoisena. En tiedä mitä on tapahtunut, kun se on jäänyt kokonaan luokittelun ulkopuolelle. Tarkastelin aineistoa löytääkseni syyn, ja veikkaan, että se liittyy jotenkin siihen, että Limingassa on suurin alle 15-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä. Se on siis viimeisen luokan korkein mahdollinen arvo. Tai sitten olen vain sohaissut jostakin jotakin ja poistanut kunnan vahingossa luokittelusta. Muuten olen karttaan tyytyväinen.
Lähteet:
Furman, E., Pihlajamäki, M., Välipakka P. & Myrberg, K. 2013. Itämeri – Ympäristö ja ekologia. Suomen ympäristökeskus (SYKE). file:///C:/Users/tiens/Downloads/It%C3%A4meri%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6%20ja%20ekologia_linkit.pdf
Itämeri.fi. 2020. Kuormitus. https://itameri.fi/fi-FI/Ihminen_ja_Itameri/Lait_sopimukset_ja_ohjelmat/Kuormitus
Niskanen, A. Ensimmäinen kurssikerta. 2024. Viitattu 25.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/niskanau/
Vitikka, L. Oppimispäiväkirja ja tehtävät 17.1. 2024. Viitattu 24.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/viclaura/