Helsingin yliopisto
Mooooooi!
Nyt on aika viimeisen blogipäivityksen… Tervetuloa siis seuraamaan sitä! Viimeisellä kurssikerralla saimme vapaat kädet toteuttaa juuri sellaiset kartat kuin itse halusimme. Tein etukäteistutkimusta ja etsin neljä SYKE:n tuottamaa aineistoa, joista näki Suomen Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet, asemakaavat ja asuinalueet. Ajattelin tekeväni kolme karttaa, ja kaksi olin suunnitellut etukäteen:
1) Koropleettikartta Pirkanmaan kuntien Natura 2000 -alueista; mitä tummempi kunnan väritys, sitä enemmän Natura 2000 -alueita.
2) Kartta Pirkanmaasta, jossa näkyy Natura 2000 -alueiden ja luonnonsuojelualueiden tarkat sijainnit sekä asemakaavat (toteutui… mutta lopputuloksesta en ole kovin vakuuttunut).
3) Joku kartta jostakin kiinnostavasta ja aikaisempiin karttoihin liittyvästä teemasta.
Aloitin kurssikerran varmoin ottein ja alku sujuikin hyvin! Kaikki aineistot avautuivat helposti ja olivat selkeitä. Vaikeudet alkoivat, kun aloitin koropleettikartan tekemistä. Halusin laskea jokaiselle Pirkanmaan kunnalle Natura 2000 -alueiden pinta-alan osuuden kunnan kokonaispinta-alasta. Mutta… Prosenttiosuuksien laskeminen on aika vaikeaa, kun Natura 2000 -alueet eivät sijoitu rajatusti tietyn kunnan alueelle, vaan leikkaavat kuntarajojen yli. Niinpä tappelin pitkän aikaa QGIS’in kanssa ja koitin selvittää, mitä voisin tehdä. En onnistunut. Lopulta päädyin vain hyppäämään koropleettikartan yli, ja tein kartan, josta näkyy Pirkanmaan Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet ja asemakaavat (Kuva 1).
Halusin tehdä kyseisen kartan, jotta voisin tutkia sitä, miten suojelualueet ja Natura 2000 -alueet vaikuttavat kaavoitukseen ja rakentamiseen. Natura 2000 -verkosto on syntynyt Euroopan unionin vastatoimena luontokadolle. Verkoston avulla pyritään turvaamaan luonto- ja lintudirektiivissä määriteltyjä lajien elinympäristöjä ja luontotyypit. Natura 2000 -alueet eivät kuitenkaan ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, vaan niiden avulla pyritään turvaamaan lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso, eli esimerkiksi erilaiset hankkeet alueella tai sen lähistöllä ovat mahdollisia. Hankkeiden vaikutukset Natura 2000 -alueisiin kuitenkin arvioidaan, ja jos ne tuottaisivat suurta haittaa lajistolle, ei hankkeita periaatteessa pitäisi pystyä toteuttamaan. Sen sijaan luonnonsuojelualueiksi perustetaan sellaiset alueet, joilla luontotyyppien ja lajien turvaamiseksi täytyy tehdä voimakkaita maankäytön rajoituksia (Ympäristöministeriö 2024). Kartalla näkyvät sekä yksityisomistajien että valtion luonnonsuojelualueet.
Kuva 1. Pirkanmaan luonnonsuojelualueet, Natura 2000-alueet ja asemakaavat.
Koko Pirkanmaan alueen kattava kartta on visuaalisesti mielestäni kaunis, mutta kuvatut kohteet ovat niin pirstaleisia ja pieniä, että tulkinta on hankalaa. Siksi olen hiukan pettynyt lopputulokseen. Mielestäni kuitenkin ideani oli hyvä, sillä minua oikeasti kiinnostaa tämä aihe hyvin paljon, ja se on myös ajankohtainen. Kaiken järjen mukaan luonnonsuojelualueiden pitäisi olla suojeltuja alueita, mutta silti esimerkiksi sekä Natura-alueena että soidensuojeluohjelmalla suojeltua Viiankiaapaa uhkaa kaivosyhtiö AA Sakatti Mainingin poraukset (Kaartinen 2024). Halusin nostaa juuri tämän aiheen esiin, sillä mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että tällaista voi edes tapahtua. Nyt, kun monimuotoisuus kuihtuu silmissä, ja resursseja pitäisi käyttää luonnon vaalimiseen, ei tuhoamiseen.
