Kuukausi: maaliskuu 2024

Mooooooi!

Nyt on aika viimeisen blogipäivityksen… Tervetuloa siis seuraamaan sitä! Viimeisellä kurssikerralla saimme vapaat kädet toteuttaa juuri sellaiset kartat kuin itse halusimme. Tein etukäteistutkimusta ja etsin neljä SYKE:n tuottamaa aineistoa, joista näki Suomen Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet, asemakaavat ja asuinalueet. Ajattelin tekeväni kolme karttaa, ja kaksi olin suunnitellut etukäteen:

1) Koropleettikartta Pirkanmaan kuntien Natura 2000 -alueista; mitä tummempi kunnan väritys, sitä enemmän Natura 2000 -alueita.

2) Kartta Pirkanmaasta, jossa näkyy Natura 2000 -alueiden ja luonnonsuojelualueiden tarkat sijainnit sekä asemakaavat (toteutui… mutta lopputuloksesta en ole kovin vakuuttunut).

3) Joku kartta jostakin kiinnostavasta ja aikaisempiin karttoihin liittyvästä teemasta.

Aloitin kurssikerran varmoin ottein ja alku sujuikin hyvin! Kaikki aineistot avautuivat helposti ja olivat selkeitä. Vaikeudet alkoivat, kun aloitin koropleettikartan tekemistä. Halusin laskea jokaiselle Pirkanmaan kunnalle  Natura 2000 -alueiden pinta-alan osuuden kunnan kokonaispinta-alasta. Mutta… Prosenttiosuuksien laskeminen on aika vaikeaa, kun Natura 2000 -alueet eivät sijoitu rajatusti tietyn kunnan alueelle, vaan leikkaavat kuntarajojen yli. Niinpä tappelin pitkän aikaa QGIS’in kanssa ja koitin selvittää, mitä voisin tehdä. En onnistunut. Lopulta päädyin vain hyppäämään koropleettikartan yli, ja tein kartan, josta näkyy Pirkanmaan Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet ja asemakaavat (Kuva 1).

Halusin tehdä kyseisen kartan, jotta voisin tutkia sitä, miten suojelualueet ja Natura 2000 -alueet vaikuttavat kaavoitukseen ja rakentamiseen. Natura 2000 -verkosto on syntynyt Euroopan unionin vastatoimena luontokadolle. Verkoston avulla pyritään turvaamaan luonto- ja lintudirektiivissä määriteltyjä lajien elinympäristöjä ja luontotyypit. Natura 2000 -alueet eivät kuitenkaan ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, vaan niiden avulla pyritään turvaamaan lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso, eli esimerkiksi erilaiset hankkeet alueella tai sen lähistöllä ovat mahdollisia. Hankkeiden vaikutukset Natura 2000 -alueisiin kuitenkin arvioidaan, ja jos ne tuottaisivat suurta haittaa lajistolle, ei hankkeita periaatteessa pitäisi pystyä toteuttamaan. Sen sijaan luonnonsuojelualueiksi perustetaan sellaiset alueet, joilla luontotyyppien ja lajien turvaamiseksi täytyy tehdä voimakkaita maankäytön rajoituksia (Ympäristöministeriö 2024). Kartalla näkyvät sekä yksityisomistajien että valtion luonnonsuojelualueet.

Kuva 1. Pirkanmaan luonnonsuojelualueet, Natura 2000-alueet ja asemakaavat.

Koko Pirkanmaan alueen kattava kartta on visuaalisesti mielestäni kaunis, mutta kuvatut kohteet ovat niin pirstaleisia ja pieniä, että tulkinta on hankalaa. Siksi olen hiukan pettynyt lopputulokseen. Mielestäni kuitenkin ideani oli hyvä, sillä minua oikeasti kiinnostaa tämä aihe hyvin paljon, ja se on myös ajankohtainen. Kaiken järjen mukaan luonnonsuojelualueiden pitäisi olla suojeltuja alueita, mutta silti esimerkiksi sekä Natura-alueena että soidensuojeluohjelmalla suojeltua Viiankiaapaa uhkaa kaivosyhtiö AA Sakatti Mainingin poraukset (Kaartinen 2024). Halusin nostaa juuri tämän aiheen esiin, sillä mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että tällaista voi edes tapahtua. Nyt, kun monimuotoisuus kuihtuu silmissä, ja resursseja pitäisi käyttää luonnon vaalimiseen, ei tuhoamiseen.

