MapInfosta nousee taas vahvasti esille sen erilaisuus mihinkään aikaisemmin kokemaani tietokoneohjelmistoon. Se on perusrakenteiltaan ja käyttöliittymältään niin erilainen mihinkään aikaisempiin ohjelmistoihini verrattuna, että todennäköisesti pienetkin ongelmat paisuvat suuriksi kun niihin on haastava löytää sopivia ratkaisuja. Teoriassa on mahdollista, että lisäkokemus auttaa, mutta tämän jopa hieman tuskanhikisen kurssikerran jälkeen en ole enää varma mistään. Ja jollekin MapInfoa ohjelmoivalle henkilölle voisin esittää pyynnön Undo ja Redo komentojen kehittämisestä, sillä nyt pienetkin virheet kasatuvat korjausmahdollisuuksien vajanaisuuden vuoksi. Kuten Lappalaisen Jouko asian esittää, useimmissa ohjelmissa pääsee yllättävän pitkälle yrityksen ja erehdyksen kautta. MapInfossa tällä päätyy vain samaan umpikujaan (2017).
Omia MapInfon taitojani voisin pitää ainakin perusasioissa ihan tyydyttävinä. Etenkin kurssin alkupuolella tehdyt perushommat ja esimerkiksi teemakartat todennäköisesti hoituvat vielä varsin vaivatta etenkin nopean kertauksen jälkeen. Viimeisimmillä kurssikerroilla on kuitenkin ollut hieman vaikeampaa. Uusia asioita tuntuu tulevan varsin nopeasti, eikä vanhoja kerkeä/jaksa kerrata tarvittavia määriä, jotta ne jäisivät ns. lihasmuistiin. Etenkin eri päällekkäin olevat tietokantojen tasot ja kaikesta vaikutteita ottavat Queryt eksoottisina haastavat työskentelyn sujuvuutta. Myös jatkuva painiminen ohjelman pienten hienosäätöjen ja niistä koituvien ongelmien kanssa turhauttaa ja hidastaa töiden etenemistä.
Vaikka MapInfon käyttäminen saattaakin tuntua tällä hetkellä varsin tuskaiselta, siitä kyllä näkee silti potentiaalia. Sen antamat mahdollisuudet laskea ja analysoida aineistoja kartalla ovat ainakin allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti aivan uusia kokemuksia. Asioiden alueellinen tarkastelu voi avata loistavia ongelmanratkaisumahdollisuuksia. Rajoitteena käytölle tulee todennäköisesti olemaan vain se, kuinka hyvin eri aineistot sopivat ohjelman ja muiden tietokantojen kanssa yhteen. Uskon, että asioiden välisiä yhteyksiä tulee olemaan jatkossakin hyvä pohtia myös ohjelman ulkopuolella, sillä MapInfossa on helppo vetää yhtäläisyyksiä täysin toisiinsa liittymättömien asioiden väliltä. Myös se tunne kun saa jotain vihdoin toimimaan on huumaava (kuva 1).
Kuva 1. Hyvin epätoivon hetkellä koetun onnistumisen tunnetta kuvaava kuva.
Varsinaisena kurssikerran työnä harjoittelimme puskurointia aka bufferointia. Periaatteessa selkokielellä puskuroinnilla on mahdollista tutkia eri kohteiden vaikutusalueita eri tilanteissa. Käytännössä nämä vaikutusalueet voivat vaihdella huomattavan erilaisista esimerkiksi luonnonilmiöitä tai vetovoimaa koskevista kysymyksistä vaikka matkapuhelinverkkojen kattavuuteen. Ennen bufferointia on kuitenkin oltava kattava aineisto tutkitusta aiheesta ja on osattava tehdä erilaisia laskutoimituksia, jotta uusia muuttujia saataisiin selville (Ylimäki 2017). Oma pohdintani nyt koettujen bufferointielämysten suhteen keskittyi siihen, että miten esimerkiksi MapInfolla on mahdollista bufferoida vaikutusalueita, mitkä eivät olekaan täydellisiä ympyröitä, tai miten ohjelmistolla on mahdollista ottaa huomioon esimerkiksi muut bufferin alaan vaikuttavat seikat, kuten esimerkiksi maasto. Esimerkiksi melun vaikutusaluetta tutkiessa olisi mielenkiintoista tietää pystyykö MapInfolla tai jollain toisella ohjelmalla ottamaan huomioon esimerkiksi rakennuskannan tai ympäristön vaikutuksen.
Kuva 2. Kurssikerran harjoitustöiden tuloksia
Varsinaisista kurssikerran tutkituista asioista (kuva 2) ei minulla ole paljoakaan sanottavaa, sillä huomio keskittyi lähinnä ohjelmiston kanssa painimiseen. Mielenkiintoista on ainakin taas vaihteeksi nähdä Malmin lentokentän esimerkissä kuinka paljon vaikutusala kasvaa etäisyyden neliönä. Toinen mielenkiintoinen seikka olisi nähdä juna-asemien läheisyydessä asuvien määrän kasvu kehäradan valmistuttua ja sitten, kun sen syrjäisempien asemien lähialueet on saatu rakennettua. Uskon asemien läheisyydessä asuvan väestön suhteellisen osuuden nousevan jopa oletettua voimakkaammin kehäradan vetovoiman ansiosta.
Lähteet:
Lappalainen, J (2017). Osa 5 – “Älä Hinkki masennu – sä et sentään asu Vantaalla” 17.2.2017 <https://blogs.helsinki.fi/ladjouko/2017/02/17/hotel/> Luettu 22.2.2017
Ylimäki, A (2017). 5. kurssikerta: Bufferointia ja analyyseja. 17.2.2017 <https://blogs.helsinki.fi/alinayli/2017/02/17/5-kurssikerta-bufferointia-ja-analyyseja/> Luettu 22.2.2017