Tuomas Sahlberg – kurssiblogeja

Ekologian kurssilla käsittelemme tutkimusprojektissa supikoiran levinneisyyttä pääkaupunkiseudulla, sekä populaatiossa esiintyviä tautikantoja.

Valmistelin viimeisellä kurssikerralla karttaa tutkimuksen alueellisesta rajaamisesta. Olemme ryhmäläisteni kanssa kiinnostuneita etenkin urbaaneilla alueilla asuvien supikoirien tautikannoista, joten tarvitsimme rajauksen urbaanin ja ruraalin alueen välille. Aineistossa hyödynnetään Suomen Ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoa taajamista.

Kuva 1. Tutkimuksen rajaava säde, sekä urbaniit ja ruraalit alueet eroteltuna toisistaan.

Lähde: Suomen ympäristökeskus, https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kestava-yhdyskuntarakenne/taajamat-ja-taajamien-rajaus

 

Viimeisten karttojen tekeminen vierähti minulla kesän yli, ja palasin suorittamaan kurssin loppuun nyt elokuussa. En voi suositella tätä tapaa kenellekään, sillä viimeisten viikkojen tekeminen kuukausia myöhemmin on hyvin työlästä: kaikki siihen asti opittu pitää jollain tavalla kerrata. Noh, ainakin sitä opintojen äitiä on saanut nyt tavata!

Viikon tehtävänä on koostaa historiallista dataa erilaisista hasardeista tapahtumista samalle kartalle. Ensin työstin maanjäristysaineiston sopivaan muotoon, ja sain sen kartalle. Tämän jälkeen lisäsin kartalle tulivuoret, jotka tulivatkin jo huomattavasti vähemmällä säätämisellä. Meteoriittien putoamisalueiden linkki oli mennyt rikki, joten yritin etsiä jonkinlaiset koordinaatit itse. Muutaman sivuston läpikäytyäni löysin koordinaatteja vanhentuneilta vuonna 2012 päivitetyiltä venäläisen tutkimuslaitoksen sivuilta (Institute of Computational Mathematics and Mathematical Geophysics SB RAS). Konsultoituani tietoturvasta enemmän ymmärtävää ystävääni, uskalsin kopioida raakadatan käyttööni tähän tehtävään.

Kuva 1. Meteoriittikraaterit ja 1900-luvun loppupuolelta alkaen tapahtuneet tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset, ensimmäinen kartta.

Kuva 2. Yli 20 kilometriä halkaisijaltaan olevat meteoriittikraaterit, 1900-luvun loppupuolen voimakkaat maanjäristykset, sekä ennen ajanlaskun alkua tapahtuneet tulivuorenpurkaukset.

 

Lähteet:

Natural centers for environmental information; Volcano Location Database. Vierailtu 6.8.2023 https://ncedc.org/cgi-bin/catalog-search2.pl. Vierailtu 6.8.2023

Institute of Computational Mathematics and Mathematical Geophysics SB RAS; Expert Database on Earth Impact Structures (EDEIS). Vierailtu 6.8.2023.

 

Tällä viikolla kartat syntyivät yhdistelemällä erilaisia rasteriaineistoja, ja laskemalla niiden avulla uusia tasoja ja visualisoimalla niistä saatuja tietoja.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun asutus ja tiestö.

Kuvassa 1 näkyy kartan pohjaksi tehty ruudukko, johon aineistosta poimittiin valituksi sellaiset ruudut, joissa on asutusta. Lisäsin toisesta aineistosta kuvaan pääkaupunkiseudun tiestön, ilmeisestikin pääväylät. Asutus on ymmärrettävästi keskittynyt sinne, missä tietkin ovat. Ehkä tietyillä alueilla on huomattavissa myös teollisuusalueet, jotka tarvitsevat tiestöä, kuten Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä.

Toinen tehtävä ja analyysit tulee hieman myöhemmin.

Tietojen yhdisteleminen eri lähteistä ja niiden järkevä esittäminen ovat oleellisia taitoja kartta- ja paikkatietoaineistoja käsitellessä.

Ensin tarkoituksena oli harjoitella ulkopuolisten datalähteiden liittämistä olemassaoleviin tasoihin. Tässä esimerkkinä Afrikan kartta, johon on yhdistetty Excel-tiedostosta tietoja internetin saavutettavuudesta.

Kuva 1. Kartta internetin saavutettavuudesta Afrikassa vuonna 2020.

Toisessa esimerkissä tarkasteltiin öljynporausalueita, ja niiden yhteyttä erilaisiin tapahtumiin, kuten alueilla esiintyneisiin konflikteihin ja konfliktien laajuuksiin, timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuosiin ja niiden tuottavuuslukuihin.

Itse tehtävän suorittaminen onnistui tällä viikolla huomattavasti edellisen viikon tehtäviä helpommin. Koska en päässyt luennoille pariin viikkoon, on MacBookin pienellä näytöllä työskentely ollut välillä haastavaa. Kaikki QGIS:n ominaisuudet eivät myöskään löydy samoista paikoista, tai näytä samalle, tai tunnu ihan toimivankaan samalla tavalla kuin ohjeissa, niin tämän viikon tehtävien onnistumiset tuntuivat hyviltä. 

Kuva 2. Tässä kohtaa työskentelyä olo oli melko helpottunut.

Varsinainen tehtävä liittyi tällä kertaa tulvimisalueisiin Suomessa. Jokialueille laskettiin tulvaindeksi valuma-alueen keskivirtaaman ja keskiylivirtaaman avulla. Kartta indeksistä on alla (kuva 3).

Kuva 3. Kartta Suomen tulvaindekseistä.

Toinen kartta liittyi samaan teemaan, eli valuma-alueiden järvisyyteen. Kuva 4 näyttää tehtävää varten laaditun kartan.

Kuva 4. Järvisyysaste Suomen valuma-alueilla.

Lähteet: Paarlahti, A. 2023. Geoinformatiikka 1- kurssin materiaalit.

Karttojen erilaiset projektiot vaikuttavat paitsi siihen miltä kartta näyttää ihmissilmään, myös siihen millaisia tuloksia kartalle asetettavat tiedot antavat. Esimerkiksi pinta-alan vääristymät muuttavat myös pinta-alaan suhteessa olevia tietoja.

Tätä kirjoittaessa olen ollut kipeänä sängynpohjalla pari viikkoa, joten muiden opiskelijoiden blogeista on ollut huomattavaa apua, jotta olen hahmottanut harjoitusten idean paremmin. Kiitokset selkeistä kartoista ja blogiteksteistä Kiikeri ja Tuuri (https://blogs.helsinki.fi/nikolait/ ja https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/). Oman lisänsä tehtävien tekemiseen tuo myös Mac-tietokoneella työskentely: monet esimerkkeihin annetut toiminnot ja symbolit vaikuttavat olevat QGIS:n Mac-yhteensopivassa versiossa hieman eri paikoissa.

Taulukko 1. Pohjois-Lapin pinta-alojen eroja erilaisissa projektioissa.

Seuraavaksi tehtävässä oli tarkoitus tarkastella virheitä erilaisten projektioiden mittakaavoissa. Käytin aikaa tehtävien yrittämiseen ihan liian kauan, ja lopulta totesin, että yritän joskus toiste uudestaan. Sain tallennettua erilaiset projektiot kyllä omiksi tasoikseen, mutta en saanut erojen laskemista toimimaan. Kuntien pinta-ala pysyi sitkeästi samana. Viimein QGIS:kin aina luovutti suhteeni, eikä antanut minun enää edes laskea mitään: virheilmoitukseksi pinta-alaa ei enää ollut edes olemassa (NAN).

Lähteet:

QGIS: valmiit projektiot, QGIS 3.22.14-Białowieża, helmikuu 2023.

Kiikeri, I. Kurssiblogi.  https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/

Tuuri, N. Kurssiblogi. https://blogs.helsinki.fi/nikolait/

 

Tietojen yhdistelemistä

Ensimmäisen kurssikerran kotitehtäväksi tuli tehdä omavalintainen infokartta Suomen kuntiin liitetystä datasta. Aloitin ensin jo annetun tiedon hyödyntämisellä, samoilla ohjeilla kun 1. tehtävän typpipäästöjä kuvaavassa kartassa. Visualisoin kartalle alle 15-vuotiaiden osuuden kuntien väestöstä.

Kuva 1. Suomen kuntien alle 15-vuotiaiden osuus

En valitettavasti ehtinyt tällä viikolla paneutua tarkemmin uuden tiedon liittämiseen jo annettuun aineistoon. Etsin kyllä finstatin sivuilta kiinnostavan, ja ikärakenteisiinkin liittyvän taulukon kuntien väkiluvun muutoksesta prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen. Toivottavasti ehdin päivittää tätä blogimerkintää myöhemmin myös kyseisen aineiston kartalla.

Paluu QGIS:n äärelle

Kurssilla jaamme tuotoksiamme yliopiston tarjoamalle blogipohjalle, mikä onkin minusta aivan erinomainen ajatus. Olen usein jäänyt menetelmäkursseilta kaipaamaan jotain työtä, joka on ajansaatossa hävinnyt bittiavaruuksiin, joten ehkä työt pysyvät tällä tavoin hieman helpommin löydettävissä.

Ensimmäisellä tunnilla teimme kartan valtioittain skaalatuista ja Itämereen päätyvistä typpipäästöistä QGIS-ohjelmalla. Onneksi ohjelma oli tuttu jo aiemmalta geoinformatiikan johdantokurssilta. Tein kartan itseasiassa kaksi kertaa, sillä en saanut jostain syystä ladattua valmista karttaa itselleni Tunnelblick- etäyhteyden kautta, niin tempaisin sitten tehdä sen uudestaan. Hyvä tuli kummastakin, eikä vienyt kauaa aikaa. Huomasin myös, että en ollut ainoa kurssilla karttaa kahteen kertaan tehnyt, vaan myös P. Matero kertoo blogissaan joutuneensa tekemään saman kartan uudelleen kotona.

Kuva 1. Itämeren typpipäästöt jaettuna suhteellisesti sitä ympäröiville valtioille.

Lähteet:
Matero, P. Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa- kurssiblogi, viitattu 22.1.2023 https://blogs.helsinki.fi/matero/2023/01/20/kurssin-ensimmainen-viikko/