Koska ensimmäisestä kartasta on vaikea nähdä kuvattuja kohteita, tein toisen kartan (Kuva 2), jossa näkyy zoomattuna Tampereen alue. Tampere on lähellä sydäntäni, ja minua kiinnostaa, miten luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet siellä sijoittuvat. Vastaus: erittäin pirstaleisesti. Alueet ovat pieniä ja kaukana toisistaan. Suurin osa alueista näyttäisi myös olevan asemakaavojen ulkopuolella, mikä käy järkeen. Jos johonkin on rakennettu tai suunniteltu rakennuksia, sieltä tuskin löytyy paljoa suojeltuja luontokohteita. Toisaalta (ja onneksi) asemakaava-alueilta löytyy myös suojeltua luontoa! Kuvasta voidaan havaita esimerkiksi vihreänä erottuva Pyynikinharju, joka on suojeltu sen arvokkaan harjuluonnon takia. On mielestäni erittäin tärkeää, että rakennetun ympäristön lähellä tai keskellä on luontokohteita, sillä siitä hyötyy alueen eliöstö (ihmiset mukaan lukien). Kasveilla, sienillä ja eläimillä säilyy elintilaa, ja ihmiset oppivat ehkä arvostamaan luontoa, jos heillä on mahdollisuus sitä ihailla.

Mutta, luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden pirstaleisuus huolettaa. Kun eliöiden elinympäristöt pirstaloituvat, niiden elämä muuttuu huomattavasti hankalammaksi. Populaatioiden välinen geenivirta heikkenee ja voi loppua kokonaan, joka vaikuttaa suuresti eliöiden selviämiseen esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä muuttuvassa ympäristössä. Toki se, että luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet ovat pirstaleisesti, ei tarkoita, että niiden välillä ei voisi olla eliöille kelpoisia elinympäristöjä. Mutta se tarkoittaa sitä, että elinympäristöjä voidaan hakata esimerkiksi metsäaukeiksi tai kaavoittaa teollisuusalueiksi.

Kuva 2. Tampereen ja sen lähistön suuri asemakaava-alue, luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet.

Sain tehtyä tunnilla vain kartat 1 & 2, sillä minulla meni paljon aikaa sen pohtimiseen, miten saisin tehtyä koropleettikartan, tai mitä voisin tehdä sen sijasta. Ajattelin alkuun, että tyydyn vain noihin kahteen karttaan, mutta päätinkin sunnuntai-iltapäivänä/iltana ryhtyä QGIS-hommiin! Enpä olisi ennen tätä kurssia uskonut siihen kykeneväni.

Zoomasin vieläkin lähemmäs alueeseen, joka on vielä Tamperettakin lähempänä sydäntäni, Lempäälään! Lempäälässä on keskustan lähellä sekä luonnonsuojelualue, että Natura 2000 -alue: Ahtialanjärvi. Järvi on tunnettu lintujärvi, jonka alueella pesii useita megasiistejä lajeja, kuten suokukko, merikotka, sitruunavästäräkki, tukkasotka ja ruskosuohaukka (Ymparisto.fi 2023). Järven lounaisosassa on myös Lokkisaarena tunnettu saari, jolla pesii yksi Suomen suurimmista naurulokkiyhdyskunnista (Ahtialanjärvi 2018). Ahtialanjärvi onkin SPA-alue, eli lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (Ympäristöministeriö 2024).

Kuva 3. Ahtialanjärven Natura 2000 -alue sekä Lokkisaari (kartassa nimetty lintusaareksi) bufferoituna.

Käytin kuvan 3. kartassa SYKE:n aineistoja Natura 2000 -alueista ja asutusalueista. Hain myös Väyläviraston WFS-aineiston, josta sain näkyviin tiet. Sitten latasin vielä Paitulista Maanmittauslaitoksen tuottaman yleiskartan, josta sain kuvaan vesistöt ja venereitit! Olen ylpeä, että osasin etsiä aineistot, avata ne oikein, ja tiedän esim. mitä WFS meinaa!

Halusin tarkastella kuinka lähelle asuinrakennukset, tiet ja venereitit sijoittuvat Ahtialanjärveä, eli hyvin monen linnun pesimäaluetta. Asutuksen ja järven välillä näyttäisi olevan yhtä asutusaluetta lukuun ottamatta maata, eli en usko asutuksen häiritsevän juurikaan lintujen elämää. Aivan rannan tuntumassa ei mene teitä, joten autojen melu ja pakokaasut tuskin myöskään haittaavat pahemmin pesimärauhaa. Venereitit lisäsin, sillä halusin nähdä, meneekö jokin niistä aivan lokkisaaren vierestä; ei mene (ei mene edes Ahtialanjärven alueella). En ole aivan perillä siitä, mitä venereitti tarkemmin edes tarkoittaa, sillä kyllähän Ahtialanjärven alueella saa veneillä, vaikka siinä ei veneilyreittiä menekään. Veikkaan, että järven alueella ei sen sijaan saa ajaa moottorivenettä. Jos näin on, veneilykään ei luultavasti suuremmin uhkaa lintujen rauhaa.

Koska Lokkisaarella asuu hyvin monta pesivää lintua, tein sille 100 metrin bufferin. Ajattelin, että bufferi voisi kuvastaa sitä, miten kaukana kannattaa pysytellä, että ei häiritse lintujen pesimärauhaa. Ja koska järvessä saa esim. uida, ei kannata mennä ainakaan 100 metriä lähemmäs, että lokit ja tiirat eivät hyökkää kimppuun!

Ennen bufferin tekemistä, piirsin polygon-työkalulla Lokkisaaren, sillä se ei ollut valmiiksi erillisenä karttakohteena. Piirtäminen oli aika helppoa ja kivaa, ja olin ilahtunut, että se onnistui! Bufferin teko ei ollut ihan vaivatonta, sillä Lokkisaari oli alkuun eri projektiossa kuin muut kartan kohteet. Mutta kun QGIS herjasi tarpeeksi, tajusin mistä oli kyse ja sain senkin ongelman selätettyä, jee! Lopuksi muokkasin kartan väreistä mieluisat ja yhteensopivat karttojen 1 & 2 kanssa. Rakennukset olisin tosin voinut vaihtaa muuksi kuin sinapinkeltaiseksi, sillä merkitsin sillä värillä Natura 2000 -alueet aikaisempiin karttoihin.

Olen iloinen, että lähdin tekemään vielä kolmannen kartan kotona. Minulla on ollut ongelmia QGIS’in kanssa, mutta olen ylpeä, että sain käytettyä ohjelmistoa kotona ja sovellettua työkaluja, joita kurssin aikana on käytetty. Katselin myös muiden opiskelijoiden aikaansaannoksia, ja erityisesti Laura Vitikan (2024) mustavalaskartta teki vaikutuksen. Olisi siistiä tehdä jotakin vastaavanlaisia esimerkiksi lintujen esiintyvyysalueista!

Ennen tätä geoinformatiikan kurssia en kokenut olevani sujuva tietokoneiden tai QGIS’in käyttäjä. Enkä välttämättä vieläkään aina, mutta on se paljon paljon paljon sujuvampaa kuin ennen. Olen oppinut valtavasti, ja jopa innostunut geoinformatiikasta! Hankaluuksia tulee varmasti vielä paljon eteen, mutta olen ymmärtänyt, että en ole aivan tumpelo. Kiitos kurssista ja hyvää kevättä!

Lähteet:

Ahtialanjärvi. 2018. Ahtialanjärven linnusto. http://vps.virtuaalikoulu.org/ahtialanjarvi/?page_id=232

Kaartinen, R. 2024. Päätyykö koko Viiankiaapa malminetsintään? Suomen luonto. https://suomenluonto.fi/uutiset/paatyyko-koko-viiankiaapa-malminetsintaan/

Vitikka, L. 2024. Valaiden ja ihmisten valtatiet. Viitattu 18.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/viclaura/

Ymparisto.fi. 2024. Ahtialanjärvi. https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/ahtialanjarvi

Ympäristöministeriö. 2024. Natura 2000 -verkosto turvaa monimuotoisuutta. https://ym.fi/natura-2000-verkosto

Aineistot:

Paituli. Maanmittauslaitos yleiskartta 1: 1 000 000. 2019. https://paituli.csc.fi/download.html

SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Asemakaavoitettu alue 31.12.2021. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html

SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Asuinalueet 2022. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html

SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Natura 2000. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html

SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html

Väylävirasto. Väyläviraston avoin WFS. https://vayla.fi/vaylista/aineistot/avoindata/rajapinnat

Hellluuuureeeeeeiiiiiiiiiiiii

Tokavika kurssikerta! Aamu alkoi kivalla ulkoilulla Kumpulan kampuksen ympäristössä, kun keräsimme Epicollect5 -sovelluksen avulla sijaintitietoa eri paikoista. Kiersimme parini kanssa 45 minuutin lenkin, jonka aikana arvioimme muun muassa valitsemiemme kohteiden viihtyisyyttä, visuaalisuutta ja turvallisuuden tuntua.

Kuva 1. Yksi kohteistamme oli Hermannin skeittiparkki, jossa oli ihana haavankeltajäkälää täynnä oleva pylväshaapa 8) Epicollect5 -sovelluksella pystyi tallentamaan tekstin lisäksi kuvia arvioiduista kohteista.

Reippailun jälkeen menimme takaisin luokkaan, jossa kaikkien kurssikertalaisten keräämä dataa alettiin katsella ja käsitellä. Sovellukseen tallennetut kohteet ladattiin QGIS’iin, jossa niitä pystyi tutkimaan pisteaineiston muodossa. Tarkastelimme kohteiden arvioitua turvallisuutta, ja pääsimme käyttämään aivan uutta työkalua: IDW Interpolation.

Interpoloidussa kartassa (Kuva 2) voidaan havaita punaisella alueet, jotka koettiin kaikista turvattomimmiksi (arvo 1) ja sinisellä turvallisimmat (arvo 5) alueet. Kartta tehtiin aika nopeasti tunnilla, jonka jälkeen siirryttiin omatoimisiin tehtäviin. Jos olisin ehtinyt, olisin lisännyt karttaan vielä legendan ja muut tarvittavat osat.

Kuva 2. Interpoloitu kartta Kumpulan kampuksen ympäristöstä.

Interpoloidusta kartasta voidaan hahmottaa hyvin alueellisia eroja. Kartan lukeminen on helppoa ja selkeää, ja informaation käsittely nopeaa. Kurssikerralla tehty kartta on kuitenkin mielestäni myös harhaanjohtava. Värien vaihteluun kartalla vaikuttaa pisteiden sijainti toisiinsa nähden. Jos lähekkäin on pisteet joiden arvot ovat 1 ja 5, punainen ja sininen alue ovat pienemmät kuin silloin, jos pisteet olisivat hyvin kaukana toisistaan. Eli siis silloin, jos jossakin on yksittäin piste, jonka arvo on esimerkiksi 1, on punainen alue kartalla hyvin laaja (kuten Kuva 2. yläreunassa näkyy). On tietenkin itsestään selvää, että pisteet vaikuttavat toisiinsa, mutta jotta kartta antaisi tarkempaa kuvaa alueiden todellisesta turvallisuudesta/turvattomuudesta, uskon, että pisteiden tulisi sijaita säännöllisemmin. Esimerkiksi yläreunan yksittäisen pisteen ympärillä on suuri punainen alue, vaikka todellisuudessa vaaran paikka on ilmeisesti ainoastaan pisteen välittömässä läheisyydessä. Sen sijaan jos sen ympärillä olisi enemmän arvioituja alueita, saattaisi punainen alue olla huomattavasti pienempi. Kuitenkin silloin, kun värien määräytymisen ja levittäytymisen tiedostaa, voi kartasta hahmottaa helposti mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten talvisin liukkaan Kumpulan bussipysäkin ja kampuksen välisen polun.

Omatoiminen tehtävä

Loppupuolella kurssikertaa saimme omatoimiseksi tehtäväksi tuottaa kolme karttaa, joiden teemana on hasardit. Karttojen tuli olla sellaisia, että niitä voisi käyttää tuntiopetuksessa apuna. Innostuin vähän, koska saatan muutaman vuoden päästä olla opetushommissa (tai sitten en, kattellaan).

