Tietokantojen loputtomat yhdistelmät ja niiden työkalut

QGIS:n syvempi perehtyminen on alkanut ja tällä kerralla tehtiin jo astetta vaikeampia tuotoksia ohjelmiston avulla. Harjoittelimme ulkoisen tiedon liittämistä tietokantaan Excelistä, tietokantojen yhdistämistä ja uuden tiedon tuottamista olemassa olevaan tietokantaan vanhan tiedon avulla.

Taistelua aineistoliitosten kanssa

Tarkastelimme ensimmäiseksi Afrikan kartta-aineistoa ja siinä esiintyviä timantti -ja öljyesiintymiä, sekä konfliktien esiintyvyyttä mantereen alueella.
Harjoitus oli pitkä ja uuvuttava ja sisälsi paljon uutta tietoa. Itse koin hankalimmaksi aineistojen yhdistämisen ja tietokantojen liitokset, sillä työkaluja siihen tuntuu olevan loputon määrä.

Tutuksi tulivat tällä kertaa ainakin Dissolve, Aggregate ja Join.
Ensimmäiseksi kokeilimme kahta melko samanlaista työkalua, ”dissolve” ja ”aggregate”. Näiden molempien tehtävänä oli yhdistää aineistoa toisiinsa, jotta näistä syntyvää dataa voisi laskea ja hyödyntää tehokkaammin myöhemmin. Dissolve toiminnon nimi on melko hämäävä, ja unohtunee melko nopeasti, sillä nimi viittaisi alueiden purkamiseen eikä niinkään yhdistämiseen. Dissolve on toimintona kevyempi, kuin aggregate, joka ottaa dataa mukaansa yhdistäessään aineistoja. Molemmat ajavat itsessään saman asian, mutta vaativampaan ja eritellympään yhdistämiseen aggregate sopinee paremmin, sillä sen avulla voi laskea osien summia samalla kun yhdistää muuttujia.
Myöhemmin, kun yritin kotona yhdistää toiminnolla aineistoa, eli tässä tapauksessa maat toisiinsa, ja siistiä aineistoa, en tässä onnistunut. Sain joka kerta eri tulokset ja aineistosta puuttui maita, sekä konflikteja, sekä välillä se ei tuonut yhtään mitään aineistoa mukanaan. Liekö vika ohjelmassa vai käyttäjässä. Aiemmin tunnilla ohjelma kaatui monilla, joten ehkä voin syyttää ohjelmaa siitä, että se aiheuttaa käyttäjälleen lukuisia pieniä hermoromahduksia.

Joins työkalun avulla voi tehdä tietokantaliitoksia aineistojen välillä, jota käytimme Excelissä olleiden tietojen tuomisessa QGIS:n. Tätä toimintoa en uskaltanut enää yksin kotona kokeilla Dissolve ja Aggregate yritysten jälkeen, koska näiden jälkeen vannoin, etten koske kyseiseen ohjelmistoon ennen ensi maanantaita, jotta saisin itseni rauhoittumaan.

Afrikan alueen esiintymiä kartta-aineistossa

Kuva 1. Kartassa kuvattuna Afrikan alueella tapahtuneet konfliktit, timanttiesiintymät, sekä öljyesiintymät. Tuotu QGIS ohjelmasta.

Samassa aineistossa olevia muuttujia voi helpommin vertailla, ja tehdä niistä mahdollisia korrelaatioita. Taru Tornikoski huomauttaa blogissaan, että korrelaatioiden esittäminen alueellisista konflikteista suhteessa timantteihin ja öljykenttiin tulee esittää varovasti. Tämä on hyvä huomio, sillä tutkijan tehtävä on välttää tekemästä liian aggressiivisia päätelmiä, jotka eivät välttämättä liity toisiinsa. Muuttujista voisi kuitenkin varovaisesti päätellä esimerkiksi, onko timanttikaivoksen avaamisen jälkeen puhjennut konflikteja alueella, tai ovatko ne lisääntyneet kaivoksen avautumisen jälkeen.

Eemil Sillankorva on blogissaan tarkastellut hienosti koropleettikartalla köyhyyden yhteyttä timanttikaivosten, öljyesiintymien ja konfliktien sijaintiin. Hän tulkitsee kartastaan eriarvoisuuden näkymistä useissa valtioissa, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa “88.31% väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, vaikka heillä on 28 timanttikaivosta”. Hän toteaakin osuvasti, etteivät nallekarkit mene tasan tässäkään asiassa. Pohjois-Afrikassa öljyesiintymiä esiintyy paljolti, jossa myös äärimmäinen köyhyys on pienempää. Kuitenkin esimerkiksi Algerian alueella myös konflikteja esiintyy paljon öljyesiintymien rinnalla.
Dupuy ja Binningsbø (2008) tulkitsevat tutkimuksessaan Richardsin (1996), Bøåsin (2001) ja Keenin (2005) päätelmäksi Sierra Leonen konfliktien johtuvan perinnöllisen hallinnon kaatumisesta, jossa sodissa taistelleet kertoivat motiivikseen luonnonvarojen, kuten timanttien haalimisen itselleen (Binningsbo & Dupuy, 2008). Myös Etelä-Sudanissa jatkuneet pitkät konfliktit ovat aiheuttaneet paljon sekasortoa, ja  sielläkin käydään kilpailua luonnonvaroista poliittisista ja liiketaloudellisista syistä (Breidlid & Arensen, 2014).

