Ruutuja, kiroamista & Pornainen – Neljäs kurssikerta

Moromoro!

Neljäs kurssikerta oli tähän mennessä ehdottomasti helpoin ja vaivattomin kerta! Alkuun oli pidempi teoriaosuus piste- ja ruututietokannoista. Teorian jälkeen lähdimme itse tuottamaan QGIS’in avulla ruutukarttaa  

Käytimme ruudukon luomiseen Vector grid -työkalua. Ruudukko rajattiin valitsemalla itse alue, jolloin jokaisen ruudukosta tuli vähän eri kokoinen. Kun ruudukko oli luotu, liitimme siihen pääkaupunkiseudun rakennuskohtaisen väestötietokannan. Tietokannassa oli listattu todella tarkkaan rakennuksissa asuvien ihmisten tietoja, kuten sukupuoli, ikä, lasten määrä ja se, puhuuko asukkaat suomea, ruotsia vai jotakin muuta kieltä. Rakennusten osoitteet oli myös merkitty, joten mietin luennolla, että aineiston tarkkuus on jopa hiukan kuumottavaa. Tietokanta oli todella suuri, joten poistimme siitä tietoja, joita emme tehtävän tekemiseen tarvinneet. Tämä nopeutti aineiston pyörittämistä.  

Lopulliseen karttaan valitsimme tiedot ruotsinkielisten määrästä. Aluksi ruuduista näkyi vain ruotsinkielisten absoluuttiset, määrät, mutta se olisi ollut todella könkkö tapa esittää tietoa. Se ei olisi kertonut mitään ruotsinkielisten määrästä suhteessa muihin asukkaisiin. Niinpä saimme omatoimiseksi tehtäväksi muokata kartasta sellaisen, että siitä voi hahmottaa ruotsinkielisten prosentuaaliset osuudet muista asukkaista. Tämä onnistui helposti, ja lopputulos onkin nähtävissä kuvasta 1.  Sini Häkkinen (2024) mainitsee hyvin blogissaan, että ruututeemakartassa kannattaa ottaa huomioon myös se, minkä kokoiset ruudut karttaan valitsee. Ruudut tulee valita aineiston ehdoilla niin, että ruudut ovat sopivan kokoisia suhteessa esitettävään asiaan. 

Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus Helsingin alueen asukkaista.

Vaikka alkuun sanoinkin, että itse kurssikerta oli helpoin ja vaivattomin, syntyi kotona tehtävästä kartasta suurta päänvaivaa. Tarkoitus oli tehdä saman tyylinen kartta kuin kuvassa 1., mutta käyttää eri muuttujaa ruotsinkielisten tilalla. Halusin tehdä kartan, josta voisi tutkia eläkeikäisten sijoittumista ja osuuksia Helsingissä. Aluksi se tuntuikin onnistuvan hyvin, mutta kun koitin liittää eläkeikäisten (65-85+) lukumääriä sisältävää tietokantaa luomaani ruudukkoon, en saanut kertaakaan sitä onnistumaan (kymmenistä yrityksistäni huolimatta). Valehtelematta yritin tehdä karttaa yli 9 tuntia. En ole varma mikä Join attributes by location (summary) -toiminnossa meni pieleen, sillä katsoin ohjevideota ja luin kirjallisia ohjeita tarkkaan. Kurssikerralla hyvin onnistunut ja helpolta tuntunut asia ei onnistunut ollenkaan kotona. Tein nyt sitten kuitenkin kaksi huonoa ja ei-informatiivista karttaa näyttääkseni, että olen yrittänyt!

Kuvassa 2. on nähtävillä yritykseni kertoa kartassa eläkeikäisten prosenttiosuudet kartalla. Legendasta voidaan kuitenkin huomata, että kartalle saamani luvut eivät todellakaan ole prosentteja. En tiedä miksi luvut muuttuivat tuollaisiksi, vaikka olin laskenut eläkeikäisten määrän suhteessa kokonaisasukaslukuun onnistuneesti. Huomasin nyt myös sen, että legendassa lukee ”m_meri” eikä meri, niin kuin pitäisi.

Kuva 2. Yritys kertoa eläkeikäisten sijoittumisesta ja osuuksista Helsingissä.

Olisin oikeasti halunnut tutkia sitä, mitkä ovat eläkeikäisten osuudet ja miten he sijoittuvat. Koitin tutkia sitä siksi vielä pisteiden avulla (Kuva 3). Sekään ei onnistunut, sillä aineistossa on niin paljon asuinrakennuksia, että pisteet eivät erotu yksittäisinä, vaan suurina ryppäinä, jolloin mistään ei saa mitään selvää. Harmittaa.

Kuva 3. Yritys tarkastella eläkeikäisten sijoittumista ja osuuksia pisteiden avulla, kun ruudukon avulla se ei onnistunut. Eipä onnistunut tämäkään.

Tehtävä Pornainen

Kurssikerran toisessa tehtävässä alkuun tarkastelimme Pornaisten kunnan laserkeilauksen avulla tuotettuja korkeusmalleja. Tiedostot olivat rasteriaineistoja, ja ne olivat neljässä eri osassa. Avattuani tiedostot, en heti tajunnut mitä ne esittivät (ensiajatus: mustavalkokuva esim. aivojen pinnasta??). Koska aineistot olivat alkuun eri skaaloissa, ja neljässä osassa, ne täytyi yhdistää yhdeksi (Kuva 2).

Avasimme rasteriaineiston lisäksi Pornaisten kunnan peruskarttalehden. Loimme karttalehteen korkeuskäyrät yhdistämämme korkeusmallin avulla. Korkeuskäyrien tekoon käytettiin Contours -työkalua, ja rinnevarjostuksiin Hillshade -työkalua.  Tehtävät onnistuivat helposti opettajan johdolla. Ainoita pieniä ongelmia tuotti QGIS’in tarjoamat väärät koordinaattijärjestelmät, jotka piti muuttaa jokaisen aineiston kohdalla erikseen ETRSTM-35FIN muotoisiksi. 

Kuva 2. Pornaisten laserkeila-aineisto.

Tunnin loppupuolella jätimme korkeuskäyrät ja rinnevarjostukset sikseen, ja aloitimme Pornaisten kuntaan liittyvää työtä, jota jatketaan viidennellä kurssikerralla. Rajasimme peruskarttalehdeltä Pornaisten keskustan kattavan alueen, ja piirsimme siihen suurimmat tiet ja merkitsimme asutut rakennukset pisteillä (Kuva 3).

Kuva 3. Pornaisten keskusta ja asutut rakennukset.

Lähteet:

Häkkinen, S. 2024. Viikko 4: Pisteitä ja ruutuja. Viitattu 18.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/hasini/