Mistä saan apua tiedonhankinnassa?
Kirjasto järjestää opetusta tiedonhankinnasta ja verkkoaineistoista koko lukuvuoden ajan. Humanisteille tarkoitetulle Humanistin tiedonhankinta -kurssille voit ilmoittautua Weboodissa. Verkosta löytyy useita hyviä tiedonhankinnan oppaita. Jos olet käynyt kurssilla ja tunnet edelleen kaipaavasi apua, voit varata ajan henkilökohtaiseen tiedonhankinnan ohjaukseen.
Mistä tiedän, mitä voi käyttää tieteellisen tekstin lähteenä?
Voit huoletta käyttää lähteenä tieteellistä tutkimusta, joka on tehty yliopistossa tai korkeakouluissa tai julkaistu vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Muu aineiston soveltuvuus riippuu tieteenalastasi. Tieteellisessä tekstissä on myös tapana viitata ensi käden lähteisiin, eikä toisen käden lähteeseen, kuten oppikirjaan. Lue lisää tiedonlähteistä täältä.
Miten löydän tieteellisiä artikkeleita?
Artikkeleita tietystä aiheesta löydät parhaiten tietokannoista. Siellä voit hakea hakusanoilla tuntematta tieteellisiä lehtiä etukäteen nimeltä. Lisää tietoa tietokannoista löydät täältä ja hakutekniikasta täältä. Yliopiston verkossa voit kokeilla myös tieteellisen tiedon hakukonetta Google Scholaria.
Missä tietokannassa kannattaa hakea?
Tiedonlähteen valinta vaikuttaa hakutuloksiin. Aina kannattaa kokeilla useampia, koska tietokantojen tieteenalapainotukset ja lehtien määrät vaihtelevat. Kokeilemalla löydät sinulle sopivimmat. Tietoa tietokannan sisällöstä löydät kirjaston verkkosivujen tiedonlähdelistauksesta.
Mikä on Google Scholar ja miten sitä kannattaa käyttää?
Google scholar on Googlen tieteellisen tiedon hakukone. Se on nopea ja selkeä käyttää, mutta painottaa tuloksissaan suosittua ja uutta. Google scholar on hyvä paikka aloittaa tiedonhaku. Kun käytät sitä yliopiston verkossa, saat auki samoja aineistoja kuin kirjaston tietokannoissa. Tunnistat ne sivupalkin merkinnästä Fulltext Uni Helsinki.
Miten löydän kirjoja?
Painettuja kirjoja kannattaa etsiä kirjastoluetteloista, kuten Helkasta (Helsingin yliopiston kirjastot) ja e-kirjoja BookNavigatorista. Suurin osa e-kirjoista löytyy myös Helkan kautta. Melindasta löytyvät kaikkien Suomen yliopistokirjastojen painetut kokoelmat.
Mitä tarkoittaa vertaisarviointi?
Vertaisarviointi on tärkeimpiä tieteellisen julkaisemisen kriteerejä. Se tarkoittaa, että artikkelin tai kirjan on arvioinut saman yksi tai useampi saman alan asiantuntija sen varmistamiseksi, että tutkimus on aidosti uutta ja tehty hyväksyttävällä, tieteellisen menetelmän mukaisella tavalla.
Mitä on Open Access?
Open Access -julkaisemisella tarkoitetaan tieteellisen tiedon vapaata saatavuutta. Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on sekä tiedeyhteisön, että suuren yleisön luettavissa verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi. Vapaasti saatavilla olevaa tutkimusta löytyy esimerkiksi OA -lehdistä, yliopistojen julkaisuarkistoista, tutkijoiden omilta sivuilta ja tieteeseen keskittyneistä sosiaalisista medioista. Lue lisää.
Miten viitteet kannattaa tallentaa?
Tiedonhakujen tulokset on tärkeää laittaa talteen jollain tavalla – kynää ja paperia käyttäen, tekstitiedostoon tai viitteidenhallintaohjelmaan. Viitteidenhallintaohjelmassa voit luoda tietokannan omista viitteistäsi. Lue lisää.
Miten viitataan elektroniseen lähteeseen?
Verkossa oleviin julkaisuihin, lehtiin ja e-kirjoihin viitataan samoin kuin painettuihin eli kertomalla kirjoittajan nimi, julkaisun nimi ja tarvittaessa sivunumero. Pelkän verkkosivun ollessa kyseessä voi olla tarpeen liittää viitteeseen linkki ja päivämäärä. Lisää tietoa viittaamisesta täältä.
Miten löydän oman alani graduja?
Monet uudemmat opinnäytteet ovat avoimesti saatavilla verkossa. HY:n opinnäytteitä löydät opinnäytearkisto E-thesiksestä. Suomalaisten yliopistojen opinnäytteitä löytyy myös Melindasta Hae sanoilla pro gradu, aihettasi kuvaavalla sanalla ja seuraa mahdollista linkkiä. HY paperiset opinnäytteet ovat Kaisa-talon suljetussa varastossa ja niitä voi tilata luettavaksi kirjastoon. Toinen opinnäyte on hyvä malli omalle työlle, mutta ei kaikkein tyylikkäin lähde.
Kysy lisää kommenttikentässä!