Ensimmäinen kurssikerta: Ohjelmat ja perusteet

Kurssin ensimmäisellä opetuskerralla keskityttiin paikkatiedon perusteisiin ja sen käyttömahdollisuuksiin. Tärkeää oli Mapinfo ohjelmiston alkeiden opettelu ja sitä kautta kurssin kunnollinen aloitus. MapInfo oli peruspiirteiltään varsin erilainen esimerkiksi aikaisemmin käyttämiini kuvankäsittely- ja vektoriohjelmistoihin verrattuna. Sen käyttö kuitenkin tulee varmaan tehokkaammaksi kurssin kuluessa.

MapInfon sujuvaa käyttöönottoa vaikeutti sen haastavaksi osoittautunut käyttöliittymä, jossa etenkin eri välilehtien suora vaikutus toisiinsa oli minulle  uutta. Ohjelma on tehty myös varsin vahvasti käyttäjän muokattavaksi, mikä kuitenkin johtaa siihen, että aloittelijalla on vaikeuksia määritellä sen kaikkia asetusvaihtoehtoja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Ohjelmiston käytön alku oli varsin haastavaa, mikä näkyy hyvin esimerkiksi ensimmäisessä kartassa (Kuva 1), jossa väriskaala meni pieleen, eikä toimi kunnolla.

Kuva 1. Epäonnistunut kartta Suomen kesämökkien lukumäärästä kunnittain. (Tilastokeskus 2015)

Ohjelmisto kuitenkin vaikuttaa sellaiselta, että sen käyttö voi olla erittäinkin nopeaa ja tehokasta, kunhan pääsee ensin alkuvaikeuksien yli. Kokemuksen merkitys on tässäkin siis suuri. Ohjelmiston käyttömahdollisuudet vaikuttavat myös monipuolisilta ja sen avulla vaikuttaisi pystyvän tekemään merkittävääkin informaatiota esittäviä karttoja pienellä vaivalla. Kunhan siis käytön ensin oppii hallitsemaan. Merkittävä voidaan myös pitää sen mahdollisuutta käyttää aineistoja eri ohjelmista, kuten esimerkiksi Excelistä.

Kesämökit suomessa.

Kuva 1. Kartta Suomen kesämökeistä kunnittain vuonna 2015. (Tilastokeskus 2015)

 

Paremmin viimeistelemäni kartta (kuva 2) kuvaa Suomen kesämökkien määrää kunnittain. Kartassa vaikuttaa olevan merkittävä kasaantuma kesämökkien suhteen niin sanotun järvi-Suomen alueella. Toinen selvä erikoisuus vaikuttaa olevan Pohjanmaan alueen kesämökkien vähyys. Oletettavana syynä näihin erikoisuuksiin voidaan pitää niiden maisemallisia piirteitä. Pohjanmaa ajatellaan ainakin perinteisesti erittäin peltovaltaiseksi lakeaksi alueeksi, mikä ei ehkä vastaa ihmisten kuvitelmaa perinteistä kesämökkimaisemasta. Järvi-Suomi taas on stereotyyppisen näkemyksen perusteella varsin lähellä perinteistä kesämökkimaiseman kuvitelmaa.

Huomattavaa on myös se, että kesämökkien määrässä esiintyy merkittäviä eroja myös esimerkiksi maakuntien sisällä. Myöskään kuntien väestöntiheydellä ei vaikuta olevan merkittävää yhteyttä kesämökkien määrään, mikä näkyy Fillan (2017) tekemästä väestötiheyskartasta. Kesämökkejä vaikuttaa löytyvän sekä paljon, että vähän eri tiheyksistä kunnista. Mielenkiintoista tulee olemaan tulevaisuudessa nähdä Venäläisten Suomessa lisääntyneen kesämökkikaupan vaikutus. Suomen mökkien määrä tuskin tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä yhä useampi ostaa tai perii jo valmiiksi rakennetun kesämökin, kuin rakentaa uutta. Venäläisten mökkiasuminen Suomessa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi (Hannonen 2016). On mahdollista, että venäläiset rakentavat uusia enemmän omiin tarkoituksiinsa sopivia kesäasumuksia, mikä voisi lisätä kokonaismäärää joillain alueilla etenkin Itä-Suomessa.

Valmista karttaa voidaan pitää varsin helppolukuisena. Se on myös visuaalisesti yksinkertainen, eikä se sisällä liian räikeitä elementtejä, jotka veisivät huomion toisarvoisiin asioihin. Siinäkin on kuitenkin ongelmia. Huomattava on esimerkiksi, että eri pinta-alaisissa kunnissa on eri määrä mökkejä. Kartasta olisi tullut ehkä parempi, jos aineistona olisi käytetty tietokantaa, missä näkyy mökkien määrä suhteessa pinta-alaan. Mielenkiintoista olisi nähdä myös esimerkiksi tiestön tai muun infrastruktuurin sijoittumisen vaikutus kesämökkien alueelliseen esiintymiseen.

Kurssi alkoi varsin mielenkiintoisena. Uskon siltä saatavan informaation sisältävän paljon käyttömahdollisuuksia tulevaisuuden opiskelujen tai työuran kannalta. Uskon sen mahdollistavan etenkin paikkatiedon paremman käytön ja käsittelyn. Toivon kurssin olevan myös jatkossa mielenkiintoinen ja sen antavan mahdollisuuksia haastaa itseään.

Lähteet:

Filla, S (2017). Kurssikerta 1: Väestön jakautuminen Suomessa. 25.1.2017 <https://blogs.helsinki.fi/sfilla/2017/01/25/kurssikerta-1-vaeston-jakautuminen-suomessa//> Luettu 27.1.2017

Hannonen, O (2016). Peace and quiet beyond the border: the trans-border mobility of Russian second home owners in Finland. 3.6.2016. <http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2099-7/> Luettu 9.3.2017

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *