Viimeisen kurssikerran tarkoitus oli tuottaa itse jokin karttaesitys, joka kuvastaa paria eri muuttujaa. Yllättävän hankalaksi ilmeni datan löytäminen ja sen päättäminen, mitä haluaa kuvata kartoilla (taas kerran). Hukuin syvälle aineistojen maailmaan kun etsin sopivaa dataa tarkasteltavaksi. Halusin kuvata laajempaa aluetta kuin pelkkää Suomea. Euroopan tasolla löysin jonkin verran hyvää dataa, mutta päädyin lopulta tarkastelemaan ilmiöitä koko maailman tasolla. Tässäkin hankalaksi osoittautui se, että kaikista muuttujista ei ollut yhtä kattavaa aineistoa, mikä rajoitti hieman valintaa. Aineistot löysin ArcGIS Hub sivustolta ja UNEP (United Nations Environmental Programme) data explorer sivulta.
Halusin tarkastella jotakin merkittävää ilmiötä, jossa näkyisi selkeää vaihtelua vuosien välillä. Lisäksi halusin luoda jotain sellaista, mitä ehkä voisi käyttää tulevaisuudessa opetustyössä. Siispä päädyin tekemään pari karttasarjaa siitä, miten urbanisoituminen ja väestönkasvu on muuttunut eri maissa vuosien 1990-2020 välisenä aikana. Lisäsin kartan myös vuoden 2045 ennusteesta. Päädyin karttasarja malliseen tarkasteluun, koska päällekkäisten asioiden kuvaaminen maailmankartta tasolla on hieman hankalaa. Helposti diagrammit tai muut vastaavat menevät niin pieneksi ja suttuiseksi, että tällainen tarkastelu on varmasti parempi. Olisi ollut hienoa saada kartat tähän blogiympäristöön vierekkäin, mutta se ei ollut mahdollista. Mielestäni kartat kuvaavat hyvin ilmiöitä ja karttoja voisi käyttää apuna esimerkiksi opetuksessa tai vaikkapa koetehtävän osana.
Karttasarjoista voi tarkastella monia asioita. Niitä voi tarkastella yksinään tai vertailemalla toisiinsa. Karttasarjasta 1 nähdään, että väestönkasvu on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen monissa Aasian ja Afrikan maissa. Lisäksi monessa Euroopan maassa väestönkasvu on negatiivisen puolella. Vuoden 2045 ennuste kertoo siitä, että väestönkasvun uskotaan hidastuvan entisestään, mutta pysyvän positiivisen puolella monissa maissa. Suomi näkyy kaikissa kartoissa samalla värisävyllä (kasvuvauhti 0-0,5) mutta vuoden 2045 kasvuvauhti on enää 0,032 eli lähes olematon.
Karttasarjasta 2 näkee sen, kuinka kaupungissa asuvien osuus on kasvanut vuosien 1990-2020 välillä monessa maassa. Yli 5 miljoonan asukkaan kaupungit (näkyvät karttasarjan 2 keskimmäisessä kartassa) ovat sellaisissa paikoissa, joissa urbanisoitumisaste ei ole niin korkea. Lukuunottamatta poikkeuksia kuten New York, Lontoo ja Soul. Toinen huomio, jonka kartoista voi tehdä on se, että paikoissa, jossa väestönkasvu on korkeaa kaupungistumisprosentti on pienempi. Tästäkin löytyy kyllä poikkeuksia.
Teknisesti kartat eivät vaatineet suurta ponnistelua ja sain helposti muokattua kartat haluamaani ulkomuotoon. Datan löytäminen, käsittely ja muokkaaminen ennen QGIS:iin siirtämistä voi olla työläämpää kuin itse kartan tekeminen.
Katselin myös muiden tuottamia karttoja ja oli hauskaa huomata, miten erilaisiin datoihin ja karttaesityksiin ihmiset olivat päätyneet. Esimerkiksi Venla Moisio oli tarkastelut kiinnostavasti Suomen elinkeinorakennetta, päästöjä ja väestöä kartoissaan (Moisio, 2020). Myös Leena Rantamaulan blogissa oli kuvattua kiinnostavia muuttujia Euroopan tasolla. Leena sanoi myös blogissaan hyvin, että monesti vähempi on enemmän ja pienemmän datamäärän visualisointi on huomattavasti helpompaa kuin suuren (Rantamaula, 2020). Olen tästä samaa mieltä. Minulla ilmeni monesti se ongelma jos yritin lisätä karttaan jotain, että siitä ei saanut enää mitään selvää. Olisin halunnut laittaa kaupunkien viereen niiden nimen ja asukasluvun, mutta siitä tuli vain sotkua.
Tämä kurssikerta antoi vahvan luoton siihen, että olen oppinut käyttämään QGIS ohjelmaa hyvin ja osaan tehdä sillä jo monenlaisia karttoja. Tulen varmasti hyödyntämään näitä taitoja tulevaisuudessa ja tulevat oppilaani saavat karttaähkyn kun innostun visualisoimaan kaikkea mahdollista kartoilla. Tähän on hyvä päättää tämä kurssi ja blogin teko. On ollut mukava seitsemän viikon matka, mutta vielä mukavampaa on se, että se loppuu!
Lähteet:
ArcGIS Hub. Haettu 22.2.2020 <https://hub.arcgis.com/>
Moisio, V. (26.2.2020) Viikko 7 -viimeinen kurssikerta ja omien karttojen tekemistä. Luettu 27.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/moivenla/
Rantamaula, L. (26.2.2020) Kurssikerta 7: Raaka-ainekulutus ja elämänlaatu. Luettu 27.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/rale/
United Nations Environmental programme data explorer. Haettu 23.2.2020 <http://geodata.grid.unep.ch/>
One Reply to “Kurssikerta 7. Omia karttaesityksiä”