Helsingin yliopisto
Hellluuuureeeeeeiiiiiiiiiiiii
Tokavika kurssikerta! Aamu alkoi kivalla ulkoilulla Kumpulan kampuksen ympäristössä, kun keräsimme Epicollect5 -sovelluksen avulla sijaintitietoa eri paikoista. Kiersimme parini kanssa 45 minuutin lenkin, jonka aikana arvioimme muun muassa valitsemiemme kohteiden viihtyisyyttä, visuaalisuutta ja turvallisuuden tuntua.
Kuva 1. Yksi kohteistamme oli Hermannin skeittiparkki, jossa oli ihana haavankeltajäkälää täynnä oleva pylväshaapa 8) Epicollect5 -sovelluksella pystyi tallentamaan tekstin lisäksi kuvia arvioiduista kohteista.
Reippailun jälkeen menimme takaisin luokkaan, jossa kaikkien kurssikertalaisten keräämä dataa alettiin katsella ja käsitellä. Sovellukseen tallennetut kohteet ladattiin QGIS’iin, jossa niitä pystyi tutkimaan pisteaineiston muodossa. Tarkastelimme kohteiden arvioitua turvallisuutta, ja pääsimme käyttämään aivan uutta työkalua: IDW Interpolation.
Interpoloidussa kartassa (Kuva 2) voidaan havaita punaisella alueet, jotka koettiin kaikista turvattomimmiksi (arvo 1) ja sinisellä turvallisimmat (arvo 5) alueet. Kartta tehtiin aika nopeasti tunnilla, jonka jälkeen siirryttiin omatoimisiin tehtäviin. Jos olisin ehtinyt, olisin lisännyt karttaan vielä legendan ja muut tarvittavat osat.
Kuva 2. Interpoloitu kartta Kumpulan kampuksen ympäristöstä.
Interpoloidusta kartasta voidaan hahmottaa hyvin alueellisia eroja. Kartan lukeminen on helppoa ja selkeää, ja informaation käsittely nopeaa. Kurssikerralla tehty kartta on kuitenkin mielestäni myös harhaanjohtava. Värien vaihteluun kartalla vaikuttaa pisteiden sijainti toisiinsa nähden. Jos lähekkäin on pisteet joiden arvot ovat 1 ja 5, punainen ja sininen alue ovat pienemmät kuin silloin, jos pisteet olisivat hyvin kaukana toisistaan. Eli siis silloin, jos jossakin on yksittäin piste, jonka arvo on esimerkiksi 1, on punainen alue kartalla hyvin laaja (kuten Kuva 2. yläreunassa näkyy). On tietenkin itsestään selvää, että pisteet vaikuttavat toisiinsa, mutta jotta kartta antaisi tarkempaa kuvaa alueiden todellisesta turvallisuudesta/turvattomuudesta, uskon, että pisteiden tulisi sijaita säännöllisemmin. Esimerkiksi yläreunan yksittäisen pisteen ympärillä on suuri punainen alue, vaikka todellisuudessa vaaran paikka on ilmeisesti ainoastaan pisteen välittömässä läheisyydessä. Sen sijaan jos sen ympärillä olisi enemmän arvioituja alueita, saattaisi punainen alue olla huomattavasti pienempi. Kuitenkin silloin, kun värien määräytymisen ja levittäytymisen tiedostaa, voi kartasta hahmottaa helposti mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten talvisin liukkaan Kumpulan bussipysäkin ja kampuksen välisen polun.
Omatoiminen tehtävä
Loppupuolella kurssikertaa saimme omatoimiseksi tehtäväksi tuottaa kolme karttaa, joiden teemana on hasardit. Karttojen tuli olla sellaisia, että niitä voisi käyttää tuntiopetuksessa apuna. Innostuin vähän, koska saatan muutaman vuoden päästä olla opetushommissa (tai sitten en, kattellaan).
Moodlessa oli valmiina pari nettisivua, joilla aineistoja pystyi tarkastelemaan ja lataamaan. Valitsin ensimmäiseksi aineistokseni USGS’n sivuilta vuodesta 1900 eteenpäin tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Toiseksi aineistokseni latasin NOAA’ n sivuilta D1 ja D2 tulivuorenpurkaukset, eli sellaiset purkaukset, jotka ovat tapahtuneet vuoden 1900 jälkeen.
Ensimmäiseen karttaan (Kuva 3.) päätin visualisoida 1900-2023 aikana tapahtuneet erittäin voimakkaat, eli yli 8 magnitudin maanjäristykset, sekä 1900 luvun jälkeen purkautuneet tulivuoret. Ajattelin, että kartan avulla haluaisin näyttää oppilaille, että tulivuoret ja voimakkaimmat maanjäristykset sijoittuvat hyvin samoille alueille, mannerlaattojen rajoille. Toisaalta halusin tuoda myös esille erittäin voimakkaiden maanjäristysten harvuuden verrattuna pienempien maanjäristysten hyvin tiheään esiintymiseen. Yli 8 magnitudin maanjäristyksiä on tapahtunut 124 vuoden aikana 98 kappaletta.
Kuva 3. 1900-2023 tapahtuneet erittäin voimakkaat maanjäristykset, sekä purkautuneet tulivuoret.
Toisessa kartassa (Kuva 4) jatkoin samaa teemaa kuin ensimmäisessä. Halusin vielä näyttää ainoastaan 2000-2023 tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Niitä on kartalla havaittavissa 27 kappaletta, eli viimeisen 24 vuoden aikana esiintyminen on ollut hiukan tiheämpää kuin 1900-luvulla.
Kuva 4. 2000-2023 tapahtuneet erittäin voimakkaat maanjäristykset, sekä 1900-2023 purkautuneet tulivuoret.
Kolmannella kartalla (Kuva 5) pyrin tuomaan esiin sitä, kuinka pienempiä maanjäristyksiä tapahtuu lähes jatkuvalla syötöllä. Visualisoin kuvaan kaikki vuoden 2024 aikana tapahtuneet maanjäristykset. Niitä on valtava määrä, ja jos olisin ottanut aineistoon esimerkiksi viimeisen viiden vuoden kaikki maanjäristykset, ei tietokone olisi jaksanut luultavasti edes pyörittää aineistoa. Jo tämän aineiston lataaminen teki vähän tiukkaa.
Kuva 5. Vuoden 2024 aikana tapahtuneet maanjäristykset.
Karttojen teko oli kivaa ja onnistui aika sujuvasti. Jos olisi ollut aikaa pohtia pidempään sitä, mitä haluaa esittää, olisin voinut vähän muuttaa lähestymistäni. Esimerkiksi se on ehkä vähän hassua, että jätin kuvan 4. karttaan kaikki 1900-luvulta eteenpäin purkautuneet tulivuoret, vaikka maanjäristysten osalta tarkastelin vain vuosia 2000-2023. Olisin myös voinut tutkia vaikkapa jotakin muita ilmiöitä, kuten tsunameita tai maahan iskeneitä meteoriitteja. Miki Leinon blogista huomasin, kuinka hän oli tutkinut Euroopan meteoriittiosumia. Minulle ei tullut kurssikerralla edes mieleen, että tutkisin jotain muuta kuin maailmankarttaa, mutta mielestäni oli hyvä oivallus tutkia tarkemmin rajatumpaa aluetta.
Ps. Oon kokenu yhen maanjäristyksen Suomessa kotonani!!!! Vuonna 2009 luulin että puu kaatu meijän pihalla, mutta se olikin maanjäristys, joka johtu kallioperän jännityksen purkautumisesta! Jännittävää, että järistyksen aiheuttanu liike oli vaan muutaman millin, ja silti tunsin kuinka koko maa heiluu jalkojen alla. Siitä uutisoitiin jopa Hesarissa (Erkkilä 2009)!!
Lähteet:
Leino, M. 2024. Kuudes kurssikerta. Viitattu 8.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/leinmiki/
Erkkilä, J. 2009. Tutkijat eivät olleet uskoa Lempäälän maanjäristystä todeksi. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004702328.html