Tällä viikolla teimme hieman erilaista työtä. Vähemmän karttoja ja enemmän datan tutkimista QGISin kanssa. On hyvä muistaa, että aina kartta ei ole ainoa kiinnostava asia, jota aineistosta voi vetää irti. Myös ihan lukemat voivat olla sopivassa muodossa ja sopivin määrin tärkeätä ja jopa helpompaa ilmaista ihan numeerisesti tai taulukossa yms. Alla taulukoitu tehtävien vastaukset.
Bufferointi ja data-analyysi oli melko helppoa kun pääsi sen rytmiin. En ollutkaan koskaan aikaisemmin tälläistä tehnyt QGISissä joten oli kiva oppia taas uutta ja hyödyllistä tietoa!
Mielenkiintoisesti huomasin, että vastaukseni hieman erkani muista. Esimerkiksi Niskanen (1) oli saanut hieman eri vastauksia. Tiedä sitten kumpi on enemmän oikeassa, vai onko kumpikaan. No ei, mutta on hyvä nähdä että eroavaisuuksia löytyy. Se on kuitenkin tieteellisen tutkimuksen peruskiviä.
Koska eihän GIS-kurssilla voi viikkoakaan ilman karttaa selvitä, alla on vielä Malmin lentokentän bufferialueet ja niiden sisällä olevat rakennukset.
Malmin lentokentän 1km ja 2km bufferialueet ja niiden sisällä olevat rakennukset.
Kaiken kaikkiaan, oikein mukava ja opettavainen viikko!
Tällä viikolla teimme rasterikarttoja. Nämä olivat tuttuja jo lukio ajoilta, mutta oli hyvä muistutella taas vanhojataitoja takaisin.
Kartat olivat melko helppoja loppujenlopuksi ja niiden tekeminen ei aiheuttanut suurempia vaikeuksia.
Ruotsinkielisten puhujien osuus (%) Helsingissä
Julia teki mielenkiintoisen kartan ja tutki myös ulkomaalaisten osuutta Helsingin alueella. Kartta valoitti hieman ulkomaalaisten ruotsinkielisten osuutta sekä koettuja epäkohtia esimerkiksi Itä-Helsingissä. Erittäin mielenkiintoista pohdintaa!
Tämä viikko oli oikein mukava, katsotaan mitä ensi viikko tuo tullessaan!
Kolmannella viikolla jatkettiin QGISiin syventymistä entisestään. Ohjelman pyörittäminen jatkui edelleen melko helppona, vaikka aina uutta oppiessa löytyy myös haasteita.
Karttojen tekeminen onnistui kuitenkin hyvin ja verrattuna muitten karttoihin, onnistuin itsekin hyvin. Aapo Tuulentie(1) sekä Pietu Nuortimo(2) tekivät aikalailla samanlaiset kartat, joskin hieman eri värityksillä. Kuten viime viikolla, värimaailma on pitkälti subjektiivinen kunhan se kuvaa nopeasti, sitä mitä halutaan.
Halusin etenkin tulvaindeksi kartassa erottaa selkeästi vesistöt ja tulvaindeksin, joten valitsin järvet sinisiksi ja indeksin helakan punan värisiksi riippuen asteesta.
Kartat:
Konfliktit, timattikaivokset ja öljykentät AfrikassaTulvaindeksi Suomessa
Toisella viikolla syvennyimme kartta projektioiden maailmaan QGISissä. Tehtäviä oli useampia mutta minulla oli aikaa vain näistä vain toiseen. Alempana tämän viikon oivalluksiani muistiinpanojeni pohjalta!
Analysoimalla eri koordinaattijärjestelmistä johtuvia alueellisia eroja kartalla on saatu useita suurijakin eroja esille. Prosessi on ensinnäkin osoittanut, miten erilaiset koordinaattijärjestelmät voivat aiheuttaa merkittäviä eroja maantieteellisten tietojen esittämisessä. Kun nämä vaihtelut ilmaistaan prosentteina, saadaan selville vääristymien tai poikkeamien laajuus eri alueilla.
Kun nämä erot visualisoidaan kartalla, käy ilmi, että tietyillä alueilla on selvempiä poikkeamia kuin muilla. Erilaisten luokittelujärjestelmien kokeilu paljasti vivahteita jakaumakuvioissa, mikä korostaa sopivien luokittelumenetelmien valinnan tärkeyttä, jotta dramaattisimmat erot saadaan korostettua tehokkaasti.
Värimaailman valinnalla oli keskeinen rooli näiden vaihteluiden korostamisessa. Käyttämällä vastakkaisia värejä harkitusti oli mahdollista suurentaa jyrkkiä eroja ja korostaa eroavaisuuksia, mikä lisäsi kartan viestinnällistä voimaa. Alla tekemäni kartta Mercatorin projektion ja TM35FIN projektion suhteiden eroavaisuuksista. Eroavaisuus on ilmaistu juurikin prosentuaalisena erona. Kuvan legenda ilmaisee erot mielestäni värin ”jyrkkyyden” mukaan. Legenda tosin voisi olla toisin päin järjestelty näin jälkeenpäin katsottuna.
Mercator projektion prosentuaalinen (%) suhde TM35FIN projektioon
Lisäksi havaitut alueelliset erot johtuvat lukuisista tekijöistä, kuten koordinaattijärjestelmien valinnasta, maantieteellisestä mittakaavasta ja karttaprojektioiden luontaisista vääristymistä. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat havaittuun alueelliseen heterogeenisuuteen ja valaisevat maantieteen, kartografian ja tietojen esittämisen monimutkaista vuorovaikutusta. Kaiken kaikkiaan tämä harjoitus korostaa, että koordinaattijärjestelmien ja luokittelumenetelmien valinnassa on noudatettava huolellista harkintaa, jotta maantieteellisiä ilmiöitä voidaan kuvata tarkasti.
Huomasin blogeja lukemalla, että olin tehnyt saman projektion kuin Miska Pihlajaniemi. Oli kiva nähdä että muitakin oli kiinnostanut sama asia, erityisesti varmasti kuuluisa Mercator. Muiden lemppari ja maantieteilijöiden inhokki, projektio on varmasti kaikista kuuluisin ja tutuin, joten ei ihme että en ollut ainoa. Pihlajaniemi oli valinnut hieman erillaisen värimaailman. Minun karttani näyttää luokkien väliset erot hieman jyrkemmin. Kummatkin kartat silti hyvät, lähinnä makuasia mistä tykkää!
Helsingin yliopisto