Tulvia ja indeksejä

Itse tehtäväksi kotitehtäväharjoitukseksi jäi tehdä teemakartta, jossa tarkastellaan alueiden tulvaherkkyyttä koropleettikarttana ja järvisyyttä diagrammeina. Työn tavoitteena oli vertailla Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä.

Tehtävänä oli siis laskea tulvaindeksi (keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaama) ja päivittää se valuma-alue-tietokannan taulukkoon uuteen sarakkeeseen, sekä liittää samaan taulukkoon myös alueiden järvisyysprosentti. Keskiylivirtaama tarkoittaa ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoa (tulva) ja keskialivirtaama tarkoittaa alimpien mitattujen arvojen keskiarvoa (kuiva kausi). Tulvaindeksi vertaa näitä toisiinsa.
Tehtävässä oli tarkoitus käyttää samoja työkaluja, mitä aikaisemmassa Afrikkaan liittyvässä tehtävässä käytettiin, mutta se osoittautui yllättävän haastavaksi. Piti arvailla järjestystä, missä vaiheessa mikäkin aineisto ja ominaisuus piti liittää mihinkin taulukkoon ja mitkä arvot pitikään laskea keskenään. Lopuksi onnistuin saamaan jonkinnäköisen kartan kasaan (jonka tekeminen tehtiin kipuillen ja ihmetellen pitkälti yhtä aikaa muutaman luokkatoverin kanssa), joka jopa näyttää joltain.

Suomen vesistöalueiden tulvaherkkyys

Kuva 2. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti

Kartasta (kuva 2) voi päätellä suurimpien tulvaherkkyyksien sijaitsevan Pohjanmaan alueella. Avainsanana tähän toimii topografia. Pohjanmaalla (Länsi-Suomessa), jossa näkyy kaikista tummimmat alueet, on tasaista laakeaa aluetta, jossa muutama metri jokien veden korkeudessa vaikuttaa jo suuresti alueen tulvatilanteeseen. Erityisesti keväisin uutisista saa joka vuosi lukea Pohjanmaan taisteluista jäiden sulamisia vastaan.
Valuma-alueiden  tulvaindeksit alueittain kuvaavat virtausta, jolla uoman poikkileikkauksen läpi kulkevaa vesimäärää kulkee (litraa sekunnissa). Virtaus on laskettu käyttämällä virtaaman yksikköä Q, joka laskee uoman läpi kulkevan vesimäärän.
Tasaisen maan takia Pohjanmaalla vesi suorastaan matelee, jolloin virtaus on täten hitaampaa. Pohjanmaan alueella järvialtaita ei juuri löydy, kuten kartastakin (kuva 2) voi jo nähdä, jolloin veden pinnan noustessa vesi nousee reunojen yli. Myös maannousu rannikoilla tarkoittaa virtauksen hidastumista, joka pahentaa tilannetta entisestään, sillä alueella ei juurikaan ole keräysaltaita, johon vesimäärät voisivat mennä.
Siksi turkoosit palkit ovat kovin lyhyitä Pohjanmaalla, jossa järvisyyden määrä ja korkeuserot ovat pieniä.

Sitten taas Itä-Suomessa ja Koillismaalla, jossa korkeuserot ovat isoja ja uomat korkeita, ei jokien ja järvien vesien muutaman metrin nousu tunnu missään. Suosittelen erityisesti vaeltamaan Karhunkierroksen Kuusamon lähellä, jossa pääsee ihailemaan koskien kuohuntaa. Pääsin viime kesänä sen viimeinkin vaeltamaan ja kyllä koskien pauhun vieressä voi kuka tahansa todeta, että aika monta litraa vettä silmien edessä menee yhden sekunnin aikana. Vedet päätyvät lopulta keräysaltaisiin, joita Itä-Suomessa riittää. Kauniita järviä ja vesistöjä sai kierroksella ihastella päivä toisensa jälkeen.
Oman kokemukseni perusteella en yhtään ihmettele turkoosin palkkidiagrammin pituutta, jossa kuvataan Itä-Suomen korkeaa järvisyyttä, koska korkeuseroista johtuvia keräysaltaita siellä näkyi paljon. Myös tulvaindeksi ja tulvien herkkyys alueella ovat pieniä johtuen korkeuseroista, eikä keväisin aiheutuvat jäiden sulamisvedet aiheuta juurikaan päänvaivaa paikallisille asukkaille.

Lähdeluettelo

Binningsbo;& Dupuy. (2008). Power-sharing and Peacebuilding in Sierra Leone. CSCW Paper.

Breidlid, I. M.;& Arensen, M. J. (2014). Anyone who can carry a gun can go. Oslo: Peace Research Institute Oslo (PRIO).

Tornikoski, T. (1. Helmikuu 2022). Geoinformatiikkaa tutkimassa. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tornitar/

Sillankorva, E. (2. Helmikuu 2022). Eemilin mantsablogi. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/sillanko/2022/02/02/kk3-hankaluuksia-afrikassa-ja-tulvii-pohjanmaa/

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *