Wikimedia, Wikipedia ja MediaWiki

Internetissä on helppo törmätä sanaan wiki. Se tulee vastaan satunnaisellekin Internetin käyttäjälle jo miltei ensimmäisessä Google-haussa: ensimmäisellä hakutulossivulla melkein aiheesta kuin aiheesta löytyy ainakin yksi Wikipediaan johtava osuma. Mutta Wikipedian lisäksi on myös monia muita wiki-alkuisia tai -loppuisia sanoja, jotka osuvat silmään ainakin satunnaisesti. Tässä blogissa esitellään Tieteen termipankin kannalta niistä tärkeimpiä.

Maailman suurin tietosanakirja Wikipedia alkaa olla kaikille tuttu, mutta vähemmän tunnettu on sen ylläpidosta vastaava amerikkalainen säätiö Wikimedia Foundation. Wikimedia Foundation perustettiin vuonna 2003 nostamaan Wikipedian ylläpidon taloudellinen taakka siitä siihen asti huolehtineiden yksityishenkilöiden harteilta. Wikipedia oli perustettu paria vuotta aiemmin ja sillä oli jo tuolloin vireä 4000 säännöllisen muokkaajan yhteisö, joka siihen mennessä oli saanut aikaiseksi 234 000 sana-artikkelia. Sinällään jo vaikuttava suoritus, mutta ei mitään verrattuna siihen laajuuteen, mihin Wikipedia-yhteisö on sittemmin yltänyt. Samalla Wikipedian liepeille oli muodostunut useita joko teknisesti tai sisällöllisesti samanhenkisiä projekteja, jotka WikiMedia Foundation päätyi ottamaan huomiinsa.

Nykyään Wikimedia Foundation on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen säätiö, joka saa rahoituksensa lähinnä yksityisiltä lahjoittajilta. Vuoteen 2013 mennessä sen tulot olivat kasvaneet liki 50 miljoonaan dollariin vuodessa ja vakinaisten työntekijöiden määrä hieman alle kahteen sataan. Wikimedia Foundationin rahat eivät kuitenkaan kulu pelkästään Wikipedian palvelinkustannuksiin, eivätkä kaikki – tai edes suurin osa – sen työntekijöistä työskentele Wikipedian parissa. Wikipedian ohella Wikimedia Foundation pitää yllä myös erilaisia avoimeen lähdekoodiin ja vapaaseen saatavuuteen perustuvia ohjelmistokokonaisuuksia ja aineistoja.

Näistä ehkä tärkein on MediaWiki-niminen wiki-alusta, joka toimii myös Tieteen termipankin pohjana. Wikimedia-säätiön ansiosta MediaWiki on alustana vakaa, hyvin ylläpidetty ja säännöllisesti päivittyvä. Sen piirissä toimii aktiivinen kehittäjäverkosto, joka jatkuvasti laajentaa saatavilla olevien laajennosten ja lisätoimintojen määrää. Osa näistä laajennoksista on itsekin kasvanut kokonaisiksi laajennosekosysteemeiksi, jotka ovat mahdollistaneet uusia tapoja käyttää wikejä ja hämärtäneet rajaa wikien ja tavallisten Internet-sivustojen välillä. Wikimedia Foundationin hyvin hoidetun talouden ansiosta kenen tahansa ilmaiseksi käytettävissä on laadukas wiki-ohjelmisto.

Vaikka usein Wikipedia tuleekin edustaneeksi koko wiki-käsitettä, se on kuitenkin vain yksi wiki tuhansien joukossa, ja MediaWiki-alusta on vain yksi wiki-alusta kymmenien wiki-alustojen joukossa. Historiallisesti wikit (mikäli historiasta voidaan näin nuoren ilmiön kohdalla vielä puhua) ovat olleet Internet-selaimella luettavia sivuja, joita käyttäjät ovat päässeet suoraan selaimellaan muokkaamaan. Wiki-sana tulee havaijin kielen nopeaa tarkoittavasta sanasta, ja se on tullut yleisnimeksi ensimmäisen wikin, WikiWikiWebin, nimestä. Wikien keskeisin anti on ollut muuttaa yksisuuntainen Internet-viestintä kaksisuuntaiseksi, jolloin jokainen lukija on myös potentiaalinen kirjoittaja. Tämä on edelleen mahdollistanut uudenlaisen yhteisöllisen sisällöntuottamistavan, jonka voimasta esimerkiksi juuri Wikipedia on hyvä osoitus. Wikit toimivat aluksi vain yksittäisten ristiinlinkitettävien tekstisivujen varassa, mutta alkuperäsen wikiohjelmiston lisäosiksi tehdyt laajennokset kuten Semantic MediaWiki (SMW) ovat monipuolistaneet wikien perusrakenteita ja tehneet mahdolliseksi tarjota suuren osan modernien Internet-sivustojen toiminnallisuuksista myös wikeihin.

Semanttinen MediaWiki on MediaWikin laajennos. Sen lähtöajatus oli kyetä tekemään MediaWikin sivuista sellaisia, että ne sisältäisivät sillä tavoin rakenteistettua tietoa, että wiki itsessään tietäisi jotain omista tiedoistaan. Tämä mahdollistaisi tietojen järjestämisen ja selaamisen monin eri tavoin. Näin esimerkiksi yhden käyttäjän kirjoittaessa tietoja vaikkapa tiikereistä tai elefanteista ja ilmoittaessa joitain tietoja näiden uhanalaisuudesta, voi toinen käyttäjä artikkelissaan lajien uhanalaisuudesta hyödyntää näitä tietoja automaattisesti esimerkiksi erilaisten listojen tai muuttuvien tietojen muodossa. Kun ensimmäinen käyttäjä myöhemmin päivittää tietonsa tiikerien uhanalaisuudesta, päivittyvät tiedot samalla jälkimmäisenkin käyttäjän sivulle.Tällainen ei ollut mahdollista aiemmin, sillä perinteiset wiki-sivut muodostuivat vain tekstistä. Niitä voi kyllä selata erilaisten sanahakujen avulla, mutta moneen tarpeeseen pelkkä sanahaku on työkaluna riittämätön. Semanttinen MediaWiki on sittemmin tavoitteiltaan ja laajuudeltaan kasvanut ja sillekin on muodostunut aktiivinen kehittäjä- ja käyttäjäyhteisönsä, joka on järjestynyt Open Semantic Data Associationin (OSDA) nimellä toimivaksi yhdistykseksi.

MediaWikin laajennoksista tällä hetkellä juuri Semanttinen MediaWiki näyttääkin eniten laajentaneen wikien käyttöaloja sekä yritysmaailmassa että tieteellisen tutkimuksen parissa. Wikit ovat korvanneet monissa yrityksissä kokonaan aiemmin käytetyt intranet-ohjelmistot, ja yritysten sisäiseen käyttöön räätälöidyistä wikeistä on tullut suoranainen teollisuudenala. Tieteellisessä tutkimuksessa SMW:tä on sovellettu ainakin kattavana hermosolutietopankkina neurotieteissä (Blue Brain Project, EPFL Sveitsi [http://bluebrain.epfl.ch]), mittaustulosten keräämiseen ja järjestämiseen ilmastotutkimuksessa (Alankomaiden Kuninkaallinen Meteorologinen instituutti KNMI) ja maksapotilasdatan hallintaan (Cognition-based Surgery project [http://www.cognitionguidedsurgery.de]).

Tieteellisen tutkimuksen kannalta Semanttisen MediaWikin voima on sen tarjoamassa mahdollisuudessa jakaa tutkimustuloksia suurelle yleisölle ja samalla avata tutkimusten pohjana ollut aineisto muiden tutkijoiden käyttöön. Tämä kaikki on mahdollista juuri siitä syystä, että wikeissä lukemisen ja kirjoittamisen välinen raja on onnistuttu tekemään hyvin helpoksi ylittää. Samaan ajatukseen perustuu pitkälti Tieteen termipankinkin alustan toiminta: termipankin aineistoa selaavan asiantuntijan on hyvin helppo täydentää puutteellisiksi havaitsemansa tiedot ilman monimutkaista teknistä tai institutionaalista väliprosessia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.