Moodlessa oli valmiina pari nettisivua, joilla aineistoja pystyi tarkastelemaan ja lataamaan. Valitsin ensimmäiseksi aineistokseni USGS’n sivuilta vuodesta 1900 eteenpäin tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Toiseksi aineistokseni latasin NOAA’ n sivuilta D1 ja D2 tulivuorenpurkaukset, eli sellaiset purkaukset, jotka ovat tapahtuneet vuoden 1900 jälkeen.

Ensimmäiseen karttaan (Kuva 3.) päätin visualisoida 1900-2023 aikana tapahtuneet erittäin voimakkaat, eli yli 8 magnitudin maanjäristykset, sekä 1900 luvun jälkeen purkautuneet tulivuoret. Ajattelin, että kartan avulla haluaisin näyttää oppilaille, että tulivuoret ja voimakkaimmat maanjäristykset sijoittuvat hyvin samoille alueille, mannerlaattojen rajoille. Toisaalta halusin tuoda myös esille erittäin voimakkaiden maanjäristysten harvuuden verrattuna pienempien maanjäristysten hyvin tiheään esiintymiseen. Yli 8 magnitudin maanjäristyksiä on tapahtunut 124 vuoden aikana 98 kappaletta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 3. 1900-2023 tapahtuneet erittäin voimakkaat maanjäristykset, sekä purkautuneet tulivuoret.

Toisessa kartassa (Kuva 4) jatkoin samaa teemaa kuin ensimmäisessä. Halusin vielä näyttää ainoastaan 2000-2023 tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Niitä on kartalla havaittavissa 27 kappaletta, eli viimeisen 24 vuoden aikana esiintyminen on ollut hiukan tiheämpää kuin 1900-luvulla.

Kuva 4. 2000-2023 tapahtuneet erittäin voimakkaat maanjäristykset, sekä 1900-2023 purkautuneet tulivuoret.

Kolmannella kartalla (Kuva 5) pyrin tuomaan esiin sitä, kuinka pienempiä maanjäristyksiä tapahtuu lähes jatkuvalla syötöllä. Visualisoin kuvaan kaikki vuoden 2024 aikana tapahtuneet maanjäristykset. Niitä on valtava määrä, ja jos olisin ottanut aineistoon esimerkiksi viimeisen viiden vuoden kaikki maanjäristykset, ei tietokone olisi jaksanut luultavasti edes pyörittää aineistoa. Jo tämän aineiston lataaminen teki vähän tiukkaa.

Kuva 5. Vuoden 2024 aikana tapahtuneet maanjäristykset.

Karttojen teko oli kivaa ja onnistui aika sujuvasti. Jos olisi ollut aikaa pohtia pidempään sitä, mitä haluaa esittää, olisin voinut vähän muuttaa lähestymistäni. Esimerkiksi se on ehkä vähän hassua, että jätin kuvan 4. karttaan kaikki 1900-luvulta eteenpäin purkautuneet tulivuoret, vaikka maanjäristysten osalta tarkastelin vain vuosia 2000-2023. Olisin myös voinut tutkia vaikkapa jotakin muita ilmiöitä, kuten tsunameita tai maahan iskeneitä meteoriitteja. Miki Leinon blogista huomasin, kuinka hän oli tutkinut Euroopan meteoriittiosumia. Minulle ei tullut kurssikerralla edes mieleen, että tutkisin jotain muuta kuin maailmankarttaa, mutta mielestäni oli hyvä oivallus tutkia tarkemmin rajatumpaa aluetta.

Ps. Oon kokenu yhen maanjäristyksen Suomessa kotonani!!!! Vuonna 2009 luulin että puu kaatu meijän pihalla, mutta se olikin maanjäristys, joka johtu kallioperän jännityksen purkautumisesta! Jännittävää, että järistyksen aiheuttanu liike oli vaan muutaman millin, ja silti tunsin kuinka koko maa heiluu jalkojen alla. Siitä uutisoitiin jopa Hesarissa (Erkkilä 2009)!!

Lähteet:

Leino, M. 2024. Kuudes kurssikerta. Viitattu 8.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/leinmiki/

Erkkilä, J. 2009. Tutkijat eivät olleet uskoa Lempäälän maanjäristystä todeksi. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004702328.html