Oppimispäiväkirja osa 1

11/4/2016

Tähän päivitykseen kokoan tähän mennessä käyttämiämme tekniikoita ja tietokoneohjelmia. Olen nyt listannut tähän tekniikat ja ohjelmat sekä selventänyt niiden käyttäjiä alustavasti. Niitä mitä olen itse käyttänyt, olen myös kommentoinut tekstin perään. Muut ryhmäläiset näin alustavasti voivat kommentoida omia osioitaan kommenttikenttään kunnes saan tämän blogin toimimaan haluamallani tavalla. Kommentoikaa siis vapaasti ja kertokaa omia näkemyksiänne ohjelmista sekä työvaiheista. Todennäköisesti tulee vielä toinen postaus joko tämän päivän tai huomisen aamuyön puolella, mihin erittelen tarkemmin tämän viikon työsarkaa, mutta tästä se lähtee!

 

OneNote: Minulle (Sanna) lankesi OneNoten kokeilu ja sinne niiden viivojen piirtely. Ensimmäinen ongelma oli tietenkin se, ettei tabletilla eikä minun ikivanhalla tietokoneella draw-toiminto toiminut. Lähdin siis yliopistolle varta vasten katsomaan miten homma toimii. Viivat kyllä sain piirrettyä, mutta ongelmaksi muodostui se, että jostain syystä en onnistunut jakamaan tekemääni töherrystä muille ryhmäläisille, vaikka ohjeiden mukaan meninkin. Töiden takia en ole uudestaan yliopistolle ehtinyt, joten OneNote odottaa vielä muutaman päivän ennen kuin otamme uudelleen yhteen.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni voin sanoa, että ohjelmaa rämpättyäni sen pari tuntia, en suoraan sanottuna tajunnut sen hyödyllisyyttä itselleni. Mielestäni erittäin epäkäytännöllinen käyttää. Toivon mukaan uuden käyttöyrityksen jälkeen saan siitä enemmän irti, mutta enpä usko että jää vakiovarusteeksi itselleni.

 

Zotero: Riikka perusti meille Zoteroon ryhmän, jonne onkin jo viety ryhmätyötämme koskevia artikkeleita. Tällä hetkellä Riikka on ryhmästämme eniten viihtynyt Zoteron parissa, joten hän varmaan voi kommentoida asiaa enemmän.

 

Ebsco, WoS, Proquest, Scopus, Google Scholar: Kirjallisuustietokannoista ryhmämme on etsinyt tutkimukseemme sopivaa materiaalia. Näiden käyttö on ollut suurimmaksi osaksi jo ennestään tuttua kaikille, joten työskentely on sujunut sangen tehokkaasti.

 

Atlas.Ti:

 

SPSS: Alina otti ensimmäisen nakin SPSS:n kanssa. Muista ryhmäläisistä tiedän, että ainakin itseäni myös kiinnostaa sen opettelu. Toivottavasti aikaa riittää tälle.

 

Yammer, Skype, Zotero, OneNote: Yhteistyömme lähti liikkeelle Moodle-alustan kautta, josta varsin nopeasti siirryimme Yammerin pariin, minne Sara perusti meille ryhmän. Olemme myös pyrkineet tapaamaan kasvotusten, mutta ongelmaksi tässä ovat muodostuneet hyvin erilaiset aikataulut. Zoteron kautta olemme jakaneet löytämäämme aineistoa toisillemme ja toivottavasti minä saan OneNoten toimimaan kohta, jotta voimme hyödyntää myös sitä. Vanha ja luotettava sähköposti on varasuunnitelmana itse tekstitiedoston lähettämisessä.

 

MS-Word: Kaikille sinällään tuttua Wordia käytämme kirjoitusohjelmana työn tuottamisessa. Sen käytön suhteen ei ole ilmennyt suurempia ongelmia ja onneksi ryhmässämme on kokeneempiakin käyttäjiä, jotka voivat tarpeen vaatiessa auttaa.

 

Yliopiston blogipohja WordPress: Minun tehtäväkseni tuli blogin perustaminen kurssia varten. Blogin perustaminen ei sinällään tuottanut vaikeuksia, sillä olen aiemminkin käyttänyt erilaisia blogialustoja. Ongelmana kuitenkin näyttäisi olevan muiden ryhmäläisten kutsuminen käyttäjiksi. Olen nyt saanut kutsut lähetettyä henkilöille, jotka ovat käyneet kirjautumassa blogialustalle, mutta jostain syystä en saa heille annettua oikeuksia blogin muokkaamiseen. He kyllä voivat kommentoida blogia, mutta siihen se taitaa tällä haavaa jäädä. Yritän korjata ongelman mahdollisimman pian. Voi olla että johtuu siitä, että käytän tällä hetkellä vieraskonetta eräässä Kallion kapakassa, millä ei pääse kunnolla edes Iltalehden sivuille haha. Palaan asiaan kunhan tästä kotiin lähden piakkoin.

2 thoughts on “Oppimispäiväkirja osa 1”

  1. Zotero: Olen perustanut ryhmällemme zoteron ja käyttänyt sitä hyväkseni muutenkin. Helppokäyttöinen omasta mielestäni: oli selkätä kuinka aloittaa käyttö. Huonona puolena artikkelien lataaminen kirjastoon ei ole toiminut kunnolla, sillä ohjelma on suostunut lataamaan vain yhden pdf:n per käyttökerta eikä nopea uloskirjautuminenkaan ongelmaan auttanut vaan piti odottaa tovi ennen kuin uuden pdf:n pystyi lataamaan. Viitteet tällä kuitenkin saa helposti ja asiat mukavasti yhdessä paikassa selkeästi. Uskoisin ohjelmasta olevan hyötyä itselleni myöhemminkin.

    Kirjallisuustietokannat (Ebsco, WoS, Proquest, Scopus, Google Scholar…): Tuttua puuhaa. Asiasanoja vain hakuun ja sitten tuloksia tutkimaan.

  2. Taistelin tosiaan ensimmäistä kertaa ikinä SPSS-ohjelman kanssa, ja vaikka periaatteessa käyttö osoittautui kohtalaisen helposti opittavaksi, oli tilastojen tekeminen täyttä tuskaa. Raakaversiossa onkin vasta noin 1/10 niistä tilastoista joita sain SPSS:llä aikaan, kun harjoittelin ristiintaulukointia. Harjoitus tekee mestarin ja toivottavasti lopulliseen versioon saadaan ihan kunnolliset taulukot, jotka on oikein tehty.

Leave a Reply to Riikka E Kaukonen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *