Kurssikerta 7: Tulikoe!

 

Viimeisellä viikolla päätin tutkia Yhdysvaltoja. Käyn itse noin vuotuisasti Yhdysvalloissa lomailemassa ja moikkaamassa Atlantin toisenpuoleisia kavereita. Tänä vuonna lähtö onkin vain reilun viikon päästä tämän kirjoittamisesta (tai ainakin aloittamisesta).

Pelle Miljoonaa lainaten: ”Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta, älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma!”

Yhdysvallat ovat erittäin mielenkiintoinen kohde tutkia. Supervalta on dominoinut erialoilla maailmanlaajuisesti ihan 1900-luvun alusta lähtien. Pääasiassa sotilaallisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti. Modernin maailman rikkain valtio ei kuitenkaan ole onnistunut täysin. Epäkohtia on lukuisia, etenkin maansisäisesti. Tuloerot, köyhyys, ”maksava-saa” kulttuuri, väkivälta. Nämä ovat vain yksiä esimerkkejä jotka vaikuttavat USAn väestöön päivittäin.

Minulle yksi mielenkiintoisempia aspekteja on Yhdysvaltojen suhde huumeisiin. Samalla kuin yhä useampi osavaltio laillistaa kannabista, ja jopa ”vahvempia” huumausaineita, he ovat myös erittäin rokote vastaisia verrattuna muihin länsimaihin. Samoin lääkeyhtiöt ja lekurit jakelevat lääkereseptejä opiaatteihin lieviinkin vaivoihin. Tähän kun lisätään systemaattinen rotu- ja luokkaerottelu saadaan aika mielenkiintoinen soppa kasaan. Päätinkin siksi tutkia Yhdysvaltojen huumekuolemia ja niiden suhdetta alueelliseen köyhyyteen.

Kartassa huumekuolemat ovat esitetty kunnittain (county). Data on haettu Yhdysvaltojen tautikeskuksesta CDC(1).Kuten näkee, huumekuolemat ovat melko hälyttäviä ympäri maata. Seuraavaksi tutkin siten kuntien köyhyysrajaprosenttia. Alla kartta siitä:

Kuten näkee, tummat alueet tukevat toisiaan kummassakin kartassa. Karttojen (datan) pohjalta ei kuitenkaan ilmene 1:1 korrelaatiota. Voimme päätellä, että köyhyydellä on siis osansa huumekuolemien yleistymiseen, mutta se ei ole ainoa syy ja tekeillä on muitakin muuttujia. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, olisihan se aika kummallista jos näin laajassa tutkimuksessa olisi vain yksi tekijä! Kartat kuitenkin havannoivat näiden kahden ilmiön suhdetta, ja antaa syytä miettiä uudenlaisia poliittisia valintoja tämän estämiseksi.

Valitettavasti data sisälsi vain manner USAn, eli Hawaiin and Alaskan osavaltiot eivät mahtuneet tähän tutkimukseen. Oletettavasti sama ilmiö kuitenkin jatkuu sielläkin. Anekdotaalisesti ainakin jenkkikavereitten mukaan, kyllä.

Sampo(3) tutki myös USAta, mutta hän etsi osavaltioiden äänestystuloksia presidentin vaaleissa. Tästä voisi (ja onkin) tehdä pidemmänkin tutkimuksen, jossa tutkailisimme kaikkea näitä kolmea ilmiötä. Tästä saisimme kartan joka kielisi Yhdysvaltojen republikaanien ja demokraattien poliittisten päätösten vaikutusta huumekuolemiin ja köyhyyteen. Vaikka kiinnostavaa olisikin, menee ehkä hieman yli tämän kurssin skaalan.

Viimeinen viikko oli mukava, kun pääsi itse valitsemaan ja toteuttamaan koko homman itsenäisesti. Ehkä aihe oli vähän huono omaa lomaa ajatellen, mutta ehkä se siitä. Kiitos mukavasta kurssista, tuli opittua paljon uuttaa ja treenattua vanhoja taitoja.

Lähteet:

(1):  https://www.cdc.gov/nchs/data-visualization/drug-poisoning-mortality/index.htm

(2):  https://www.census.gov/library/publications/2015/demo/p60-252.html

(3): Väätäjä, S. Seitsemäs kurssikerta (6.3.2024 https://blogs.helsinki.fi/vsampo/)