Kurssikerta 5. Tehtäviä ja puskurointivyöhykkeitä

Viidennellä kurssikerralla jatkoimme viime kerralla aloitettua Pornaisten aineiston tutkimista ja analysointia. Tällä kerralla opettelimme luomaan puskurointivyöhykkeitä ja laskemaan niiden avulla erilaisia asioita. Puskurointi on tärkeä ominaisuus QGIS:issä, koska sen avulla voidaan selvittää esimerkiksi, jonkin ilmiön vaikutusalueella asuvien ihmisten määrää tai vaikkapa vesistöjen valuma-alueita.  Puskurointivyöhykkeiden avulla voidaan määrittää esimerkiksi maanjäristyksen voimakkuutta eri etäisyyksillä järistyskeskuksesta ja näin ollen selvittää mahdollisten tuhojen laajuutta (ihmiset, eläimet, rakennukset, kasvillisuus). Toinen johon mietin, että puskurointivyöhykkeiden käyttö voisi soveltua on eläinten reviirien ja niiden päällekkäisyyksien määrittäminen (huomaa, että biologi on tullut maantieteen kurssille).

Teimme kurssikerralla paljon itsenäisharjoituksia (K5 tehtäviä) ja pääsimme ratkaisemaan ongelmia omin päin. Kurssikerran tehtävissä käytimme puskurointivyöhykkeitä siihen, että selvitimme lentokenttien melu-alueilla ja juna-asemien läheisyydessä asuvien ihmisten määrää ja taajama-alueilla kouluikäisten ja ulkomaalaisten osuutta. Piirsimme itse karttoihin lentokenttien kiitoratoja ja teimme niille puskurointivyöhykkeitä. Oli hyvä muistuttaa mieleen, kuinka piirtäminen onnistui QGIS:illä.

Itsenäistehtävät loivat uskoa siihen, että olen oppinut paljon hyödyllisiä asioita kurssikertojen aikana. Tehtävien ratkaiseminen ei tuottanut suuria ongelmia paria poikkeusta lukuunottamatta. Toisaalta en tiedä ratkaisinko kaikkia tehtäviä oikein tai ratkaisinko ne helpointa reittiä käyttäen. Pääasia, että osasin löytää tapoja ratkaista tehtäviä ja aiemmilla kurssikerroilla käsitellyt asiat muistuivat  hyvin mieleen. Vertailin omia tuloksiani muiden kurssilaisten tuloksiin ja huomasin pieniä eroja. Erot johtuvat paljolti siitä, millaiset kiitoradat olin piirtänyt, jolloin ne vaikuttivat puskurointivyöhykkeiden kokoon. Saman toteamuksen oli tehnyt Tomi Kiviluoma blogissaan (2020). Lisäksi laskin kouluikäisiksi kaikki 7-16-vuotiaat vaikka todellisuudessa sen piti olla 7-15-vuotiaat. Vastaukset ovat kuitenkin suunnilleen samat kuin Riina Hiltulan (2020) ja Samu Vileniuksen (2020) blogeissa niin olen ihan tyytyväinen.

Osaan mielestäni käyttää hyvin erilaisia valintatyökaluja ja laskentatyökaluja. Select by location ja selecy by value  ovat hyvin hallussa ja ymmärrän niiden toimintaperiaatteen hyvin. Osaan myös laskea uusia arvoja taulukoihin helposti ja kivuttomasti.  Bufferointi on selkeä ja käyttökelpoinen työkalu ja erilaisten tiedostojen yhdistely “join” toiminnolla on myös hyvin mielessä. Välillä pienet yksityiskohdat unohtuvat. Kun kurssikerralla  täytyi tehdä valinta jo valitusta alueesta, niin kesti hetken tajuta, että valittu alue pitää tallentaa omana tiedostona ennen, kun siitä voi tehdä lisää valintoja. Monesti tiedän, mitä pitää tehdä ja mitä työkaluja täytyy käyttää, mutta niiden oikeanlainen käyttö vaatii välillä muistuttelua. Kaipasin lisää sellaisia harjoituksia, jossa itse täytyy pohtia, mitä työkaluja olisi parasta käyttää. Osaan käyttää  monia työkaluja hyvin, mutta en välttämättä aina tiedä mikä niistä on mihinkin tehtävään paras. Ongelmanratkaisua siis kaipaisin lisää.

En ehtinyt tunnin aikana tehdä kaikkia itsenäistehtäviä ja tällä kertaa karttatuotoksen tekeminen jäi vain ajatuksen tasolle. Oma koneeni ei jostain syystä halunnut avata pks väki tiedostoa ja näin ollen viimeisen tehtävän teko ei onnistunut ( tuota tiedosta tarvitsi joka kohdassa). QGIS ilmoitti, että tietolähde ei ole kelvollinen enkä sitä lukuisista yrityksistä huolimatta saanut auki. Siispä täytyi tyytyä kohtaloon ja  toivoa seuraavalla kerralla parempaa menestystä.

Lähteet:

Hiltula, R. (13.2.2020) 5. Kerta – itsenäisharjoituksia ja oivalluksia. Luettu 15.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/hiltular/

Kiviluoma, T. (12.2. 2020) Valintojen maailma: bufferointia ja tietokantojen syväluotaavaa suodatusta. Luettu 15.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/02/12/valintojen-maailma-bufferointia-ja-tietokantojen-syvaluotaavaa-suodatusta

Vilenius, S. (13.2.2020) Kurssikerta 5 – S*it just got real. Luettu 15.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/vilesamu/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *