Kategoria: Uncategorized

 

Viimeisellä viikolla päätin tutkia Yhdysvaltoja. Käyn itse noin vuotuisasti Yhdysvalloissa lomailemassa ja moikkaamassa Atlantin toisenpuoleisia kavereita. Tänä vuonna lähtö onkin vain reilun viikon päästä tämän kirjoittamisesta (tai ainakin aloittamisesta).

Pelle Miljoonaa lainaten: ”Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta, älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma!”

Yhdysvallat ovat erittäin mielenkiintoinen kohde tutkia. Supervalta on dominoinut erialoilla maailmanlaajuisesti ihan 1900-luvun alusta lähtien. Pääasiassa sotilaallisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti. Modernin maailman rikkain valtio ei kuitenkaan ole onnistunut täysin. Epäkohtia on lukuisia, etenkin maansisäisesti. Tuloerot, köyhyys, ”maksava-saa” kulttuuri, väkivälta. Nämä ovat vain yksiä esimerkkejä jotka vaikuttavat USAn väestöön päivittäin.

Minulle yksi mielenkiintoisempia aspekteja on Yhdysvaltojen suhde huumeisiin. Samalla kuin yhä useampi osavaltio laillistaa kannabista, ja jopa ”vahvempia” huumausaineita, he ovat myös erittäin rokote vastaisia verrattuna muihin länsimaihin. Samoin lääkeyhtiöt ja lekurit jakelevat lääkereseptejä opiaatteihin lieviinkin vaivoihin. Tähän kun lisätään systemaattinen rotu- ja luokkaerottelu saadaan aika mielenkiintoinen soppa kasaan. Päätinkin siksi tutkia Yhdysvaltojen huumekuolemia ja niiden suhdetta alueelliseen köyhyyteen.

Kartassa huumekuolemat ovat esitetty kunnittain (county). Data on haettu Yhdysvaltojen tautikeskuksesta CDC(1).Kuten näkee, huumekuolemat ovat melko hälyttäviä ympäri maata. Seuraavaksi tutkin siten kuntien köyhyysrajaprosenttia. Alla kartta siitä:

Kuten näkee, tummat alueet tukevat toisiaan kummassakin kartassa. Karttojen (datan) pohjalta ei kuitenkaan ilmene 1:1 korrelaatiota. Voimme päätellä, että köyhyydellä on siis osansa huumekuolemien yleistymiseen, mutta se ei ole ainoa syy ja tekeillä on muitakin muuttujia. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, olisihan se aika kummallista jos näin laajassa tutkimuksessa olisi vain yksi tekijä! Kartat kuitenkin havannoivat näiden kahden ilmiön suhdetta, ja antaa syytä miettiä uudenlaisia poliittisia valintoja tämän estämiseksi.

Valitettavasti data sisälsi vain manner USAn, eli Hawaiin and Alaskan osavaltiot eivät mahtuneet tähän tutkimukseen. Oletettavasti sama ilmiö kuitenkin jatkuu sielläkin. Anekdotaalisesti ainakin jenkkikavereitten mukaan, kyllä.

Sampo(3) tutki myös USAta, mutta hän etsi osavaltioiden äänestystuloksia presidentin vaaleissa. Tästä voisi (ja onkin) tehdä pidemmänkin tutkimuksen, jossa tutkailisimme kaikkea näitä kolmea ilmiötä. Tästä saisimme kartan joka kielisi Yhdysvaltojen republikaanien ja demokraattien poliittisten päätösten vaikutusta huumekuolemiin ja köyhyyteen. Vaikka kiinnostavaa olisikin, menee ehkä hieman yli tämän kurssin skaalan.

Viimeinen viikko oli mukava, kun pääsi itse valitsemaan ja toteuttamaan koko homman itsenäisesti. Ehkä aihe oli vähän huono omaa lomaa ajatellen, mutta ehkä se siitä. Kiitos mukavasta kurssista, tuli opittua paljon uuttaa ja treenattua vanhoja taitoja.

Lähteet:

(1):  https://www.cdc.gov/nchs/data-visualization/drug-poisoning-mortality/index.htm

(2):  https://www.census.gov/library/publications/2015/demo/p60-252.html

(3): Väätäjä, S. Seitsemäs kurssikerta (6.3.2024 https://blogs.helsinki.fi/vsampo/)

 

 

Toiseksi viimeisellä viikolla viikolla tutkin maanjäristyksiä ja interpolointia maailmalla sekä tutussa Kumpulassa! Interpolointi oli omatoimisesta tiedon keräämisestä Kumpula-Arabia akselilla koetun vaaran mukaan. Kuten Sampo Väätäjäkin huomasi, oli jäinen integraalimäki ehkä alueen vaarallisin paikka. Itse Kumpulassa asuvana, on kumma kuinka vuosi toisensa jälkeen mäki on miltein puolet vuodessa ei vaan kurjassa vaan myös oikeasti vaarallisessa kunnossa. Ei parane pahemmin juosta bussipysäkille vaikka olisi myöhästymässä! No, ei siitä sen enempää. Interpolointi oli melko helppo, mutta kuitenkin uusitaito, jota en aikaisemmin ollut tehnyt QGISissä. Alla tuotettu kartta.

Johan jytisee…!

Seuraavaksi etsimme isoista dataseteistä mielenkiintoista tutkittavaa. Kuten moni muukin, valitisin tutkailla maanjäristyksiä maailmalla. Kumpulasta näitä ei nimittäin paljoa löytynyt. Hieman pyörittelemällä oli kartat jo aika helppo tuottaa tässä kohtaa. Tietysti suuren määrän dataa sisältävät setit tuovat aina omia haasteitaan sen käsittelyssä.

 

Toiseksi viimeinen viikko oli oikein mukava lopetus ennen viimeistä ”tulikoetta” ensi viikolla. Katsotaan mitä silloin saadaan aikaiseksi kun tekee itse alusta alkaen!

Lähteet:

Väätäjä, S. Kuudes kurssikerta (lainattu 23.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/vsampo/)

 

 

Tällä viikolla teimme hieman erilaista työtä. Vähemmän karttoja ja enemmän datan tutkimista QGISin kanssa. On hyvä muistaa, että aina kartta ei ole ainoa kiinnostava asia, jota aineistosta voi vetää irti. Myös ihan lukemat voivat olla sopivassa muodossa ja sopivin määrin tärkeätä ja jopa helpompaa ilmaista ihan numeerisesti tai taulukossa yms. Alla taulukoitu tehtävien vastaukset.

 

Bufferointi ja data-analyysi oli melko helppoa kun pääsi sen rytmiin. En ollutkaan koskaan aikaisemmin tälläistä tehnyt QGISissä joten oli kiva oppia taas uutta ja hyödyllistä tietoa!

Mielenkiintoisesti huomasin, että vastaukseni hieman erkani muista. Esimerkiksi Niskanen (1) oli saanut hieman eri vastauksia. Tiedä sitten kumpi on enemmän oikeassa, vai onko kumpikaan. No ei, mutta on hyvä nähdä että eroavaisuuksia löytyy. Se on kuitenkin tieteellisen tutkimuksen peruskiviä.

Koska eihän GIS-kurssilla voi viikkoakaan ilman karttaa selvitä, alla on vielä Malmin lentokentän bufferialueet ja niiden sisällä olevat rakennukset.

Kaiken kaikkiaan, oikein mukava ja opettavainen viikko!

Lähteet:

Niskanen, A. (Lainattu 23.2.2024 Viides kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/niskanau/2024/02/20/viides-kurssikerta/)

Rasterit

Lähteet:

Viikon fiilikset

Kolmannella viikolla jatkettiin QGISiin syventymistä entisestään. Ohjelman pyörittäminen jatkui edelleen melko helppona, vaikka aina uutta oppiessa löytyy myös haasteita.

Karttojen tekeminen onnistui kuitenkin hyvin ja verrattuna muitten karttoihin, onnistuin itsekin hyvin. Aapo Tuulentie(1) sekä Pietu Nuortimo(2) tekivät aikalailla samanlaiset kartat, joskin hieman eri värityksillä. Kuten viime viikolla, värimaailma on pitkälti subjektiivinen kunhan se kuvaa nopeasti, sitä mitä halutaan.

Halusin etenkin tulvaindeksi kartassa erottaa selkeästi vesistöt ja tulvaindeksin, joten valitsin järvet sinisiksi ja indeksin helakan punan värisiksi riippuen asteesta.

Kartat:

Lähteet:

1: Tuulentie, A. (2024, https://blogs.helsinki.fi/aapotuul/)

2: Nuortimo, P. (2024, https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/2024/01/31/kolmas-kurssikerta/)

 

Täällä taas!

Toisella viikolla syvennyimme kartta projektioiden maailmaan QGISissä. Tehtäviä oli useampia mutta minulla oli aikaa vain näistä vain toiseen. Alempana tämän viikon oivalluksiani muistiinpanojeni pohjalta!

Analysoimalla eri koordinaattijärjestelmistä johtuvia alueellisia eroja kartalla on saatu useita suurijakin eroja esille. Prosessi on ensinnäkin osoittanut, miten erilaiset koordinaattijärjestelmät voivat aiheuttaa merkittäviä eroja maantieteellisten tietojen esittämisessä. Kun nämä vaihtelut ilmaistaan prosentteina, saadaan selville vääristymien tai poikkeamien laajuus eri alueilla.

Kun nämä erot visualisoidaan kartalla, käy ilmi, että tietyillä alueilla on selvempiä poikkeamia kuin muilla. Erilaisten luokittelujärjestelmien kokeilu paljasti vivahteita jakaumakuvioissa, mikä korostaa sopivien luokittelumenetelmien valinnan tärkeyttä, jotta dramaattisimmat erot saadaan korostettua tehokkaasti.

Värimaailman valinnalla oli keskeinen rooli näiden vaihteluiden korostamisessa. Käyttämällä vastakkaisia värejä harkitusti oli mahdollista suurentaa jyrkkiä eroja ja korostaa eroavaisuuksia, mikä lisäsi kartan viestinnällistä voimaa. Alla tekemäni kartta Mercatorin projektion ja TM35FIN projektion suhteiden eroavaisuuksista. Eroavaisuus on ilmaistu juurikin prosentuaalisena erona. Kuvan legenda ilmaisee erot mielestäni värin ”jyrkkyyden” mukaan. Legenda tosin voisi olla toisin päin järjestelty näin jälkeenpäin katsottuna.

Lisäksi havaitut alueelliset erot johtuvat lukuisista tekijöistä, kuten koordinaattijärjestelmien valinnasta, maantieteellisestä mittakaavasta ja karttaprojektioiden luontaisista vääristymistä. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat havaittuun alueelliseen heterogeenisuuteen ja valaisevat maantieteen, kartografian ja tietojen esittämisen monimutkaista vuorovaikutusta. Kaiken kaikkiaan tämä harjoitus korostaa, että koordinaattijärjestelmien ja luokittelumenetelmien valinnassa on noudatettava huolellista harkintaa, jotta maantieteellisiä ilmiöitä voidaan kuvata tarkasti.

Huomasin blogeja lukemalla, että olin tehnyt saman projektion kuin Miska Pihlajaniemi. Oli kiva nähdä että muitakin oli kiinnostanut sama asia, erityisesti varmasti kuuluisa Mercator. Muiden lemppari ja maantieteilijöiden inhokki, projektio on varmasti kaikista kuuluisin ja tutuin, joten ei ihme että en ollut ainoa. Pihlajaniemi oli valinnut hieman erillaisen värimaailman. Minun karttani näyttää luokkien väliset erot hieman jyrkemmin. Kummatkin kartat silti hyvät, lähinnä makuasia mistä tykkää!

Lähteet:

Pihlajaniemi, M. (2024) Toinen luento (31.1.2023, https://blogs.helsinki.fi/pmiska/2024/01/31/toinen-luento/)

 

Olen käyttänyt QGISsiä jo aikaisemmin kursseilla joten perusteet olivat tuttuja joskin käytännössä unohtuneita. Vaiheet tulivat kuitenkin helposti takaisin kun ohjelmistoa alkoi tutkia uudelleen. Karttojen tuottaminen ei tuonut kummempia vaikeuksia.

Oli mielenkiintoista palata takaisin paikkatieto-ohjelmien maailmaan ja odotan innolla tulevia kurssikertoja. Blogi tyylinen kirjoittaminen on hyvä tapa reflektoida omaa oppimistaan sekä oppia muilta heidän oivalluksistaan muiden blogeja luettaessa. Erityisesti mieleenkiintoon nousi Julija Pylsyn blogiteksti Kurkistus QGIS:n maailmaan. Pylsyllä oli monia samoja ajatuksia ja fiiliksiä ensimmäisistä harjoituksista kuin minullakin.

Ensimmäisestä viikosta jäi hyvät tunnelmat. Monet asiat olivat hieman unohtuneet mutta palasivat nopeasti harjoituksia tehdessä. Odotan tulevia kurssikertoja innolla.

 

Lähteet:

Pylsy, J. (2024). Kurkistus QGIS:n maailmaan. Viitattu 23.1.2024

https://blogs.helsinki.fi/julijapy/

 

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!