Julkkiksena verkossa – bloggailun perimmäinen tarkoitus

Kesäkuussa 2006 olin Wienissä Edenin konferenssissa (European Distance and E-Learning Network), jossa useissa eri puheenvuoroissa ja ruokakeskusteluissa tuli esiin eräs teknologian käytöön liittyvä ero, ikä. Väitteenä oli, että ikä jakaa ihmiset kahteen erilaiseen ihmistyyppiin: digitaalisiin imigrantteihin ja digitaalisiin natiiveihin (Prensky 2001).  Digitaaliset natiivit ovat syntyneet digitaalisella aikakaudella 1970-luvun jälkeen. He puhuvat luonnostaan tietokoneiden, videopelien ja internetin digitaalista kieltä. Digitaaliset imigrantit eivät syntyneet digitaaliseen maailmaan, vaan siirtyivät sinne joskus myöhemmin. He voivat oppia digitaalisen kielen, mutta se ei ole heidän luonnollinen syntymäkielensä. Tunnustan kuuluvani näihin imigrantteihin. Mieleeni herääkin kysymys, että onko panostukseni bloggailun ymmärtämiseen ollut ihan turhaa? Vaikka oppisinkin kielen, niin olenko kuitenkin koko ajan ihan pihalla?

Pohdin tässä kirjoituksessa bloggailua ja sitä miksi blogin pitäminen on joskus niiiin vaikeaa. Bloggailuun liittyy monia, uudenlaisia ongelmia. Mitä voi, saa ja pitää kirjoittaa blogiin? Voiko yliopiston alustalla olevassa blogissa pitää yksityispäiväkirjaa? Voiko yliopiston blogissa arvostella yliopiston toimintaa? Kannattaako päiväkirjablogissa käyttää omaa nimeään? Voiko vaatia, että opiskelijat tekevät harjoitustyönsä blogeihin? ym…

Olen koonnut alle esimerkkejä omista blogikokemuksistani. Haluaisin kuulla muiden imigranttien kokemuksia, käytäntöjä ja mietteitä bloggailusta (työ, tutkimus, henkilökohtainen, opetus) ja blogijulkisuuden hallinnasta.  Minua kiinnostaa myös kovasti digitaalisten natiivien kokemuksen bloggailusta: onko se heillekään niin helppoa?Alustuksena kannattaa lukea Jere Majavan Piirtoheittimen Heitinosuus Henkilökohtaisen julkisuuden hallinta nettiaikakaudella.

Erään tuntemattoman imigrantin blogikokeilut:

Vuorovaikutusta maailman kanssa -blogi

Vuorovaikutusta maailman kanssa -blogi oli ensimmäinen blogikokeiluni. Sitä ennen olin pitänyt jo monia vuosia omaa työsivuani verkossa. Huomasin melko pian, että verkkosivulle kirjoitettu “virallisen” tekstin ja blogiin kirjoitettavan pohdinnan välillä on psykologinen ero. Blogi tuntui paljon henkilökohtaisemmalta, jopa siinä määrin, että en paljastanut blogissa omaa nimeäni. Kirjoittaja ilmeni kyllä blogin osoitteessa olevassa käyttäjätunnuksessa, mutta itse blogissa en esitellyt itseäni.

Ensimmäinen iso kynnys oli liittääkö blogi tiedekunnan blogien seurantasivustolle. Lopulta pienen patistuksen jälkeen ilmoitin sen sinne. Julkaisun jälkeisessä kirjoituksessa pohdinkin sitä, mitä yliopiston blogiessa voi ja saa julkaista. Tähän blogikeskusteluun osallistui myös muutama opiskelija. Opiskelijat katsoivat, että yliopistoblogien kirjoittamista ei pitäisi säädellä säännöilä, vaan katsoa niitä bloggailun harjoitteluympäristöinä. Jatkoin keskustelua seuraavassa kirjoituksessa bloggailun etikettisäännöistä. Kirjoituksen kommenttiosastolla pohdin Tepon ja Jussin kanssa miten kommentointi tapahtuu.

Bloggailuetikettien jälkeen lähdin pohtimaan sitä, mitä uskallan kirjoittaa blogiin omasta tutkimuksestani. Muutamassa kirjoituksessa pohdinkin tutkimuksen ja blogiesiintymisen suhdetta. Lopulta päädyin siihen, että en kirjoita mitään tutkimuksestani, en jopa tutkimusaihetta. Blogin kolmannessa vaiheessa yliopistolle oli tullut  intranet Alma, jonka takkuisuuteen tuskastuneena kirjoitin pari kirjoitusta. Näiden kirjoitusten jälkeen lopetin blogin ylläpitämisen, koska en ollut keksinyt blogiini mitään järkevää kirjoittamisen aihetta tai sellaista josta uskaltaisin kirjoittaa.

Vuorovaikutusblogi oli kuitenkin mielekäs kokeilu. Kirjoitusten suunnittelu ja kommentointi oli erittäin addiktoivaa toimintaa. Illat pitkä luin ja kommentoint yliopistolaisten ja blogilista.fi -blogeja. Kun kirjoitin uuden kirjoituksen, odotin aina innolla kuka tulee kommentoimaan ja mitä. Asensin blogiini myös sitemeter -mittarin, jonka avulla pystyin seuraamaa blogissa kävijöitä. Etenkin mittarin seuraaminen addiktoi kovasti.

On the Net or Not -blogi 

Vuorovaikutusblogin jälkeen perustin uuden työblogin, jossa keskityn työni tekemiseen.  Työblogini siirtyi vanhalla nimellään yliopiston uuteen blogipalveluun syksyllä 2007. Tätä blogia käytän oman työni käyntikorttina ja esiinnyn siinä reilusti omalla nimelläni. Siihen olen linkittänyt ne tehtävät, työryhmät ja raadit, joissa olen mukana. Tämän blogin kautta julkaisen myös esitykset, joita pidän eri seminaareissa ja kokouksissa. Tästä blogista olen jättänyt kuitenkin sivuun tutkimukseeni liittyvät asiat.

Yliopiston teknologisen arjen tutkimusta -blogi

Perustin vielä erillisen jatkotutkimukseeni liittyvän blogin. Tässä blogissa en ole kuitenkaan pohtinut tutkimuksen sisältöön liittyviä asioita, vaan enemmänkin taas tutkimusprosessin etenemiseen liittyviä asioita. Blogi on päivittynyt melko harvoin. Tutkimusprosessia tulee enemmänkin manailtua yksityisblogissani.

Yksityisblogi

Olen julkaissut yksityisblogiani kesäkuusta 2005 lähtien. Blogi sijaitsee Vuodatuksen blogipalvelussa ja olen ilmoittanut sen blogilista.fi -seuraantaan. Yksityisblogissani esiinnyn nimimerkillä. Tässä blogissa pääosin pohdiskelen työn ja tutkimuksen tekemistä, sekä muita arkeeni liittyviä asioita. Siellä kirjoittelen vapautuneemmin ja se toimii jonkinlaisena ajatusten purkausväylänä. Blogin ympärille on muodostunut oma pieni “ystäväpiiri”, jotka lukevat ja kommentoivat kirjoituksia päivittäin ja joiden blogeja itse kommentoin ja seuraan. He ovat minulle virtuaaliystäviä, jotka jaksavat kannustaa tutkimuksen tekemisessä ja jotka iloitsevat onnistumisista.

Keskustelun paikka 

Lähestymistapani teknologiaan on teknologian yhteiskunnallisen muotoutumisen lähestymistapa, jossa tarkastellaan teknologian ja ihmisen välistä yhteyttä vuorovaikutuksena eikä niinkään, että  teknologia vain tulee ja vaikuttaa.

Julkisuuden ja yksityisyyden raja hämärtyy verkon käytön myötä. Mielestäni pelisäännöt pitää miettiä, keskustella ja tehdä selviksi. Nyt pitäisi porukalla miettiä sitä miten blogeja voidaan käyttään yliopistolaisten vuorovaikutuksen areenana? Tai ainakin sitä, että mitä lisäarvoa julkkiksena verkossa oleminen antaa tutkimukseen ja oppimiseen.

Seurantasivustolle vai ei?

Lähteet

Prensky, M. (2001a, September/October). Digital natives, digital immigrants. On the Horizon, 9(5), 1-6.