Neljännellä kurssikerralla pääsimme tutustumaan piste- ja ruutuaineistoihin ja loimme itse tietokantoja. Aluksi toimme QGIS:iin erilaisia aineistoja ja karsimme datan määrää valitsemalla vain niitä ruutuja, joissa oli pisteitä. Turhan datan karsiminen on fiksua siinä mielessä, että ohjelma pystyy helpommin käsittelemään pienempää datamäärää. Alustuksen ja harjoittelun jälkeen pääsimme itse valitsemaan muuttujia, jonka pohjalta teimme karttaesityksen.
Kuva 1. on kartta siitä, millainen on naisten osuus väestössä suhteessa miehiin pääkaupunkiseudun alueella. Pyrin tekemään kartasta mahdollisimman kuvaavan niin, että sinisellä olevissa paikoissa miehien lukumäärä on suurempi kuin naisten kun taas punaisella olevat ruudut ovat sellaisia, jossa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Valkoiset ruudut kuvastavat paikkoja, jossa naisia ja miehiä on saman verran. Muuten olen tyytyväinen karttaesitykseen ja sen väreihin, mutta korjaisin kartasta sen, että laittaisin järvet ruutuaineiston taakse. Nyt järvet ovat ruutuaineiston päällä ja peittävät osan ruuduista. QGIS:n väriskaala vaihtoehdoissa oli valmiina tuollainen punaisesta siniseen vaihtuva ja se soveltui tähän karttatarkasteluun oikein hyvin. Hieman ehkä stereotyyppisesti naisilla punainen väri ja miehillä sininen, mutta informaatio välittyy oikein hyvin ja se on pääasia.
Aineisto kertoo siitä, että monissa paikoissa naisia on suhteessa enemmän kuin miehiä. Lisäksi kartalta erottuu esimerkiksi Otaniemi, jossa on paljon miespuolisia opiskelijoita. Toisaalta kartta antaa paikoin vääristyneen kuvan, koska osassa ruuduissa asuu vain seitsemän ihmistä ja osassa asuu tuhansia. Jos seitsemän ihmisen ruudussa asuu viisi miestä on siellä suhteessa enemmän miehiä, mutta se nyt ei suoranaisesti kuvasta mitään ilmiötä tai kerro siitä, että paikka olisi jotenkin miesvaltainen luonteeltaan. Sen voi varmasti päätellä kartasta, että naisia on suhteessa enemmän Helsingin alueella kuin miehiä, mutta yksittäistä ruutua ei kannata kategorisoida sen tarkemmin nais- tai miesvaltaiseksi ennen kuin on tutustunut tarkemmin aineistoon.
Mielestäni on kiinnostavaa, että pääkaupunkiseudun ulkoreunalla väestöstä suurempi osa on miehiä kuin naisia kun taas sisäosissa naisia on suhteessa enemmän. Haluavatko naiset asua lähempänä keskustaa ja hyviä kulkuyhteyksiä vai mistä ilmiö johtuu? Tätä olisi kiinnostava tutkia. Unohtamatta sitä, että ulkoreunalla asukastiheys on pienempi, joka hieman vääristää tulosta.
Mielestäni tällainen ruutuaineisto ei ole niin esteettinen kuin esimerkiksi korrepleettikartta. Ruudut häiritsevät visuaalista silmääni ja osittain ne voivat myös vääristää tuloksia. Niin kuin Janina Vikman blogissaan sanoi, että ruutukartta ei mukaile luonnollisia rajoja kuten kaupunginosia. Tulokset voivat vääristyä, jos kahdelta hyvin erilaiselta alueelta on päätynyt tietoja samaan ruutuun (Vikman, 2020).
Piste- ja ruutuaineistojen jälkeen teimme korkeuskäyriä ja kokelimme rinnevarjostusta QGIS:illä. Näiden tekeminen oli yllättävän helppoa ohjelmalla. Olemme käyneet tähän mennessä läpi jo paljon erilaisia toimintoja ja ne ovat sillä hetkellä tuntuneet helpoilta. En tiedä, miten hyvin toiminnot ovat enää parin viikon päässä muistissa. Täytyisi pyöritellä ohjelmaa vieläkin enemmän, että kaikki toiminnot jäisivät pysyvästi mieleen. Carita Aapro-Koski oli sanonut hyvin blogissaan, että pelkkä mekaaninen suorittaminen ei ole toivottavaa vaan, että kurssikerroista jäisi käteen ymmärrys siitä, mitä on tullut tehtyä. Senkin on tärkeää, että muistaa katsoa kriittisesti omia tuotoksiaan ja sitä onko ne mahdollisia (Aapro-Koski, 2020).
Kokeilimme lopuksi tehdä itse aineistoa, jota hyödynnämme seuraavalla kerralla. Aineiston tuottaminen ei tuntunut hankalalta se oli hyvin saman tyyppistä kun Corelilla piirtäminen.
Lähteet:
Aapro-Koski, C. (1.2.2020). Kurssikerta 3: Timantteja ja tulvia. Luettu 6.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/aacarita/
Vikman, J. (5.2.2020). Pieniä voittoja. Luettu 6.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/