Termihaaste kiertämään

Viitisenkymmentä kielentutkijaa kokoontui Kotikielen Seuran teemapäivään Tieteiden taloon keskustelemaan Tieteen kansallisen termipankin kielitieteen pilotin käynnistämisestä. Termihankkeen jäsenet kertoivat pilottien tämänhetkisestä vaiheesta ja Kotuksen erikoistutkija Maria Vilkuna, pitkän linjan typologi, oppikirjantekijä ja Ison suomen kieliopin termistön (VISK termipankissa) koostaja, toi pureskeltavaksi erilaisia kielitieteen termien määrittelyyn liittyviä pähkinöitä. Esitykset ja niiden PowerPointit tulevat jälkikäteen linkkeinä termipankin sivulle.

Keskusteluissa nousi esiin tärkeitä kysymyksiä, joista voidaan jatkaa termipankin keskustelusivuilla ja tämän blogin kommenteissakin. Kielitieteen pääsivun keskustelua voidaan pitää paikkana, josta yleiskeskustelu on helppo löytää.

Ajankohtainen on kysymys kielitieteen aihealueen tarkemmasta luokittelusta. Termipankin wiki-tyyppisessä työskentelyssä luokittelu toteutuu toisella tavalla kuin mihin perinteisessä terminologien työskentelyssä on totuttu. Luokittelukin toteutuu käyttäjien yhteistyössä ja alhaalta ylöspäin käsitesivuja luotaessa. Antti Kanner näytti, kuinka yksinkertaista on lisätä käsitesivun alareunan palkkiin luokitus joko käytössä olevista luokista tai tarpeen vaatiessa nimeämällä uusi luokka. Luokituksesta tulee näin matala ja lavea pikemmin kuin hierarkkisen syvä. Silti koordinoijien ja avainhenkilöiden on syytä aktivoida myös suunnittelua luokkien jäsentymisestä juuri tässä termityön käynnistymisvaiheessa. Terminologi Igor Kudashev muistutti, että vaikka luokkien muuttaminen on wikialustalla helppoa, voi suurista muutoksista kuitenkin seurata hankaluuksia hakujen yms. osalta siitä huolimatta, että muutosten historia jääkin wikin muistiin ja näkyviin.

Fred Karlsson esitti, että alkuvaiheessa kannattaisi pitää huolta siitä, että ainakin Dixonin (2010) Basic Linguistic Theoryn käsitteet tulisivat mukaan ja suomeksi määritellyiksi. Dixonin ajatuksena on ollut koota ikään kuin kielentutkimusta yhdistävä pienin yhteinen nimittäjä. Muutenhan kielitieteelle ovat tyypillisiä moninaiset koulukunnat ja kunkin omalla tavallaan käyttämä termistö. Termien monimerkityksisyyden eli polysemian kysymykset nousevat käytännön työssä varmasti esiin. Osaratkaisu on se, että eri suuntaukset tai koulukunnat ovat omia luokkiaan. Keskusteltiin siitä, pitäisikö ne kuitenkin jäsentää kieliteorioiden alle. Samalla todettiin, että joidenkin termien kohdalle on ehkä kuitenkin syytä kirjoittaa parikin määritelmää etenkin silloin, kun laajemmin eri kieliin soveltuva, typologiassa ja yleisessä kielitieteessä vakiintunut tapa hahmottaa termi poikkeaa selvästi esimerkiksi suomen kielen tutkimuksessa eli fennistiikassa vakiintuneesta määritelmästä. Typologinen määritelmä on ensisijainen ja määritelmäsarakkeessa ylimpänä, mutta mielestäni ei ole kuitenkaan alan kehittymisen kannalta hyödyllistä luokittaa fennistiikan termejä erikseen. Tästä voidaan toki vielä keskustella, kun saadaan enemmän käytännön kokemusta määrittelyistä. Selite voi usein olla sopiva paikka sovellusalan vaihteluiden esittämiseen. Määrittelykysymyksistä kannattaa käydä keskustelua kyseisen termin käsitesivulta avautuvassa keskustelussa ennen kuin alkaa muuttaa määritelmiä, jos kyse on sovellusalan eroista tai muista tulkintaseikoista.

Tästä alkaa jo näkyä, että termityö voi olla myös tieteenalan ja eri alojen välistä tieteellisen ajattelun kehittämistä. Toivon, että termipankin tiimoilla käy kielitieteellisen keskustelun kuhina. Aineksia siihen nousi teemapäivän virkuista kommenteista.

Kutsumme kielitieteen pilottiin mukaan kaikkia kielentutkijoita. Kirjaudu termipankkiin omalla nimelläsi (etunimi ja sukunimi) ja lähetä termipankkiin sähköpostiviesti, että haluat kielitieteen asiantuntijaksi. Voit kertoa ammattisi tai koulutustaustasi viestissä; suuren osan kielitieteilijöitä toki tunnistamme jo nimestäkin. Kielitieteen pilottia organisoimaan on värvätty parisenkymmentä avainhenkilöä, jotka edustavat kielentutkimuksen eri suuntauksia. He ovat lupautuneet aktivoimaan oman erikoisalansa kenttää. Avainhenkilöiden joukko voi tästä vielä kasvaakin.

Ratkaisevaa termipankin edistymisen kannalta on se, että mahdollisimman moni ryhtyy termipankin aktiiviseksi käyttäjäksi ja muokkaajaksi. Kun mukana on suuri joukko tieteenalan asiantuntijoita, voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia jo sillä, että jokainen uhraa aina silloin tällöin sopivan hetken viilatakseen omassa työssään muutenkin sillä hetkellä ajankohtaisten termien tietoja – tai vaikka muokatakseen yhtä kohtaa kerrallaan. Keskusteltiin myös siitä, kuinka termipankkia voi hyödyntää opetuksessa ja saada kurssilaiset termityöhön mukaan. Termipankin perustaja Lea Laitinen esitti, että jatko-opinnoissa ryhdyttäisiin antamaan opintopisteitä termipankkiin tallennetusta termityöstä. Jokainen väitöskirjantekijähän määrittelee työssään keskeisimmät käsitteensä ja joutuu miettimään oman erikoisalansa ajantasaista terminologiaa laajemminkin.

Termitalkoiden käynnistämiseksi esitämme termipankkihankkeen puolesta termihaasteen:
• Kirjaudu termipankkiin omalla nimelläsi (etunimi ja sukunimi) ja pyydä sähköpostitse alasi asiantuntijan oikeudet.
• Muokkaa viiden termin käsitesivua tai tarkista sivulla olevat tiedot. Jos sinulle läheinen termi puuttuu, luo sille oma sivu. (Tarkista kuitenkin ensin hauilla, voisiko jollekin synonyymille olla jo sivu.)
• Lähetä sen jälkeen termihaaste viidelle kollegallesi. Kerro heille, mitä termejä olet muokannut, ja pyydä heitä tarkistamaan muokkauksesi . He voivat muokata edelleen, osallistua sivusta käytävään keskusteluun tai viedä viestiä eteenpäin muokkaamalla uusia termejä.
• Älä katkaise ketjua, tai termipankin talkooidea kaatuu.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *