Tällä kurssikerralla saimme tehdä kartan/karttoja itse valitsemastamme aiheesta ja alueesta. Kartassa tuli olla esitettynä vähintään kaksi muuttujaa. Valitsin omaksi aiheekseni matkailun tarkastelun, sillä Suomen eettisen matkailun tutkiminen ja edistäminen ovat aina kiinnostaneet minua, ja sillä saralla toivonkin työllistyväni joskus.

Ulkomaiset matkailijat

Matkailualalla on tärkeää tietää, mistä päin maailmaa turistit tulevat, jotta heitä voitaisiin palvella mahdollisimman hyvin, kenties jopa heidän omalla kielellään, sekä samalla tuntien asiakkaiden kulttuurin, jotta osataan varautua mahdollisiin kulttuurisiin yhteentörmäyksiin. Hain Visit Finlandin Rudolf -palvelusta tietoa saapuneista matkustajista vuodelta 2019 ennen koronaa, joka mielestäni kuvaa parhaiten normaali tilannetta matkailussa Suomessa.

Taulukosta voi huomata, että Venäjältä, Ruotsista ja Saksasta saapuu eniten matkustajia Suomeen, eli tyypillisesti naapurimaista tai lähimaista. Mutta miten nämä luvut ovat muuttuneet aikojen saatossa, entä kuinka hyvin Suomi on onnistunut markkinoimaan itseään maailmalle esimerkiksi 10 vuoden aikana?
Tätä varten hain Visit Finlandin sivuilta tiedot matkustusluvuista vuodelta 2009 ja vertasin niitä vuoteen 2019.

Kuva 1. Saapuneet vapaa-ajan matkustajat maittain ja niiden prosentuaalinen muutos 10 vuoden aikana. Visit Finland.

Kartasta (kuva 1) voidaan huomata, että Venäjältä, Tansaniasta, Nigeriasta, sekä Sierra Leonesta matkustusmäärät ovat tippuneet. Lisäksi taulukossa mainittiin Liechtenstein, joka näkyy todella pienenä punaisena läikkänä kartalla. Euroopasta matkustusmäärät ovat hiukan kasvaneet, sekä Kanadasta. Runsaasti kasvua on tapahtunut Amerikoista, sekä erityisesti Aasiasta. Täytyy myöntää, että erityisesti Malesia ja Indonesia yllättivät minut täysin, sillä kasvu on suorastaan räjähtänyt Kaakkois-Aasiasta. Myös Kiinasta, Intiasta ja Kazakstanista on matkustus Suomeen lisääntynyt voimakkaasti 10 vuodessa.
Luokittelua oli tässä kartassa hankala tehdä, sillä kartassa täytyi näkyä myös miinusluvut. Lisäksi oli vaikeaa päättää, kuinka isoksi tekisin luokkaerottelut, jotta kartta olisi samaan aikaan sekä informatiivinen, että helposti luettavissa. Loppujen lopuksi olisin voinut lisätä ehkä muutaman luokan lisää, mutta enempää ei, jottei väriskaalan tulkitseminen menisi liian sekavaksi. Mielestäni idean kartasta saa ihan riittävän hyvin.

Matkailun tunnuslukuja maittain

Seuraavaksi halusin tulkita Suomen matkailun avainlukuja maakunnittain, jotta selviäisi mihin ihmiset oikein Suomessa matkustavat. Tilastotietoa oli helppo saada Rudolf palvelusta maakuntien taloudelliselta puolelta, mutta syitä, miksi ihmiset oikein matkustavat ja minne, oli vaikeampi saada kasaan. Selvennykseksi tein aluksi yhden kartan maakuntien nimistöstä, jotta Suomen maakunta -karttoja olisi helpompi tulkita.

Kuva 2. Suomen maakunnat.

Halusin karttaan (kuva 2) laittaa revontulia muistuttavan taustan, koska siitä on tehty ikään kuin yksi Suomelle tyypillisistä matkailuvalteista.

Seuraavaksi tarkastelin, miten matkailu näkyy maakunnan saaduissa tuloissa, ja millainen painoarvo matkailulla on maakunnan talouteen. Tunnilla jouduin pohtimaan ihan opettajan kanssa, mistä löytäisin sellaista tietoa ja millaiseen BKT:hen sitä vertailisin. Lopulta löysin samantyyppisen kartan työ -ja elinkeinoministeriöltä, jossa he olivat vertailleet matkailuarvonlisäyksen osuutta perushintaisesta BKT:stä. Tilaston löysin suht valmiina jälleen kerran loistavasta Rudolf -palvelusta.

Kuva 3. Matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:stä (työnantajan kulut mukana), sekä kotimaisten ja ulkomaisten osuudet kokonaiskysynnästä maakunnittain 2019. Visit Finland. 

Tämän kartan kanssa saikin painia vähän aikaa. Aluksi yhdistin ”dissolve” toiminnolla maakunnat yhdeksi, jotta saaret otettaisiin myös mukaan kuvioihin. Tämän jälkeen lisäsin ”joins” toiminnolla BKT arvonlisäystaulukon. Joins toiminnon kanssa sai painia ikuisuuden, eivätkä tiedot meinanneet millään suostua tulemaan maakunta -tasoon. Jostain syystä kotiläppärini ei suostu jättämään Joins toiminnolla viimeistä kohtaa tyhjäksi.  Lopulta tajusin, että ohjelma halusi antaa niille etuliitenimet, sillä sarakkeiden nimet olivat identtiset. Tässä loppuvaiheessakin voi siis oppia vielä paljon.
Kartasta (kuva 3) voi nähdä, kuten arvata saattoi Lappi, joka keikkuu kärkisijoilla Uudenmaan lisäksi. Yllättäjänä olivat Etelä-Savo ja Etelä-Karjala, joiden en osannut olettaa muodostavan noin suurta osuutta.
Karttaan lisäsin myös diagrammit siitä, miten kokonaiskysyntä jakautuu maakunnittain kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kesken. Tässäkin Etelä-Karjala oli yllättävä ulkomaisen kysynnän suuruudella. Itse epäilen, että venäläiset voisivat mahdollisesti aiheuttaa ulkomaisten matkailijoiden suuren osuuden diagrammissa, sillä alueelle on rakennettu muutama outlet -alue juuri venäläisiä matkailijoita varten.
Ahvenanmaa ei valitettavasti näy kunnolla tässä kartassa (kuva 3), sillä se jää oman alueensa diagrammin alle. Ahvenanmaan maakunta kuului ainoana maakuntana viimeiseen luokkaan, eli siellä matkailun osuus BKT:stä on jopa 20 %.

Seuraavaksi halusin tarkastella, miten matkailuala vaikuttaa alueittain työllisyyteen ja missä matkailualalla työskennellään.

Kuva 4. Matkailutyövoiman osuus kaikista työllisistä % ja matkailutoimialat Suomessa. Visit Finland ja Työ- ja elinkeinoministeriö.  

Tähän karttaan (kuva 4) sain iskettyä matkailualalla työskentelevien osuuden kaikista työllisistä.
Ahvenanmaalla työskentelee jopa yli 20 % matkailualalla kaikista työllisistä eli joka viides työntekijä.  Lappi, Uusimaa, sekä Etelä-Karjala ylsivät myös korkealle tilastossa.
Tähän karttaan olisin halunnut tuoda jokaiseen maakuntaan oman diagrammin siitä, miten matkailutoimialat jakautuvat maakunnittain, mutta siihen en ensi hätään löytänyt tilastoja, joten nyt täytyy tyytyä näyttämään työllisyysdiagrammi koko Suomen osalta. Olen silti ihan tyytyväinen karttaan.

Matkailuala on ollut Covid-19 takia lähes täysin seis, mutta tulevaisuudessa koronan hellittäessä otettaan matkailu tulee kasvamaan entisestään. Siitä kertovat hetket, kun koronarajoituksia on nostettu kesäisin pois ja Finnairin lentokoneet ovat täyttyneet ääriään myöten täyteen. Tulevaisuudessa myös lähimatkailu lisääntyy ja junalla pääsee mukavasti kierrellen pitkin Suomea. Uudet sukupolvet ovat näyttäneet, että arvojärjestyksessä kokemukset ja uusien paikkojen tutkiminen ovat nousseet korkealle arvojärjestyksessä, ja tähän tarpeeseen matkailu vastaa hyvin.
Suomen on tärkeää panostaa ekologiseen ja eettiseen matkailuun, jotta myös tulevaisuudessa meillä on käytössämme puhtaat metsät, järvet ja luonto. Lisäksi Lapin matkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota saamelaisten alueen vuoksi, jottei matkailulla luoda haitallisia vaikutuksia paikallisen vähemmistön elämään.
Tulevaisuudessa myös ongelmat Venäjän kanssa tulevat vaikuttamaan Suomen matkailumääriin. Sota Ukrainassa on hirveä tragedia, jonka vuoksi Venäjä on kohdannut monia taloudellisia pakotteita. Pakotteet ovat näkyneet jo 10 vuoden ajan venäläisten matkaajien määrän laskussa, ja määrät tulevat todennäköisesti jatkumaan laskusuunnassa tilanteen eskaloitumisen vuoksi. Venäläiset ovat perinteisesti olleet Suomen suurin turistiryhmä, joten Suomen tulee tulevaisuudessa pohtia tarkasti, minne markkinointi kannattaa suunnata, ja mistäpäin tulevaisuuden turistit Suomeen matkaavat.

Lähdeluettelo

Business Finland. (2019). Visit Finland. Noudettu osoitteesta Tilastotietokanta Rudolf: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Matkailualan julkaisut. Noudettu osoitteesta https://tem.fi/toimialapalvelu/matkailuala