Keisarilla on uudet vaatteet. TKO-älyn virkailijakaartia virkistävät uudet kasvot ja Readmen toimituksessa puhaltavat jälleen kerran uudet tuulet. Suurin muutos lehden olemukseen on uusi ulkoasu, courtesy of Readmen uusi taittomestari Lauri Suomalainen, kavereiden kesken ransum. Lisäksi tässä numerossa aloitamme uuden juttusarjan, jossa haastattelemme jo työelämään siirtyneitä käpistelijöitä heidän opiskelu- ja työelämän vaiheistaan, mutta etenkin juuri siitä siirtymisvaiheesta, jonka jokainen käpistelijä kohtaa jossain vaiheessa taivaltaan.

Perinteitä ei pidä kuitenkaan unohtaa. Uusi toimitus pyrkii jatkamaan Readmen kunniakkaita perinneartikkeleita. TKO-älyn ja Matrixin välinen shakkikamppailu jatkaa kiivaana, ja vaikka ensimmäiseen numeroon ei gradupalstaa mahtunutkaan, emme ole unohtaneet opiskeluelämänsä jättäviä tovereitamme. Väistynyt päätoimittaja Janne Timonen kirjoitti numerossa 4/11 deadlineista. Voin nöyrästi todeta, että eiväthän ne päde vieläkään.

TKO-äly täyttää tänä vuonna 25 vuotta ja järjestön usko kvartaalitalouteen on kova. Tiedossa on siis mitä juhlallisin osavuosisatakatsaus, jossa käyrät räjähtävät läpi katosta kuin allekirjoittaneen housut Sandstormin kohdassa 02:30.

Viime vuonna TKO-älyn 24-vuotisjuhlilla puhuin rimojen ylittämisestä. Mainitsin aikaisempien aktiivien asettaneen riman korkealle, mutta vasta nyt huomaan arvioni osuneen pahasti todellisuutta matalammalle. Lupaukseni kuitenkin pitää. Haluankin kiittää suuresti edellistä toimitusta hienosta työstä lehden parissa. Emme tule pettämään teitä.

Haluan myös toivottaa koko Readmen toimituksen puolesta oikein onnekasta juhlavuotta kaikille. Pidetään lippu korkealla, algoritmit tehokkaina ja motivaatiomontut tyhjinä.

Jälkikirjoitus

“Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus” on tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin teos, jossa hänen ajattelunsa keskittyy ihmisen subjektiiviseen kokemiseen, eksistenssiin ja eksistoimiseen. Ihminen älyllään ja intuitiollaan eksistoi maailmassa ja kokee moraalin ja moraalisuuden ehdottomuuden ainoana tienä vapautukseen elämän paradokaalisuudesta. Ihmisellä on vain jumalan antama absoluuttinen vaihtoehto, jonka hän vääjäämättä joutuu omaksumaan eksistoidessaan omassa subjektiivisuudessaan. Absoluutti on olemassa, on vain oltava itselleen rehellinen ja torjuttava kaikki pelkurimaisuus, on antauduttava, otettava vastaan absoluutti.