Kurssikerta 6. Interpolointia ja luonnonkatastrofeja

Kuudes kurssikerta aloitettiin aineiston keräämisellä ulkona. Käytimme hyödyksemme Epicollect5 ohjelmaa, joka tuli minulle tutuksi jo maanantaina Maantieteen didaktiikan -kurssilla. Ohjelma on helppo käyttää ja soveltuu varmasti myös lukiolaisten maantieteen tunnille. Oli kivaa vaihtelua päästä ulkoilemaan ja kävelemään, koska koneella tulee istuttua jo ihan liikaa muutenkin. Keräsimme aineistoa erilaisista paikoista ja arvioimme esimerkiksi niiden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja ihmisten aktiivisuutta alueella.

Luokassa visualisoimme kerättyä dataa ja harjoittelimme interpoloinnin tekoa QGIS:illä. Päätin interpoloida sitä, kuinka aktiivisesti ihmiset käyttävät paikkoja. Kuvassa 1. näkyy työn tulos. Interpoloinnissa on se huono puoli, että vaikutusalueet ylettyvät laajalle pisteen ympärille. Paikkojen, joissa ei ole pisteitä väri määräytyy hieman sattumanvaraisesti, mikä ei kuvasta välttämättä todellista tilannetta. Sellaisessa tilanteessa tämä toimisi paremmin, jossa pisteitä olisi hieman enemmän.

Kuva 1. Interpolointi siitä kuinka aktiivisesti kävelijät käyttävät Kumpulan läheisyydessä olevia kohteita. 1= ei aktiivisessa käytössä 5= paljon kävelijöitä, ohikulkijoita, hengailijoita

Kumpulan tarkastelun jälkeen pääsimme tutkimaan luonnonhasardeja, kuten tulivuoria ja maanjäristyksiä ja visualisoimaan niitä. Aluksi täytyi päättää, mitä haluaa tarkastella ja sitten tehdä siitä karttaesitys. Yllättävän vaikeaksi osoittautui juuri se, että sai päätettyä, mitä halusi kartalla esittää. Data löytyi valmiina moodlesta löytyvien linkkien takaa. Lisäksi käytin yhtä omaa linkkiä, jotta pääsin tarkastelemaan maanjäristyksissä kuolleiden määrää ja niistä koituneita kustannuksia. Tomi Kiviluoma oli löytänyt sivuston, jossa oli shp. tiedostona mannerlaatat. Hyödynsin tätä samaa sivustoa ja lisäsin karttoihini myös mannerlaatat (Kiviluoma, 2020).

Jossain tapauksissa piti hieman muokata tiedostoja excelissä ennen kuin ne sai siirrettyä QGIS:iin, mutta osa datasta oli suoraa csv muodossa. Hieman hankaluuksia tuotti se, että osa sijaintitiedoista muuttui päivämääriksi excelissä. Onnistuin kuitenkin selvittämään ongelman muotoilemalla solut tekstiä sisältäväksi ennen liittämistä, jolloin numerot eivät vaihtuneet päivämääriksi.

Päätin tarkastella sekä maanjäristyksiä että tulivuoria ja niiden sijoittumista kartalle. Ensimmäisessä kartassa (Kuva 2.) on kuvattu kaikki maanjäristykset vuosilta 2002-2012, jotka ovat olleet yli 6 magnitudia, lisäksi kartassa näkyy tulivuoret ja mannerlaatat. Tämän jälkeen kokeilin luokitella pisteitä sen mukaan, kuinka voimakas järistys on ollut (Kuva 3.). Päätin rajata tarkasteltavaa aluetta, jotta pisteet erottuisivat paremmin. Halusin myös lisätä karttoihin tietoa kuolonuhreista ja kustannuksista, koska ne ovat merkittävä osa hasardeja. Siispä tein karttaesitykset myös näistä aiheista (Kuva 4. ja 5.). Kaikista järistyksistä ei ole tietoa siitä, kuinka suuret kustannukset ne on aiheuttanut, minkä takia viimeinen kartta on vähän vajavainen. Huomasin, että Carita Aapro-Koski oli omassa blogissaan tehnyt kartan, jossa näkyi numeroina järistyksen kohdalla taloudelliset vahingot ja kuolonuhrit. Se oli hyvin selkeä esitystapa ja tuo informaation paremmin esille kuin omat karttani (Aapro-Koski, 2020).

Kuva 2. Maailman kartalla esitetty tulivuoret, maanjäristykset (2002-2012) ja mannerlaattojen sijainti

 

Kuva 3. Maanjäristykset vuosilta 2002-2012
Kuva 4. Maanjäristyksissä kuolleiden määrä ja yli 8 magnitudin järistykset vuosilta 2002-2012
Kuva 5. Maanjäristyksistä aiheutuneet kustannukset (milj.), yli 6 magnitudin järistykset, yli 8 magnitudin järistykset ja järistykset, joissa on kuollut yli 10 000 ihmistä.

Jälkikäteen mietittynä olisin vaihtanut joitakin symboleja toisiksi, koska nyt sama symboli kuvastaa eri kartoissa eri asioita. Tällainen ei toimisi opetuskäytössä, koska se sekoittaisi oppilaita. On kuitenkin hyvä tiedostaa virheensä ja ehkä niitä osaa sitten vältellä tulevaisuudessa. Tämä oli kuitenkin pelkkä harjoitus ja monen tunnin ahertamisen jälkeen en enää jaksanut välittää symboleista. Toinen parannettava asia olisi kuolleisuutta esittävässä kartassa olevat värit. QGIS:ssä värit näyttivät paremmilta ja ne erottuivat kartasta paremmin kuin tässä blogiympäristössä. On siis hyvä miettiä sitä, miltä karttaesitys näyttää siellä, missä sen aikoo näyttää/julkaista. Toisaalta nämä kartat toimivat varmasti paremmin isommalla näytöllä kuin tässä blogissa.

Kaikki nämä kartat soveltuvat hyvin opetuskäyttöön ja mielestäni ne havainnollistavat hyvin  hasardien sijoittumista maailmankartalle.  Oppilaiden mieleen jää varmasti helpommin kartoista nähdyt asiat kuin pelkkä opettajan puhe. Näillä  tekemilläni kartoilla pystytään opettamaan/havainnollistamaan esimerkiksi näitä asioita:

  • Suurin osa yli 6 magnitudin järistyksistä on 6-7 magnitudin välissä. Voimakkaita järistyksiä tapahtuu harvemmin
  • Suurimmat ihmismenetykset ja kustannukset eivät ole  aina suoraa yhteydessä kaikista voimakkaimpiin järistyksiin
  • Järistyksistä  ja tulivuorista suurin osa sijoittuu mannerlaattojen saumakohtiin

Harjoitus oli hyvä ajatellen tulevaa ammattiani eli biologian ja maantiedon opettajana toimimista. Kurssikerralla tehdyt harjoitukset muistuttivat siitä, että opettajana on valtavat mahdollisuudet tuottaa myös itse opetusmateriaali eikä tyytyä vain saatavilla oleviin. Tällä tavalla pystyy muokkaamaan karttoja juuri täydellisesti opetukseen sopiviksi. Karttojen avulla pystytään havainnollistamaan monia ilmiöitä hyvin ja luomaan oppilaille parempi muistijälki. Esimerkiksi Suomen väestön kehitys ja keskittyminen isoihin kaupunkeihin on sellainen ilmiö, jota on helppo kuvata kartalla.

Olen tyytyväinen siihen, mitä kaikkea olen oppinut kurssin aikana. Osaan käyttää QGIS:ä jo moneen erilaiseen tarkoitukseen ja taas opin uusia tapoja hyödyntää ohjelmaa myös tulevaisuudessa.

 

Lähteet:

Aapro-Koski, C. (20.2.2020) Kurssikerta 6. Karttoja opetustarkoitukseen. Luettu 21.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/aacarita/

Kiviluoma, T. (20.2.2020) Hasardia menoa. Luettu 20.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/

National center for environmental information. Luettu 20.2.2020 https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=101650&s=1&d=1

World tectonic plates and boundaries. GitHub. Luettu 20.2.2020. https://github.com/fraxen/tectonicplates

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *