Kurssikerta 6 – Hasardia

Toiseksi viimeinen kurssikerta alkoi ulkoilulla. Kiersimme kampuksen läheisyydessä satunnaisia paikkoja ja loimme niiden pohjalta paikkatietoa Epicollect5-sovelluksella. Keräämämme tiedon perusteella loimme interpoloidun rasterikartan kuvaamaan alueiden koettua turvallisuutta. Ikävä kyllä en tajunnut tallentaa siitä kuvaa blogiin lisättäväksi.

Kurssikerran päätarkoituksena oli luoda hasardeja kuvaavia karttoja, joita voisi hyödyntää kouluopetuksessa. Ensimmäisessä karttassa (kuva 1) esitän voimakkaimmat maanjäristykset ja tunnetut tulivuoret Tyynenmeren tulirenkaan alueella, joka on tunnetusti seismisesti ja vulkanismin suhteen aktiivisimpia alueita maapallolla. N. 90% maanjäristyksistä tapahtuu tällä alueella, jolta löytyy myös n. 75% maapallon aktiivisiksi määritellyistä tulivuorista. (National Geographic) Etenkin Tyynenmeren litosfäärilaatan törmääminen, sivuaminen ja erkaneminen muista laatoista johtaa suurimpaan osaan alueen maanjäristyksistä ja tulivuorista.

Kartalla (kuva 1) on kuvattu magnitudiltaan voimakkaimmat maanjäristykset koon mukaan. Ainoat käyttämässämme tietokannasta löytyneet vähintään 9.0 magnitudin maanjäristykset ovat ilmenneet Tyynenmeren tulirenkaassa (kuva 2), mikä kertoo paljon alueella purkautuvista voimista. Maanjäristysten lisäksi kartalla (kuva 1) näkyy myös tunnetut tulivuorenpurkaukset alueella.

Kuva 1. Tyynenmeren tulirenkaan voimakkaimmat maanjäristykset 1898-2019 ja tunnetut purkautuneet tulivuoret. Kartan viimeisin tieto 19.2.2019.
Kuva 2. Voimakkaat maanjäristykset 1950-2019. Kartta on jäänyt raakileeksi legendan osalta, jossa magnitudeilla on turhan paljon desimaaleja. Kartan viimeisin tieto 19.2.2019.

Päädyin muokkaamaan kaikkia karttojani useaan otteeseen ja Tulirengas-kartan kanssa jouduin taas turvautumaan vanhaan kunnon Paintiin kartan katketessa juuri tarkastelemallani alueella. Kartan ja pistekohteiden yhdistäminen oli aikamoista näpertämistä. Olisikohan tämänkin voinut jotenkin fiksusti tehdä QGIS:ssä enemmän tietävänä…

Kolmannessa kartassa (kuva 3) näkyy Euroopan alueella tapahtuneet tulivuorenpurkaukset jaa. Tulivuoren väri kuvaa purkautumisajankohtaa. Yllätyin itse Ruotsissa sijaitsevasta tulivuoresta, ja tutkimisen jälkeen ilmeni sen oikeasti sijaitsevan Islannissa. Tästä huomaa miten pieni virhe kuten miinus-merkin puuttuminen aineiston longitudisarakkeesta voi vääristää tietoa.

Kuva 3. Euroopan alueella purkautuneet tulivuoret jaa. Purkautumisvuotena käytetty viimeisintä tunnettua purkautumisvuotta.

Halusin luoda karttoihin jonkinlaista bufferimaista vyöhykettä, jolla voisi hiukan havainnollistaa sitä, että hasardien vaikutukset ulottuvat tapahtumakohdtaa kauemmas. Yritin tehdä karttoihin samankaltaista rasterikuvaa kuin Epicollect5-aineistolla tehtiin, mikä ei ottanut onnistuakseen. Mietin johtuisiko se siitä, ettei käytössä ollut mitään vastaavaa “kysymystä” jossa vastausvaihtoehtoja oli monia, kuten tutkitussa turvallisuuskysymyksessä oli. Muiden blogeissa näin kuitenkin interpoloituja kuvia, joten minulla on selvästi mennyt jokin pieleen rasterikuvan laatimisessa.

Pasi Okkosen blogia katsoessa sain vinkin heatmap-kuvan luomiseen, jolla lopulta sain toivomani kuvan aikaiseksi. (Kuva 4) Kartan luettavuus hiukan kärsii sen tummuudesta valitsemani väriskaalan takia, mutta skaala korosti mielestäni sopivan dramaattisesti maanjäristysakeskittymiä. Luettavuudesta huolimatta kartta on suosikkini tekemistäni kartoista.

Kuva 4. Yli 5 magnitudin maanjäristykset Euroopan alueella 1900-2019. Kartan viimeisin tieto 22.3.2019.

Luomani kartat soveltuvat mielestäni hyvin kertomaan seismisyydestä ja vulkanismista valitsemillani alueilla. Jos niitä käyttäisi opetuksessa, olisi hyvä yhdistää ne litosfäärilaattojen rajoja kuvaaviin karttoihin, kuten tähän. Olisin näin jälkeenpäin ajatellen myös itse voinut lisätä karttoihin laattojen rajat, kuten Alex Naumanen on oivallisesti tehnyt.

Halusin Eurooppaa käsittelevillä kartoilla (kuvat 3 ja 4) tuoda esiin suhteellisen rauhalliseksi koetun alueen epävakautta, mitä esim. koululaiset eivät välttämättä ajattele. Kuvasta 4 näkyy esim. että Kreikka, joka on suosittu lomakohde, on ollut lukemattomien maanjäristysten kohteena viimeisen reilun sadan vuoden aikana.

Vertailin omia karttojani myös netistä löytämiini. Löysin hyvän kartan, jossa on korostettu Tyynenmeren tulirengas, minkä takia alueen havaitseminen on helpompaa kuin omassa tulirengas-kartassani. Kartasta toisaalta uupuvat tulivuoret, jotka löytyvät omastani, ja erivahvojen maanjäristysten erottelu. Samaisella löytämälläni kartalla on korostettu Himalajalta Alpeille kulkeva ns. vyö, minkä takia kartta soveltuisi myös hyvin Eurooppa-karttojeni oheen esittämään alueen seismisyyttä. Monitahoisten hasardien esittämisessä tuntuukin, ettei eri asioita korostavia karttoja voi olla liikaa.

 

Lähteet:

National Geographic – Ring of Fire, https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/ring-fire/
Pasi Okkonen – Viikko 6. Itsenäistä paikkatiedon tuottamista ja visualisointia, https://blogs.helsinki.fi/pasiokko/2019/03/18/viikko-6-itsenaista-paikkatiedon-tuottamista-ja-visualisointia/
USGS – Search Earthquake Catalog, https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

Earth Magazine – Tectonic Plates, https://www.earthmagazine.org/sites/earthmagazine.org/files/2017-05/Cantner_TectonicPlates.png
Alex Naumanen – Mieluummi överit ku vajarit, https://blogs.helsinki.fi/alexnaum/2019/02/22/150/
AGU Blogosphere – Earthquake Distribution, https://lh4.googleusercontent.com/-9BQI4bZFkCU/TXpGC39KqEI/AAAAAAAAAmY/YKUUHUF7xig/s1600/Earthquake_Distribution.jpg

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *