Sulautuva opetus valtiotieteellisessä tiedekunnassa

Blended learning ja sen kehittäminen on eräs kiinnostukseni kohde. Charles R. Graham (2005, 5) on määrittänyt, että blended learning on kasvokkaisen luokkahuoneopetuksen tietokonevälitteisen opetuksen yhdistelmä, jossa yhdistetään kaksi historiallisesti erillään ollutta opetus- ja vuorovaikutustapaa. Levonen, Joutsenvirta & Parikka ovat kääntäneet käsitteen blended learning sulautuvaksi opetukseksi Piirtoheittimen artikkelissa Blended Learning – Sulautuva yliopisto-opetus.

Perinteisesti etäopetusympäristöt ovat perustuneet opiskelijan ja materiaalin väliseen vuorovaikutukseen, kun taas kasvokkaiset vuorovaikutusympäristöt ovat perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Sulautuvassa opetuksessa pyrkimyksenä on, että opiskelijat eivät ole vain yhden vuorovaikutusmuodon varassa. Sulautuva opetus antaa mahdollisuuden laajaan opiskelu- ja opetusmuotojen kirjoon aina traditionaalisesta luokkahuoneopetuksesta täysin verkossa suoritettaviin opetusohjelmiin (Ross & Gage 2005, 155).

Sulautuvan opetuksen määritelmässä ei sinänsä oteta kantaa opetuksen didaktisiin lähestymistapoihin. Monet behavioristiset opetuksen mallit voidaan suoraan toteuttaa sulautuvana opetuksena, etenkin jos kurssilla käytetään verkkoa luentomateriaalin jakokanavana tai opiskelijoiden harjoitustöiden palautuskanavana. Onkin huomioitava, että sulautuva opetus ei ole pedagoginen muutos, vaan enemmänkin opetus- ja vuorovaikutuskulttuurinen muutos. (Levonen & ym. 2005).

Sulautuvan opetuksen tavoitteet

Sulautuvan opetuksen kirjallisuudessa mainitaan usein, että sulautuvan opetuksen suunnittelussa voidaan hyödyntää kahden erilaisen vuorovaikutusmuodon parhaita ominaisuuksia:

  1. Kasvokkainen vuorovaikutus luokkahuoneessa antaa mahdollisuuden sosiaalisuuteen ja yhteiseen ideointiin, koska silloin voidaan siten hyödyntää vuorovaikutuksen samanaikaisuutta. Luokkahuoneessa tapahtuva nopea viestintä voi edistää ymmärrystä monimutkaisista asioita.
  2. Verkkovuorovaikutuksessa voidaan hyödyntää vuorovaikutuksen asynkronisuutta, tai paikasta riippumattomuutta. Verkossa opiskelijoille voidaan antaa aikaa ajatella, pohtia sekä tuottaa ja jakaa asioita tekstuaalisesti.

Näiden kahden vuorovaikutusmuodon mielekäs yhdistäminen on sulautuvan opetuksen kulmakiviä. Graham kuitenkin toteaa, että opetuksessa voidaan hyödyntää myös kummankin vuorovaikutusmuodon huonoimpia puolia (Graham 2005, 8). Lähiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistäminen ei siten vielä takaa sitä, että opetus on linjakasta, pedagogisesti suunniteltua ja/tai laadukasta.

Sulautuvaa opetusta suunniteltaessa päätetään sulautuksen tavoite ja aste. Graham (2005, 13) on jakanut sulautuvan opetuksen tavoitteet kolmeen osa-alueeseen:

  1. opetuksen mahdollistaminen (enabling blend), jolloin tavoitteena on opiskelijoiden saavuttaminen, yhteyksien ylläpitäminen, materiaalin saatavuus ym. verkkoperustaisten ympäristöjen avulla
  2. opetuksen tehostamisessa (enhancing blend) pyritään tehostamaan oppimista tekemättä muutoksia opetuksen toteuttamisessa, organisoinnissa tai vuorovaikutuksessa
  3. opetuskäytäntöjen muuntaminen (transforming blend), toteuttaminen edellyttää useita merkittäviä muutoksia opetuksen toteuttamisessa, organisoinnissa ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa

Nämä kategoriat on jaoteltu pedagogisen muutoksen asteen kautta. Opetuksen mahdollistaminen ei muuta pedagogiikkaan, tehostaminen muuttaa hieman pedagogisia ratkaisuja ja muuntamisessa tapahtuu pedagoginen muutos.

Sulautuvassa opetuksessa, kuten kaikessa muussakin opetuksessa opettaja suunnittelee pedagogiset ja vuorovaikutukselliset ratkaisut. Sulautuvassa opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia työskentelytapoja: pienryhmätyöskentelyä kasvokkain ja verkossa, vertaisvuorovaikutusta ja -arviointia, itsenäistä työskentelyä lukemalla, kirjoittamalla, pohtimalla sekä yhteisöllistä tiedon tuottamista. 

Toimiakseen laadukkaasti sulautuva opetus tarvitsee tukipalveluja sekä opettajille että opiskelijoille. Opettajille pitää tarjota ennen kaikkea pedagogista tukea, hyväksi todettuja käytäntöjä, malleja ja kurssiesimerkkejä. Opiskelijoille taas opiskeluun liittyvää tukea. Sulautuva opetus vaatiikin usein opetustiimin, jossa tiimin jäsenten tehtävät ja vastuut ovat selkeästi ilmaistuja.