Koska ensimmäisestä kartasta on vaikea nähdä kuvattuja kohteita, tein toisen kartan (Kuva 2), jossa näkyy zoomattuna Tampereen alue. Tampere on lähellä sydäntäni, ja minua kiinnostaa, miten luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet siellä sijoittuvat. Vastaus: erittäin pirstaleisesti. Alueet ovat pieniä ja kaukana toisistaan. Suurin osa alueista näyttäisi myös olevan asemakaavojen ulkopuolella, mikä käy järkeen. Jos johonkin on rakennettu tai suunniteltu rakennuksia, sieltä tuskin löytyy paljoa suojeltuja luontokohteita. Toisaalta (ja onneksi) asemakaava-alueilta löytyy myös suojeltua luontoa! Kuvasta voidaan havaita esimerkiksi vihreänä erottuva Pyynikinharju, joka on suojeltu sen arvokkaan harjuluonnon takia. On mielestäni erittäin tärkeää, että rakennetun ympäristön lähellä tai keskellä on luontokohteita, sillä siitä hyötyy alueen eliöstö (ihmiset mukaan lukien). Kasveilla, sienillä ja eläimillä säilyy elintilaa, ja ihmiset oppivat ehkä arvostamaan luontoa, jos heillä on mahdollisuus sitä ihailla.
Mutta, luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden pirstaleisuus huolettaa. Kun eliöiden elinympäristöt pirstaloituvat, niiden elämä muuttuu huomattavasti hankalammaksi. Populaatioiden välinen geenivirta heikkenee ja voi loppua kokonaan, joka vaikuttaa suuresti eliöiden selviämiseen esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä muuttuvassa ympäristössä. Toki se, että luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet ovat pirstaleisesti, ei tarkoita, että niiden välillä ei voisi olla eliöille kelpoisia elinympäristöjä. Mutta se tarkoittaa sitä, että elinympäristöjä voidaan hakata esimerkiksi metsäaukeiksi tai kaavoittaa teollisuusalueiksi.
Kuva 2. Tampereen ja sen lähistön suuri asemakaava-alue, luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet.
Sain tehtyä tunnilla vain kartat 1 & 2, sillä minulla meni paljon aikaa sen pohtimiseen, miten saisin tehtyä koropleettikartan, tai mitä voisin tehdä sen sijasta. Ajattelin alkuun, että tyydyn vain noihin kahteen karttaan, mutta päätinkin sunnuntai-iltapäivänä/iltana ryhtyä QGIS-hommiin! Enpä olisi ennen tätä kurssia uskonut siihen kykeneväni.
Zoomasin vieläkin lähemmäs alueeseen, joka on vielä Tamperettakin lähempänä sydäntäni, Lempäälään! Lempäälässä on keskustan lähellä sekä luonnonsuojelualue, että Natura 2000 -alue: Ahtialanjärvi. Järvi on tunnettu lintujärvi, jonka alueella pesii useita megasiistejä lajeja, kuten suokukko, merikotka, sitruunavästäräkki, tukkasotka ja ruskosuohaukka (Ymparisto.fi 2023). Järven lounaisosassa on myös Lokkisaarena tunnettu saari, jolla pesii yksi Suomen suurimmista naurulokkiyhdyskunnista (Ahtialanjärvi 2018). Ahtialanjärvi onkin SPA-alue, eli lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (Ympäristöministeriö 2024).
Kuva 3. Ahtialanjärven Natura 2000 -alue sekä Lokkisaari (kartassa nimetty lintusaareksi) bufferoituna.
Käytin kuvan 3. kartassa SYKE:n aineistoja Natura 2000 -alueista ja asutusalueista. Hain myös Väyläviraston WFS-aineiston, josta sain näkyviin tiet. Sitten latasin vielä Paitulista Maanmittauslaitoksen tuottaman yleiskartan, josta sain kuvaan vesistöt ja venereitit! Olen ylpeä, että osasin etsiä aineistot, avata ne oikein, ja tiedän esim. mitä WFS meinaa!
