Kirjoittanut Elina Lehtonen
Moni tiedeviestintään liittyvä ohjeistus kehottaa välttämään tieteellisiä termejä ja yleistajuistamaan ne siellä missä mahdollista. Aina tieteellisten termien yleistajuistaminen ei ole mahdollista eikä toivottavaa, sillä tieteelliset näkökulmat ja tavat ajatella tiivistyvät termeihin. Miten tieteellisistä termeistä tai termityöstä voisi viestiä?
Tammikuussa 2021 ylläpidin omalla Twitter-tililläni #TermiTammikuu-kampanjaa. Kampanja oli osa taloudellisen geologian ja ympäristögeologian projektia, jonka aloitin Tieteen termipankin geologian aihealueella syyskuussa 2020 K. H. Renlundin säätiön tuella.
Termeistä viestimisen ja geologian aihealueen näkyväksi tekemisen Twitterissä olin aloittanut jo aikaisemmin työskennellessäni geologian aihealueen parissa Alfred Kordelinin säätiön tuella. Esimerkiksi syksyllä 2019 tviittasin viikoittain termeistä eri viikonpäiviin liittyvien aihetunnisteiden kautta: #MineraaliMaanantai, #KiviKeskiviikko ja #TermiTorstai. Näistä etenkin #TermiTorstai on jäänyt elämään – myös muiden tviittaavien asiantuntijoiden parissa. Twitterin valinta Termitammikuun alustaksi oli tämän taustan valossa siis luontevaa!
Termitammikuu tilastoina
Termitammikuun aikana tviittasin joka päivä johonkin taloudellisen geologian tai ympäristögeologian aihepiiriin liittyvään tieteelliseen termiin/termeihin liittyen. Yhteensä kuukauden aikana ”virallisia” #TermiTammikuu-tviittejä kertyi 60 kappaletta. Tästä lukemasta on jätetty pois termeistä käytyyn keskusteluun liittyvät tviitit.
Twitterin tilastojen perusteella ”virallisille” tviiteille, ja siten geologisille termeille ja myös geologian aihealueelle, oli 11.2.2021 mennessä kertynyt yli 27 400 näyttökertaa. Tämä on kohtalaisen hyvä tulos, kun huomioidaan esimerkiksi seuraajieni määrän (tammikuun alussa n. 550).
Kertyneiden näyttökertojen perusteella kuukauden parhaat tviittailupäivät olivat tiistai ja torstai (kuva 1). Vähiten näyttökertoja kertyi lauantaina, vaikkei tviittien määrä lauantaisin eronnut merkittävästi muista viikonpäivistä torstaita lukuun ottamatta.
Kuva 1. #TermiTammikuu-tviittien näyttökertojen lukumäärä (11.2.2021 mennessä) eri viikonpäiville laskettuna, sekä vuorovaikutusprosentin (engl. engament rate) mediaani ja keskiarvo.
Faktaketjuista runoihin
Termitammikuuhun valitsin termejä usealla eri tavalla tavalla: halusin nostaa esiin jollakin tavalla haastavia termejä, tuntemattomampia termejä sekä termejä, joista ajattelin voivani luoda mielenkiintoista sisältöä.
Suurin osa tviiteistä keskittyi avaamaan sitä, mitä termi geologiassa tarkoittaa ja voiko se esimerkiksi sekoittua johonkin toiseen termiin (kuva 2). Näyttökertojen perusteella tällaiset tviitit levisivät laajimmalle. Eniten näyttökertoja saaneisiin kuuluvat ketjut maaperään, mineraalivaraan ja marmoriin liittyen.
Tavoitteenani oli tviitata termeistä mahdollisimman yleistajuisesti, joskin yksittäisen tviitin merkkirajoitus välillä rajoittikin termin laajaa taustoittamista. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kertoa kerralla: tiettyyn aiheeseen liittyviä termejä voi nostaa yksi kerrallaan esiin esimerkiksi perättäisinä päivinä (kuva 2).
Kuva 2. Esimerkki #TermiTammikuu-tviittiketjusta. Alkuperäiseen Twitter-ketjuun pääset tästä.
Termitammikuun aikana jatkoin myös kokeiluja termien ja runojen vuoropuhelusta kirjoittaen termeistä lyhyitä runoja senryuu-mitassa (kuva 3). Olen viitannut tällaisiin runoihin tiedehaikuina (tai termihaikuina), vaikka nämä termien runotiivistykset eivät usein täytäkään kaikkia haikun tunnusmerkkejä. Lisäksi Termitammikuun aikana julkaistiin myös yksi limerikki rautamuodostumiin liittyen.
Sekä runous että tieteen termit voivat olla monimuotoisia ja -tulkintaisia, joista saa enemmän irti kun niiden äärelle malttaa vastaanottajana pysähtyä. Käsitteiden merkityssisällön ilmaisu runon kautta on mielestäni yksi hyvä keino paitsi pohtia termin keskeisintä sisältöä kirjoittajana, mutta myös tuoda tieteen termejä esiin uudella tavalla. Lyhyet haikumaiset runot ovat toimivia myös Twitterin merkkirajoitusten näkökulmasta.
Näyttökertojen perusteella tiedehaikut eivät kalpene muille tviiteille. Esimerkiksi runon sisältävä fluidisulkeuma-tviitti oli 11.2. mennessä Termitammikuun tviiteistä neljänneksi laajimmalle levinnyt.
Kuva 3. Termiruno termistä upamalmi. Alkuperäiseen tviittiin pääset tästä.
Keskusteluista korjauksiin
Iloinen huomio oli se, ettei Termitammikuu jäänyt vain yksisuuntaiseksi tviittailuksi. Tviiteistä syntyvä keskustelu johti monessa tapauksessa siihen, että myös geologian aihealueen termisivujen sisältö muuttui paremmaksi. Termitammikuun tviitit saivat ilahduttavasti aikaan reagointia myös geologian alaa laajemmassa Twitter-yleisössä.
Termitammikuu oli ylläpitäjän näkökulmasta erittäin positiivinen kokemus. Jos toteuttaisin somekampanjan uudestaan, käyttäisin vielä enemmän aikaa sisällön suunnitteluun esimerkiksi etsimällä tviitteihin liittyviä havainnollistavia kuvia tai videoita. Näen termeistä viestimisen mahdollisuuksina myös erilaiset meemit.
Termitammikuun kaltainen somekampanja voisi toimia hyvin myös koko termipankin laajuisena, useamman tieteenalan yhteisenä ponnistuksena.
Elina Lehtonen
Twitter: @eslehton
Kirjoittaja on filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja Tieteen termipankin geologian aihealueen koordinaattori. Lehtonen on aikaisemmin julkaissut Tieteen termipankin blogissa tekstit Geologian aihealue kerrostuu käsite kerrallaan ja Mineraalinimien monet alkuperät.
Geologian aihealue Tieteen termipankissa käynnistyi syksyllä 2018 Kordelinin säätiön tuella. Termistön kokoaminen jatkuu edelleen K. H. Renlundin säätiön tuella maaliskuuhun 2021. Geologian aihealueen päivitystä tehdään yhteistyössä usean eri tahon kanssa, lisätietoa geologian aihealueen etusivulta.