Sulautuva opetus valtiotieteellisessä tiedekunnassa

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa sulautuvan opetuksen tavoitteena on, että opetuksessa hyödynnetään verkon vuorovaikutteisia ja opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja sekä yhteisöllisiä verkkokeskusteluja. (Virtauaaliyliopistostrategian toimeenpanosuunnitelma 2004-2006). Sulautuvan opetuksen tarkoituksena on saada aikaiseksi sellainen oppimisprosessi, joka tukee oppimista ja parantaa oppimistuloksia. Sulautuvalla opetuksella voidaan tukea yhteistoiminnallista oppimista, vuorovaikutusta sekä opiskelijan itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta ja siinä voidaan hyödyntää vertaisoppimista ja vertaispalautetta.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on toteutettu ja tutkittu jo usemman vuoden ajan erilaisia sulautuvan opetuksen malleja ja käytänteitä. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa sulautuvan opetuksen lähtökohtina ovat, että sulautuva opetus on toteutetaan laadukkaasti siten, että se on suunnitelmallisesti toteutettua, suunnittelu tapahtuu linjakkaan opetuksen mukaisesti ja opetuksellisissa ratkaisuissa hyödynnetään vuorovaikutteisen opetuksen tavoitteita.

Sulautuvaa opetusta on toteutettu tiedekunnassa seuraavasti:

Mahdollistava sulautus

Verkkoympäristö toimii kurssin julkaisu- ja yhteydenpitoalustana. Materiaalit, ohjeet, seminaariesitykset, opponoinnit ym. materiaali, joka aikaisemmin jaettiin paperiversioina kurssikansiossa julkaistaan kurssin verkkoalueella, joko avoimessa verkossa tai vain kurssilaisille tarkoitetulla alueella. Esimerkkejä mahdollistava sulautuksen käytännöistä:

– Pro gradu -seminaassa käytetään BSCW-ympäristöä, johon opettaja tuo seminaarin ohjemateriaalin, kalenterin, opiskelijat seminaariesityksensä, opponentti kommentit. 

– Opettajan tekemät kurssimateriaalit ovat joko avoimilla verkkoalustoilla kuten Apumatti, Blogit tai kurssin suljetuissa oppimisympäristössä (BSCW, Blacboard, Moodle).

– Kurssitiedotuksessa käytetään kurssin yhteistä sähköpostilistaa, oppimisympäristössä olevaa keskustelualueetta, kurssiblogia tai wikiä.

Esimerkkejä Piirtoheittimessä: 

Tehostava sulautus

Verkkoympäristö toimii opiskelijoiden toimintaympäristönä. Tehostavassa sulautuksessa opiskelijat jakavat verkkoympäristössä harjoitustehtäviä, esseitä tai oppimispäiväkirjoja. Näiden tehtävien tekeminen ei sinänsä ole uutta, mutta niiden jakaminen muille kurssillaisille on. Toinen tapa käyttää tehostavaa sulautusta on käyttää luentokurssin osana verkkokeskustelutehtäviä.

Esimerkkejä Piirtoheittimessä: 

Muuntava sulautus

Verkko-oppimisympäristö on oleellinen osa kurssin vuorovaikutusympäristöä siten, että opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden vertaisvuorovaikutusta ja  yhteistoiminnallista työskentelyä. Aikaisemmin lähiopetuksessa toteutetut luento-opetus voidaan äänittää, videoida tai kirjoittaa verkkotekstiksi. Kurssi koostuu verkkomateriaalista tai kirjoista ja artikkeleista, joista opiskelijat keskustelevat pienryhmissä verkossa. Opiskelijalla on aktiivinen rooli ja taas opettajan aiemmin aktiivinen rooli painottuu oppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen.

Esimerkkejä Piirtoheittimessä: 

Sulautuvan opetuksen laatu

Opetus vaatii paljon suunnittelua. Toisaalta paraskaan opetuksen suunnittelu ei vielä takaa opetuksen tai oppimisen laatua. Sulautuvassa opetuksessa on mukana monta muuttujaa. Sulautuvassa opetuksessa kurssilla toimivat opettajan ja opiskelijoiden lisäksi tiedekunnan verkkopedagogiikan asiantuntijat ja pedagoginen yliopistonlehtori, atk-yhdys ja -tukihenkilöt sekä yliopistotasolla opetusteknologiakeskus ja tietotekniikkaosasto. Monen muuttujan yhteistoimintana sulautuvan opetuksen “ihanne”prosessi” näyttää tältä.

Lisätietoa

Pedagoginen yliopistonlehtori Taina Joutsenvirta

taina.joutsenvirta[at]helsinki.fi

Luettavaa

Graham, Charles R. (2005): Blended Learning Systems: Definition, Current Trends, and Future Directions. Teoksessa C.J. Bonk & C. H. Graham (toim). The Handbook of Blended Learning – Global perspectives, local designs. San Francisco, Pleiffer.

Joutsenvirta, T. & Vehkalahti, K. (2006): Sulautuva yliopisto-opetus. Pedaforum 1/2006.