Halusin tarkastella kuinka lähelle asuinrakennukset, tiet ja venereitit sijoittuvat Ahtialanjärveä, eli hyvin monen linnun pesimäaluetta. Asutuksen ja järven välillä näyttäisi olevan yhtä asutusaluetta lukuun ottamatta maata, eli en usko asutuksen häiritsevän juurikaan lintujen elämää. Aivan rannan tuntumassa ei mene teitä, joten autojen melu ja pakokaasut tuskin myöskään haittaavat pahemmin pesimärauhaa. Venereitit lisäsin, sillä halusin nähdä, meneekö jokin niistä aivan lokkisaaren vierestä; ei mene (ei mene edes Ahtialanjärven alueella). En ole aivan perillä siitä, mitä venereitti tarkemmin edes tarkoittaa, sillä kyllähän Ahtialanjärven alueella saa veneillä, vaikka siinä ei veneilyreittiä menekään. Veikkaan, että järven alueella ei sen sijaan saa ajaa moottorivenettä. Jos näin on, veneilykään ei luultavasti suuremmin uhkaa lintujen rauhaa.
Koska Lokkisaarella asuu hyvin monta pesivää lintua, tein sille 100 metrin bufferin. Ajattelin, että bufferi voisi kuvastaa sitä, miten kaukana kannattaa pysytellä, että ei häiritse lintujen pesimärauhaa. Ja koska järvessä saa esim. uida, ei kannata mennä ainakaan 100 metriä lähemmäs, että lokit ja tiirat eivät hyökkää kimppuun!
Ennen bufferin tekemistä, piirsin polygon-työkalulla Lokkisaaren, sillä se ei ollut valmiiksi erillisenä karttakohteena. Piirtäminen oli aika helppoa ja kivaa, ja olin ilahtunut, että se onnistui! Bufferin teko ei ollut ihan vaivatonta, sillä Lokkisaari oli alkuun eri projektiossa kuin muut kartan kohteet. Mutta kun QGIS herjasi tarpeeksi, tajusin mistä oli kyse ja sain senkin ongelman selätettyä, jee! Lopuksi muokkasin kartan väreistä mieluisat ja yhteensopivat karttojen 1 & 2 kanssa. Rakennukset olisin tosin voinut vaihtaa muuksi kuin sinapinkeltaiseksi, sillä merkitsin sillä värillä Natura 2000 -alueet aikaisempiin karttoihin.
Olen iloinen, että lähdin tekemään vielä kolmannen kartan kotona. Minulla on ollut ongelmia QGIS’in kanssa, mutta olen ylpeä, että sain käytettyä ohjelmistoa kotona ja sovellettua työkaluja, joita kurssin aikana on käytetty. Katselin myös muiden opiskelijoiden aikaansaannoksia, ja erityisesti Laura Vitikan (2024) mustavalaskartta teki vaikutuksen. Olisi siistiä tehdä jotakin vastaavanlaisia esimerkiksi lintujen esiintyvyysalueista!
Ennen tätä geoinformatiikan kurssia en kokenut olevani sujuva tietokoneiden tai QGIS’in käyttäjä. Enkä välttämättä vieläkään aina, mutta on se paljon paljon paljon sujuvampaa kuin ennen. Olen oppinut valtavasti, ja jopa innostunut geoinformatiikasta! Hankaluuksia tulee varmasti vielä paljon eteen, mutta olen ymmärtänyt, että en ole aivan tumpelo. Kiitos kurssista ja hyvää kevättä!
Lähteet:
Ahtialanjärvi. 2018. Ahtialanjärven linnusto. http://vps.virtuaalikoulu.org/ahtialanjarvi/?page_id=232
Kaartinen, R. 2024. Päätyykö koko Viiankiaapa malminetsintään? Suomen luonto. https://suomenluonto.fi/uutiset/paatyyko-koko-viiankiaapa-malminetsintaan/
Vitikka, L. 2024. Valaiden ja ihmisten valtatiet. Viitattu 18.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/viclaura/
Ymparisto.fi. 2024. Ahtialanjärvi. https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/ahtialanjarvi
Ympäristöministeriö. 2024. Natura 2000 -verkosto turvaa monimuotoisuutta. https://ym.fi/natura-2000-verkosto
Aineistot:
Paituli. Maanmittauslaitos yleiskartta 1: 1 000 000. 2019. https://paituli.csc.fi/download.html
SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Asemakaavoitettu alue 31.12.2021. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html
SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Asuinalueet 2022. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html
SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Natura 2000. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html
SYKE. Latauspalvelu LAPIO. Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet. https://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html
Väylävirasto. Väyläviraston avoin WFS. https://vayla.fi/vaylista/aineistot/avoindata/rajapinnat