Tällä kurssikerralla tutkittiin erilaisia kartografisia esitystapoja. Kuten kurssin aineistosta käy selville, on informaatiota mahdollista esittää hyvin erilaisin visuaalisin keinoin. Osa tavoista, kuten esimerkiksi erilaiset 3D- ja prismaattiset kartat keskittyvät visuaaliseen ilmaisuun jo niin voimakkaasti, että niiden informatiivinen sisältö jää usein helposti toissijaiseksi. Sopivan esitystavan valitseminen riippuu siis voimakkaasti kartan käyttötarkoituksesta.
Itse tehtäväksi jäi tällä kurssikerralla tehdä kartta, missä esitetään kaksi eri muuttujaa päällekkäin. Tätä karttaa suunnitellessa oli etenkin sen visuaalisella ilmeellä paljon merkitystä. Siitä on tarpeen saada tilanteeseen sopivan näköinen ja sen eri elementtien tulee toimia keskenään hyvin. Tällaisesta kahta eri muuttujaa esittävästä kartasta on pieninkin visuaalisin muutoksin mahdollista saada erittäin vaikeaselkoinen. Kurssikerran aikana karttaa valmistellessani huomasin etenkin kuinka paljon kartan eri elementtien ja osa-alueiden väriskaaloilla on merkitystä. Suunnittelun aikana huomasi usein, kuinka eri värisävyt toimivat huonosti keskenään tai korostuvat liikaa, jolloin niiden alla olevaa informaatiota on vaikeampi etenkään nopealla tarkastelulla ymmärtää.
Huoltosuhdetta ja muuttoliikettä
Kuva 1. Taloudellinen huoltosuhde ja kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto kunnittain Pohjois-Savon maakunnassa 2015.
Haasteeksi nousi myös kahden sopivan muuttujan löytäminen. Lopulta päädyin tekemään kartan (kuva 1), missä pohjalla on taloudellisen huoltosuhteen koropleettikartta ja päällä kuntien välistä tulo- ja lähtömuuttoa kuvaava pylväsdiagrammikartta. Hypoteesinani ennen kartan valmistusta oli, että näiden kahden välillä olisi jonkinasteinen korrelaatio. Taloudellisen huoltosuhteen aineistoa tutkiessani huomasin sen olevan selvästi luonnollisesti jakautunut (kuva 2), jolloin päädyin käyttämään kartassa natural break luokittelua viidellä eri luokalla.
Kuva 2. Histogrammi taloudellisen huoltosuhteen aineiston jakautumisesta
Valmiista kartasta voidaan vetää heti selviä yleistyksiä etenkin huoltosuhteen osalta. Maakunnan reuna-alueet ovat taloudelliselta huoltosuhteeltaan selvästi heikommassa asemassa kuin keskiosat. Lähtö- ja tulomuuton perusteella yleistyksiä on vaikeampi tehdä. Koko maakunta on enimmäkseen muuttotappiosta. Myöskään oletettua korrelaatiota muuttoliikkeen ja huoltosuhteen välillä ei voida vetää. Muuttoliikettä voimakkaammin huoltosuhteeseen vaikuttaa ikääntynyt väestö. Maakunnassa on eläkeläisiä huonon huoltosuhteen kunnissa huomattavan paljon (Palomäki, 2017).
Ulkonäöltään valmiista kartasta tuli lopulta varsin miellyttävä. Ainakin tekijän mielestä valitut värisävyt ja elementit häiritse merkittävästi myöskään muuttujien yksittäistä tarkastelua. Kartan olisi voinut toteuttaa myös eri tavalla, esimerkiksi esittämällä toisen muuttoliikettä kuvaavan koropleettikartan pylväsdiagrammikartan sijasta. Tämänhetkinen lopputulos kuitenkin vaikuttaa ajavan asiansa. Kartta ei kuitenkaan ole hyvä, jos informaatiota on tarkoitus saada todella nopeasti, sillä pylväiden erot ovat niin pieniä, että niitä joutuu katsomaan kunnittain varsin tarkasti.
Visuaaliset valinnat ovat tärkeitä, sillä kartalla on tarkoitus esittää informaatiota.
Lähteet:
Palomäki, T (2017). Ensimmäinen kurssikerta. 24.1.2017 <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/2017/01/24/ensimmainen-kurssikerta/> Luettu 29.1.2017